Helsingin Pohjoisbaanalla odottaa aavemainen näky – Noin 40 puuta kuoli pystyyn jäänestoaineen takia - Helsinki | HS.fi

Helsingin Pohjoisbaanalla odottaa aavemainen näky – Noin 40 puuta kuoli pystyyn jäänestoaineen takia

Helsingin Pohjoisbaanan varrelta joudutaan kaatamaan pystyyn kuolleita puita. Puiden kuolemat johtuvat suolauksesta, jossa jokin meni pieleen. ”Jotain outoa on tapahtunut.”

Pystyyn kuolleita kuusia on yhteensä noin 40 kappaletta.­

8.3. 13:41 | Päivitetty 8.3. 15:52

Aavemainen näky odottaa Pohjoisbaanalla Helsingin Käpylässä, kun noin 40 kuusta on mystisesti kuollut pystyyn.

Nyt kaupunki ilmoittaa kaatavansa kuivahtaneet puut pois, jotta ne eivät aiheuttaisi vaaraa viereiselle junaradalle ja Pohjoisbaanan käyttäjille.

Puiden kohtaloksi koitui katujen harjasuolauksessa käytettävä jäänestoaine. Ainetta pääsi valumaan metsikköön, sillä maa viettää kohdassa hieman alaspäin.

Puut eivät kestä jäänestoaineessa käytettävää suolaa.

”Puu imee juurillaan maasta vettä, ja suolaa kulkeutuu veden mukana puuhun. Silloin puut alkavat voimaan huonosti, kun niiden luontainen tasapaino järkkyy”, kertoo Helsingin kaupungin metsävastaava Vesa Koskikallio.

Lopulta puut kuivuvat ja kuolevat.

”Kaupunki haluaa tarjota kaupunkilaisille mahdollisuuden ympärivuotiseen pyöräilyyn ja kävelyyn. Täytyy tutkia, että miten pystytään estämään, ettei lähiluonto reitin varressa kärsi.”

Helsingin kaupungin pyöräliikenteen koordinaattori ja liikennesuunnittelija Oskari Kaupinmäki kertoo, että Pohjoisbaanalla on tapahtunut jotain poikkeuksellista.

Hänen mukaansa maaperästä löytyi suuria määriä natriumia, eli tavallista ruokasuolaa, joka oli syypää puiden kuolemiin.

Harjasuolauksessa sen sijaan käytetään nykyään ainoastaan kalsiumkloridia. Kaupinmäen mukaan normaalista harjasuolauksesta ei siis pitäisi aiheutua natriumin leviämistä ympäristöön.

Pohjoisbaanalla on kuitenkin käytetty natriumia sulatukseen vuosina 2017–2019. On siis mahdollista, että suolaa on tuolloin päässyt liikaa maaperään.

”Kalsiumkloridilla on vähemmän ympäristöhaittoja kuin natriumkloridilla. Oli kyseessä kumpi aine tahansa, sitä ei pitäisi päätyä maastoon noin paljoa”, Kaupinmäki sanoo.

Tällä hetkellä hän ei tiedä, miten maaperään on päätynyt niin paljon suolaa.

”Tämä tarkoittaa, että jotain outoa on tapahtunut.”

Kaupungilla on tapahtumista sisäinen selvitys käynnissä. Kaupinmäki korostaa, että normaali pyöräteiden talvihuolto ei aiheuta ympäristöhaittoja.

Kuolleista puista osa jätetään maahan. Kuolleet puunrungot ovat arvokasta kasvualustaa erilaisille hajottajille, kuten jäkälille ja kääville.

”Eräs lahottajasieniharrastaja otti meihin yhteyttä ja pyysi erikseen, että puut jätettäisiin maahan. Hän oli löytänyt alueelta harvinaisia lahottajasieniä”, metsävastaava Koskikallio kertoo.

Alue on myös liito-oravien suosiossa. Koskikallio sanoo, että alueesta tehtiin katselmus, jossa tutkittiin vaarantuuko liito-oravien ydinalue, jos puita kaadetaan.

Liito-orava on luonnonsuojelulailla rauhoitettu laji.­

Katselmuksen mukaan kyseisten kuolleiden puiden kaataminen ei heikennä liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

”Nämä puut eivät ole liito-oraville mieleisiä. Liito-oravat käyttävät kyllä paljon kuusia, mutta kuiva puu, jossa ei ole neulasia, ei anna samalla tavalla suojaa kuin elävä puu”, Koskikallio sanoo.

Hän kertoo, että osasta puista tehdään niin sanottuja tekopökkelöitä. Se tarkoittaa sitä, että puusta kaadetaan latva niin, ettei siitä ole vaaraa ihmisille. Vain runko jätetään pystyyn. Rungot ovat tikkojen suosiossa, sillä ne tekevät niihin mielellään koloja. Näissä tikankoloissa saattavat viihtyä myös liito-oravat.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat