Mikä lie huoltorakennus, ajatteli kaupunkiopas Juhani Styrman pitkään Hietaniemen hautausmaalla sijaitsevasta punatiilisestä rakennuksesta. Styrman tuskin on ainoa, joka on tullut ajatelleeksi niin.
Hautausmaan vanhan kappelin kupeesta löytyvän rakennuksen käyttötarkoitus ei kuitenkaan ole arkinen. Pikkuruiselta talolta näyttävä rakennelma on vieressään kohoavien hautakivien, ristien ja veistosten tapaan hautamuistomerkki.
Hietaniemen hautausmaan vanhalla alueella sijaitsee punainen tiilinen hautaholvirakennus.
Kun Styrman havahtui siihen, että kyse onkin haudasta, hän alkoi kaivella tietoja Salomon Janssonista, jonka suvun hauta tiilirakennus on. Tarina osoittautui kiinnostavaksi.
Hautaholvissa lepää teurastajana tunnetun Janssonin ja hänen puolisonsa Eva Sofia Janssonin sekä 16 muun Janssonin suvun jäsenen maalliset jäännökset.
Oven yläpuolella on ajan patinoimin rautakirjaimin vuosiluku 1834. Hautakammio rakennettiin sen jälkeen, kun teurastajan vaimo kuoli vuonna 1833.
”Kirkonkirjoista selviää, että Eva Sofia on kuollut 44-vuotiaana johonkin keuhkotautiin. Kuolinpäivä on 22. toukokuuta 1833, ja hänet on haudattu 30. toukokuuta 1833”, kertoo Sukututkijan loppuvuosi -nimistä historiablogia kirjoittava Kaisa Kyläkoski.
”Eva Sofia on varmasti haudattu ensin johonkin yksinkertaisempaan hautaan ja sitten siirretty hautakammioon, kun se on valmistunut.”
1800-luvulla rakennettu hautaholvi on yhä Janssonien suvulla.
Kyläkoski törmäsi Janssonin perheeseen kiinnostuttuaan Salomonin ja Eva Sofian tyttärestä, taidemaalari Edla Gustava Blommérista. Pariskunnalla oli yhteensä 12 lasta.
Salomon Jansson oli syntynyt Pusulassa vuonna 1790. Helsinkiin hän muutti Suomen sodan (1808–1809) jälkeen.
Mikä Salomon Janssonin sitten Helsinkiin toikin, hän onnistui hankkimaan täällä huomattavan omaisuuden. Pelkästään hautakammio kielii Janssonin suvun varakkuudesta. Hautaholvityyppisiä muistomerkkejä on Hietaniemessä vain muutama.
”Olen törmännyt Salomon Janssoniin eri yhteyksissä. Hän on kiinnostava hahmo, mutten ole vielä lähtenyt selvittämään tarkemmin hänen tarinaansa”, Kyläkoski sanoo.
Kyläkoski on sitä mieltä, että jonkun sietäisi tehdä se. Teurastaja kuulostaa hänestä brutaalilta, ja Salomon Jansson on selvästi ollut muutakin kuin pelkästään sitä.
”En tiedä, onko hän ollut pienporvari vai porvari. Hän omisti kuitenkin kaksi tonttia Korkeavuorenkadulla, ja toisella niistä oli kivirakennuskin, niin ei hän ihan pieni kauppias ole voinut olla”, Kyläkoski sanoo.
Kivisessä talossa toimi neljävuotinen yläalkeiskoulu, jonka oppilaana oli vuosien saatossa esimerkiksi muuan Aleksis Kivi (Stenvall). Elias Lönnrot taas toimi ilmeisesti jossakin vaiheessa Salomon Janssonin lasten kotiopettajana. Alexander Salomon Jansson ja August Fredrik Jansson saivat Lönnrotilta vuonna 1830 yksityistodistuksen ylioppilastutkintoa varten.
Kun äiti kuoli, perheen tytär Sofia Karolina Jansson otti vastuun taloudesta.
Salomon Janssonin nimi liittyy muun muassa Vallilan konepaja-alueen historiaan. Jansson omisti 1800-luvulla yli kymmenen hehtaarin suuruisen alueen Sörnäisten radan eteläpuolelta.
Suuri niitty palveli tuolloin vain Helsingin asemapäällikön lehmien laidunmaana, joten Jansson päätti myydä sen tuottavampaan käyttöön. VR osti alueen konepajan tarpeisiin. Konepaja-alueesta kasvoi kymmenien rakennusten kompleksi.
Teurastaja-liikemies Jansson on jäänyt kaupungin historiaan myös Kaisaniemen ravintolan toisena perustajana. Hän sai ravintolaoikeudet Yleiseen kävelypuistoon eli nykyiseen Kaisaniemen puistoon vuonna 1837 yhdessä ravintoloitsija Catharina ”Cajsa” Wahllundin kanssa.
Salomon Jansson kuoli vuonna 1862, lähes 30 vuotta vaimonsa jälkeen. Nyt hän lepää ikiunta vaimonsa vieressä.