Tältä näyttää ja tuntuu, kun liikkeessä on tyhjää - Helsinki | HS.fi

Tältä näyttää ja tuntuu, kun liikkeessä on tyhjää

Asiakkaat lähtivät ja kalenterit tyhjenivät. Moni pienyrittäjä on käynyt kriisin keskellä lähellä konkurssia, mutta heiltä löytyy myös yllättävää optimismia. Kuvasarja esittelee kuusi uusmaalaista yritystä, joiden vetäjillä on sanottavaa.

Julkaistu: 25.5. 2:00, Päivitetty 25.5. 8:58

”Kyllä tästä selvitään.”

Lauseessa, jota tasavallan presidentti Sauli Niinistökin on tänä keväänä käyttänyt blogikirjoituksissaan, on jotakin hyvin suomalaista. Se on koruton ja vaatimaton, samaan aikaan kaunis. Lauseessa asuu toivo, aina ennenkin on selvitty. Se ei kuitenkaan maalaile taivaanrantaa, enemmänkin toteaa. Myös koronakriisistä selvitään, tavalla tai toisella.

Kuvasin ja haastattelin kuuden pienyrityksen ihmisiä Uudellamaalla. He saivat omin sanoin kuvailla, miten koronakriisi on vaikuttanut heidän yritystoimintaansa ja elämäänsä. Olin valmistautunut kuulemaan ja kertomaan kurjista ihmiskohtaloista. Sain kuulla lähestulkoon päinvastaista.

Käpylän Wanha Tatuointiosuuskunta, Helsinki

Tua Musakka, Jesse Strand ja Marko Beryl

Tatuointeja tehdessä hyvä hygienia on ensiarvoisen tärkeää ilman koronavirustakin. Silti asiakasvirta kutistui lähes puoleen.

”Tatuoiminen on luksuspalvelu, josta ihmisten on helppo heti karsia”, Jesse Strand toteaa.

Kolmikko kertoo pärjänneensä yllättävän hyvin kriisin aikana. Samaan hengenvetoon he huomauttavat, että tatuointialalla vaikutus näkyy jälkijunassa. ”Tavallisesti tässä vaiheessa buukattaisiin aikoja juhannuksen tienoille. Nyt olen juuri ja juuri saanut toukokuun täyteen”, Marko Beryl kertoo.

Osuuskunnan tilanteeseen tukia ei ole juuri tarjolla. ”Kaupungin 2 000 euron tuki ei tämän kokoisen osuuskunnan kassassa mitään hetkauta, vaikka sen voisi hakea”, Beryl sanoo.

Käpylän Wanhan Tatuointiosuuskunnan tatuoijat Tua Musakka (vas.), Jesse Strand ja Marko Beryl osaavat myös nauttia vähäisemmästä työkuormasta, vaikka tappiota tuleekin.

Marko Berylin työhuoneen seinää koristavat muun muassa eri tatuoijien käyntikortit.

Marko Beryl, Tua Musakka ja Jesse Strand 69 Tattoon tiloissa Helsingissä. Musakan työhuoneen seinämaalaus on artistin itsensä kädenjälkeä.

Parturi-kampaaja Maria Tahvanainen, Espoo

Maria Tahvanainen

Vuokratuolissa Kivenlahden Hiuspisteellä toimiva Maria Tahvanainen oli tottunut tasaiseen asiakasvirtaan ja hyvään tulotasoon. Kriisin puhjetessa asiakasmäärä väheni pahimmillaan vain kahteen asiakkaaseen viikossa.

”Maaliskuussa, kun tämä kriisi iski, niin saman tien lähti 90 prosenttia asiakkaista”, Tahvanainen sanoo ja pyörittää päätään.

Vaikka koronavirus vei asiakkaat, se ei vienyt hymyä.

”Onneksi olin koko joulukuun lomalla. Jaksaa paremmin tätä tilannetta”, Tahvanainen nauraa.

Nyt hän jo positiivisella mielellä: ”Uskon, että pahin on varmasti jo takana.”

Tahvanainen on tilanteensa takia saanut työttömyyskorvauksia ja kuntien yksityisyrittäjille tarjoaman 2 000 euron avustussumman. ”Siitä on kyllä ollut ihan huomattava apu”, Tahvanainen kertoo.

Toukokuun alussa liikkeessä on hiljaista, vaikka on keskipäivä.

Testimalli on saanut kevään aikana kaverikseen kasvomaskeja.

Positiivisen kautta, Maria Tahvanainen sanoo.

Knehtilän luomutila, Hyvinkää

Minna Sakki-Eerola

Knehtilän luomutilalla on omien viljelytuotteiden lisäksi monenlaista toimintaa: tilalla on kahvila, ja tapahtumia järjestetään myyjäisistä yrityskokouksiin. Koronaepidemian vuoksi kahvila jouduttiin sulkemaan ja tilaisuudet perumaan.

”Nyt on yli 40 tilaisuutta peruuntunut. Se on merkittävä osa tuloistamme”, tilan emäntä Minna Sakki-Eerola toteaa.

Kahvilan korvaa nyt kahvikärry, joka toimii take away -periaatteella tilan pihamaalla. Vaikka sen tuotto on pientä, Sakki-Eerola iloitsee, että asiakkaita edelleen tulee paikan päälle käymään.

”Osaa arvostaa taas pieniä juttuja ihan eri tavalla”, Sakki-Eerola sanoo. ”Nyt on hyvin aikaa suunnitella, mihin kannattaa panostaa tulevaisuudessa.”

Knehtilän luomutila on yritystukien osalta väliinputoajan asemassa. ”Emme osu ely-keskuksen tai Business Finlandin piiriin, koska olemme maatalouden sivuelinkeino. Ei ole ainakaan vielä avautunut mitään kanavaa meille”, Sakki-Eerola kertoo.

Pientilan kahvila on ollut suljettuna maaliskuun lopulta asti. Se on muuttunut pieneksi varastotilaksi.

Varauskalenteri näyttää huhtikuun lopussa karulta. Sovittuja tapahtumia on joutunut vetämään yli kovalla kädellä.

Minna Sakki-Eerolan koirat pitävät seuraa pihalla.

Kiipeilykeskus Grottan, Porvoo

Carolina Mikander

Pieni kiipeilyhalli Porvoossa sulki muiden liikuntahallien tavoin ovensa jo maaliskuussa. Tulojen romahtaessa ongelmaksi jäivät suuret menot. ”Tällaisen hallin vuokrakulut ovat todella suuret. Onneksi vuokraisäntä tuli vastaan ja puolitti vuokran”, kertoo hallin omistaja Carolina Mikander.

Mikander iloitsee siitä, että monet asiakkaat ovat lähteneet tukemaan häntä esimerkiksi kannatusjäsenyyksien muodossa.

”Heti kun tämä tilanne tuli, niin ihmiset halusivat ihanasti tukea ja auttaa. Laitoin uutena juttuna Holvin kautta nettikaupan pystyyn, ja sieltä tuli kivasti myyntiä”, Mikander kertoo.

Mikander haki tukia Business Finlandilta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ely). Business Finlandin mielestä yritys ei ollut tarpeeksi kannattava, ja tuki jäi saamatta. Ely-keskuksen vastausta hän vielä odottelee.

Carolina Mikander on itse pitkän linjan kiipeilyharrastaja.

Mikander on päästänyt yksittäisiä vakiojäseniä kiipeilemään hallille, vaikka muutoin hallin ovet ovat olleet kiinni.

Kiipeilyhallissa on toukokuun alussa hiljaista. Seinälle nouseminen näyttää liiankin helpolta.

Joogastudio Loiste Yoga, Kauniainen

Tiina Väinölä

Loiste Yoga sulki ovensa maaliskuun lopulla. Suurin osa asiakkaista kaikkosi heti kriisin alussa, ja pian sen jälkeen omistaja Tiina Väinölä päätti laittaa studion kiinni. Alkušokista selviydyttyään Väinölä kääri hihat ja alkoi tehdä online-tunteja.

”Raivasin meidän olohuoneesta online-studion”, Väinölä kertoo.

Väinölän myönteisyys on tarttuvaa.

”Olen ikuinen optimisti. En edes osaa ajatella, ettei tämä tilanne tästä järjestyisi”, hän sanoo.

Väinölä uskoo, että vaikka tilanteen normalisoitumisessa voi kestää kauan, ihmiset kaipaavat kuitenkin hyvinvointia ja liikuntaa.

”Ihmiset kaipaavat varmasti sitä yhdessä tekemistä ja hands on -opetusta”, hän pohtii.

Väinölä kertoo, että säästöt ovat auttaneet pitkälle. Lisäksi hän aikoo vielä hakea tukea ely-keskukselta ja kaupungilta.

Tiina Väinölän nauravainen ja rento olemus on ollut koetuksella koronakriisissä. Kuva toukokuun alusta.

Joogastudion apuvälineet ovat olleet käyttämättä.

Tiina Väinölän studio on Kauniaisissa.

Flux Productions, Helsinki

Maarik Leppä ja Jukka Åman

Maarik Leppä ja Jukka Åman jättivät aikaisemmat työnsä ja perustivat videokuvauspalveluita tuottavan yrityksen vuoden alussa. Juuri kun he saivat toiminnan pystyyn, koronavirus iski.

”Vähän oli alkuun erilaiset näkymät tulevaisuudesta”, Åman kertaa yrityksen alkutaipaletta.

Taloushuolia yrityksellä ei silti ole ollut.

”Myyntiä on tullut sisään ihan hyvin, osa tuotannoista on vain tauolla. Niistä valtaosa toteutuu kyllä tulevaisuudessa”, Leppä kertoo.

Flux Productions haki Business Finlandilta kehittämistukia mutta jäi nuolemaan näppejään. Sillä ei uutena yrityksenä ollut vielä osoittaa toiminnan olevan tarpeeksi tuottoisaa, vaikka tuotantoja oli sovittuna runsaasti.

Jukka Åman ja Maarik Leppä editoimassa huhtikuun lopulla. Kaksikolla on yhteistä työhistoriaa videoalalta, ja yrityksen perustaminen oli pitkään mielessä.

Tilan remontointi on vielä kesken. Kyltin virkaa ajaa tällä hetkellä paperilappu.

Åman ja Leppä ovat positiivisia tulevaisuuden näkymistä.

Jetro Stavénin kuvajournalistinen projekti on saanut apurahaa Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö Jokesilta.

Helsinki - luetuimmat