Mannerheimin patsaan teko oli yhtä kaaosta: Paineessa ollut taiteilija purki ateljeensa seiniä taistellessaan ”järjetöntä aikataulua” vastaan – ”Moni asia meni pieleen” - Helsinki | HS.fi
Helsinki|HS Helsinki

Mannerheimin patsaan teko oli yhtä kaaosta: Paineessa ollut taiteilija purki ateljeensa seiniä taistellessaan ”järjetöntä aikataulua” vastaan – ”Moni asia meni pieleen”

Mannerheimin patsaan tieltä täytyi purkaa huoneita ja testata sillan kestävyys kuorma-autoilla. Ratsastajapatsaan paljastamisesta on kulunut 60 vuotta, mutta juhlahetkeä edelsi silkka kaaos.

Aimo Tukiainen teki Mannerheimin ratsastajapatsasta ateljeessa Lauttasaaressa. Mallina hän käytti myös eläviä hevosia. Sittemmin puretussa rakennuksessa Eila Hiltunen hitsasi myöhemmin Sibelius-monumentin.

Julkaistu: 4.6. 2:00, Päivitetty 4.6. 8:35

Helsingin Sanomien toimittaja oli heittäytynyt runolliseksi 5. kesäkuuta 1960 ilmestyneessä lehdessä:

Oli kuin aika olisi hetkeksi pysähtynyt, jotta kaksi kautta, nykypäivä ja vaiherikas menneisyys, olisivat voineet hetkeksi ojentaa kättä toisilleen kuuluisan merkkimiehemme ja samalla Suomen kansan juhlapäivänä.

Syynä tyylittelyyn oli kansallinen merkkitapaus: marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas oli paljastettu päivää aiemmin tämän syntymäpäivänä.

Patsas täyttää siten tänä torstaina 60 vuotta.

Teoksen oli suunnitellut kuvanveistäjä Aimo Tukiainen, jonka piti tehdä patsas neljässä vuodessa. Paineet olivat kovat, sillä teoksen valmistumista seurattiin herkeämättä valtionjohtoa myöten.

Suomalaisia patsas kiinnosti myös siksi, että kansalaiset olivat keräyksessä lahjoittaneet siihen summan, jonka arvo olisi nykyään noin kaksi miljoonaa euroa.

”Aikataulu oli ihan järjetön. Aimoa ei paljon kotona näkynyt”, muistelee Heikki Tukiainen, 69, kuvanveistäjän poika.

Aimo Tukiainen perheineen kotiaterialla Lauttasaaressa 1950-luvun loppupuolella. Vasemmalta oikealle: Mirja, Aimo, Heikki ja Annikki.

”Isä oli muutenkin työnarkomaani. Kai se oli tyypillistä sen ajan miehille. Kun minulta on joskus kysytty, millainen isä–poika-suhde teillä oli, niin olen kysynyt, mikä se sellainen on.”

Aimo Tukiainen aloitti patsaan valmistuksen kotiateljeessaan Lauttasaaressa, Tiirasaarentie 27:ssä. Hän kuvasi hevosia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, ja yksi tuotiin malliksi kotiateljeehen asti.

Aimo Tukiainen kuvattuna vuonna 1983.

”Se oli meillä yhden päivän kuvattavana. Syötin sitä siskoni Mirjan kanssa kanssa.”

Patsaan tekeminen Tiirasaarentiellä osoittautui kuitenkin mahdottomaksi. Patsaalle kertyi korkeutta lopulta 5,4 metriä, ja ateljeen tila alkoi loppua kesken.

”Marskin tieltä purettiin talosta huoneita ylä- ja alakerrasta, mutta ei patsas silti taloon mahtunut. Hullu ajatus”, Heikki Tukiainen muistelee.

Työtä varten Lauttasaareen jouduttiin rakentamaan uusi ateljee Veneentekijäntien ja Vattuniemenkadun kulmaukseen. Vastoinkäymiset eivät kuitenkaan loppuneet.

”Kun teosta lopulta valettiin, moni asia meni pieleen. Oli tunarointina ja onnettomuuksia. Aimo meni lopulta itse sinne valimoon johtamaan työtä.”

Yksityiskohta Mannerheimin ratsastajapatsaasta.

Seuraavana haasteena oli saada patsas kuljetettua Lauttasaaresta Postitalolle. Lauttasaaren ja mantereen yhdisti tuohon aikaan heikkokuntoinen läppäsilta, ja pelkona oli, ettei se kestäisi pronssipatsaan kuljettamista.

”Kannen kestävyyttä testattiin etukäteen ajamalla sillan päällä hiekalla lastattuja kuorma-autoja.”

Patsas kuljetettiin Lauttasaaresta autosaattueessa katseilta piilossa toukokuun 27:nnen ja 28:nnen päivän välisenä yönä. Patsaan tieltä jouduttiin ottamaan alas reitillä olleet sähkö- ja puhelinjohdot sekä raitiovaunujen ajolangat.

Kuvanveistäjä Tukiainen oli itse johtamassa kulkuetta.

”Olisihan se tietysti ollut hieno nähdä, kun patsas nostettiin parin nosturin avulla paikoilleen, mutta Heikki-poika oli tuolloin jo unten mailla.”

Poliisi tekee kunniaa Mannerheimin ratsastajapatsaan paljastustilaisuudessa 4. kesäkuuta 1960.

Patsaan paljastus kesäkuun 4. päivänä oli kansanjuhla, joka radioitiin ja näytettiin televisiossa suorana lähetyksenä. Kutsuvieraita oli lähes 20 000.

Eri arvioiden mukaan tilaisuutta seurasi paikan päällä kaikkiaan 50 000–100 000 ihmistä.

Paljastustilaisuus oli tunnelmaltaan harras. Helsingin Sanomat kuvasi sitä seuraavasti:

Hiljaisuus ilmaisee usein enemmän kuin kauneimmat sanat. Mannerheimintien aukiolla oli eilen hyvin hiljaista huolimatta tuhansien läsnäolosta.

Kuvanveistäjä Tukiainen istui kutsuvierasaitiossa presidentti Urho Kekkosen kanssa, mutta muuta perhettä ei ollut tilaisuuteen kutsuttu.

”Äiti oli järjestänyt meille paikat Postitalon yhdestä huoneesta, jonka ikkunasta seurasimme tilaisuutta.”

Juhlapuheessa tapahtui myös sellainen virhe, että patsaan tekijän nimi unohdettiin kokonaan mainita.

”Kai kaikki olivat vain niin jännittyneitä, mutta ei Aimo ollut siitä moksiskaan. Ei siitä ainakaan koskaan kotona puhuttu.”

Mannerheim on edelleen kaikkialla – Suomen tuntemattomimman Mannerheimintien varrella asuu vain yksi ihminen

Mannerheimin patsas naamioitiin Helsingissä

Luitko jo nämä?

Helsinki - luetuimmat