Helsingistä löytyy tiennimi, joka saa postinkantajat hikoilemaan – Tolkuttoman pitkien nimien edessä turvaudutaan vanhaan suositukseen - Helsinki | HS.fi
Helsinki|HS Helsinki

Helsingistä löytyy tiennimi, joka saa postinkantajat hikoilemaan – Tolkuttoman pitkien nimien edessä turvaudutaan vanhaan suositukseen

Pitkien kadunnimien lyhentäminen esimerkiksi lomakkeisiin tai postikortteihin voi olla Helsingissä toisinaan hyvinkin haastavaa. Onneksi siihen on tarkat ohjeet, nimittäin JHS-suositus 106.

Historiallisten henkilöiden mukaan nimetyt kadut muistuttavat menneistä ajoista. Ne aiheuttavat kuitenkin myös ongelmia.

Julkaistu: 7.7. 2:00, Päivitetty 7.7. 6:40

LRF kj. LR Freytagin kj. LR Freyt. kj. Leskirouva Freytagin kuja.

Pitkällä kadunnimellä on monta lyhennettä.

Kun puhutaan Helsingin katujen nimistöstä, mainitaan usein 1600-luvulla eläneen leskirouva Freytagin mukaan nimetty kuja Viikin Latokartanossa, eikä suotta.

Ratsumestari Gert Skytten kuoltua tämän omistamat maa-aleueet siirtyivät hänen leskelleen Christina Freytagille ja lastenlapsille. Kun kaupunki tarvitsi maita käyttöönsä, Freytag ryhtyi vastarintaan ja onnistui viivyttämään maanvaihtoja vuosikausia.

Vuosisatoja myöhemmin, vuonna 1999, Latokartanossa sijaitseva katu nimettiin voimakastahtoisen rouvan mukaan Leskirouva Freytagin kujaksi.

Itsepintainen leskirouva aiheutti eläessään harmaita hiuksia Helsingin isokenkäisille, eivätkä päänvaivalta säästy kaupungin nykyisetkään asukkaat.

Pitkä kadunnimi ei ole helpoin mahdollinen kirjattavaksi lomakkeisiin. Toisinaan osoitteelle varattu sarake on auttamattomasti liian lyhyt, ja kun nimessä vielä yhdistyvät titteli, erisnimi ja tien laji, lyhentäminenkin on jo tavallista haastavampaa.

Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen kertoo, että historiallisten henkilöiden mukaan nimettyjen katujen nimet ovat usein pitkiä. Pitkät nimet eivät ole itseisarvo, ja nykyään kadunnimien pituuteen kiinnitetään enemmän huomiota kuin aiemmin.

Historiallisten henkilöiden mukaan nimettiin katuja vuosituhannen taitteessa esimerkiksi juuri Viikissä. Tuolloin kaupunki sai myös nykyistä enemmän palautetta nimistä.

Viikki-Seurassa asiasta keskusteltiin jo yli vuosikymmen sitten. Seuran aktiivi Heikki Poroila kertoo seuran saaneen asukkailta kyselyjä ja ihmettelyä kujan pitkästä nimestä ja sen merkitsemistavasta. Eräs keskustelija kertoi tuttaviensa joskus erehtyvän luulemaan, että hän on Freytagin kujalla asuva leskirouva.

Keskustelu ei aikoinaan johtanut toimenpiteisiin, ja nyt alueen postinjakajatkin ovat luultavasti jo tottuneet mitä erikoisimpiin lyhentämistapoihin. Kuoreen kirjoitettu THK tai LFK ohjaa kirjeen todennäköisesti oikeaan osoitteeseensa Tilanhoitajankaarelle tai Leskirouva Freytagin kujalle, Poroila arvelee.

Pulmaan on onneksi olemassa myös virallinen ohjeistus. Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnan (Juhta) työryhmä laati 2000-luvun alussa ohjeet osoitetietojen rakenteista ja merkintätavoista.

Juhta lakkautettiin viime vuoden lopulla, mutta Digi- ja väestötietovirasto pitää yhä yllä sen tietokantaa. JHS-suositus numero 106 antaakin tarkat ohjeet osoitteen lyhentämiseen:

1. Osoitenumero ja huoneistotunniste tulee säilyttää kokonaisena.

Osoitenumero, jota kutsutaan myös talonumeroksi, yksilöi kohteen. Esimerkiksi osoitteessa Leskirouva Freytagin kuja 1 numero kertoo, missä kohtaa kujaa kohde sijaitsee.

2. Lyhentäminen ei saa sekoittaa aakkosjärjestystä.

Jotta jakelu sujuu jouhevammin, on aakkosjärjestyksen pysyttävä samana. Esimerkiksi Leskirouva Freytagin kujaa ei saa lyhentää Freytagin kujaksi.

3. Ensisijaisesti lyhennetään katu, tie, kuja tai vastaava.

Leskirouva Freytagin kj. on selkeämpi kuin vaikkapa L. F. kuja. Kujien, katujen, puistikoiden ja muiden lyhenteistä on myös omat ohjeensa. Yleisimpiä lienevät katu (k.), kuja (kj.), polku (p.), rinne (rn.) ja taival (tvl). Hyödyllisimmillään tämä lyhenne on silloin, kun osoitteen loppuosa on pitkä, esimerkiksi ”puistokatu”, joka voidaan lyhentää muotoon puistok., puisk. tai jopa pk.

Vuonna 2005 laadittua suositusta ei enää päivitetä, mutta Digi- ja väestötietovirastosta kerrotaan, ettei uudempaakaan ohjeistusta ole. Suositus numero 106 on siis edelleen käypä apukeino osoitteiden lyhentämiseen.

Suosituksessa annetaan ohjeet myös itse kadun tai tien nimen pituudelle. Nimi saisi olla kokonaisuudessaan enintään 50 merkin mittainen.

Näin esimerkiksi Leskirouva Freytagin kuja jää selvästi alle rajan. Silti se on vain parin merkin päässä Helsingin pisimmän kadunnimen tittelistä. Tämä arvonimi kuuluu nyt Jollaksessa sijaitsevalle, 27 merkin pituiselle Regina von Emmeritzin polulle.

Aina osoite ei kuitenkaan mahdu sarakkeeseen, vaikka se olisikin vain puolet enimmäismerkkimäärästä. Nettilomakkeen tai kortin liian lyhyelle sarakkeelle osoitetta rustatessa kannattaakin pitää mielessä Juhta ja sen suositus numero 106.

Luitko jo nämä?

Helsinki - luetuimmat