Kontulalaiset perustivat olutfirman, joka myy aivan tavallista keskiolutta – ”Me ei jakseta tuota oluthössötystä” - Helsinki | HS.fi

Kontulalaiset perustivat olutfirman, joka myy aivan tavallista keskiolutta – ”Me ei jakseta tuota oluthössötystä”

Kontulan oluttehdas valmistuttaa lagerinsa Virossa. Kuukausituotanto on peräti 100 000 litraa.

Kontulan oluttehtaan osakkaita: kauppias Matti Pesonen (vas.) ja Jukka Kurttila.­

16.3. 14:03 | Päivitetty 22.3. 15:56

Kontulalla on rouhea maine, joten mitä syntyy, kun kontulalaiset päättävät tehdä omaa olutta. No perinteistä lageria, tietenkin.

Vastaperustettu Kontulan oluttehdas kertoo sen myös kotisivuillaan:

Ei kikkoja eikä erikoisuuksia, vain juotavaa lageria. Me ei jakseta tuota oluthössötystä. Perusbisse rules.

Perusbissen nimi on Keijo, jota on saatavilla perinteisen keskioluen vahvuisena ja alkoholittomana. Pikkuruisesta pienpanimotuotteesta ei ole kyse, sillä Keijoa saa pian tuhannesta S-ryhmän kaupasta.

Ajatus Kontulan omasta ”panimosta” syntyi kesällä 2020, kun Jukka Kurttila oli käymässä kaverinsa luona. Kaveri oli haalinut tarjolle kunnioitettavan määrä erilaisia pienpanimo-oluita.

”Kun oli kuuma ja siinä myös syötiin, niin tuli mieli jotain ihan perusolutta. Mietin, että miksi kukaan ei halua nykyään tehdä hyvää lageria”, sanoo Kurttila, yksi Kontulan oluttehtaan omistajista.

”En ole erityisesti oluen ystävä, mutta lähes siltä istumalta sain ajatuksen perustaa Kontulan oluttehtaan.”

 ”Me ollaan Kontulassa sen verran köyhempiä, ettei ole varaa kalliisiin laitteisiin.”

Kurttila sai mukaan yritykseen muutaman kaverinsa, ja Kurttila lähti kiertämään opintomielessä suomalaisia pienpanimoita.

”Niissä tajusin, että lageria ei tehdä, koska se on todella hankalaa. Se on yksi syy, miksi pienpanimot tekevät kaikkea muuta.”

Keijo-oluet tehdään Tartossa. ”Siellä on tehty olutta, kun täällä vielä juotiin vettä”, Jukka Kurttila sanoo.­

Kurttila on kasvanut Myllypurossa ja Kontulassa, joten Itä-Helsingin henkeä on tarttunut myös oluttehtaaseen.

”Me ollaan Kontulassa sen verran köyhempiä, ettei ole varaa kalliisiin laitteisiin. Piti keksiä toisenlainen ratkaisu.”

Ja sellainen myös löytyi: Kontulan oluttehtaalla ei ole tuotantolaitteita tai omaa varastotilaa. Pääkonttorikin on 12 neliön huone Kontulan Sirrikujalla.

Keijo-oluet valmistetaan Tartossa A. Le Coqin panimolla. Tuotanto on kuukaudessa peräti 100 000 litraa, mikä vastaa monen suomalaisen pienpanimon vuosituotantoa.

Kontulan oluttehdas ei saa pienpanimoille tarkoitettua verohelpotusta, koska tuotanto on suurta ja se tehdään toisen panimon laitteilla.

”Ei me sellaisia edes ole ajateltu. Kontulan tyyliin tehdään täysillä ja mennään päätyyn saakka. Ne verot maksetaan, mitkä maksaa pitää.”

Lue myös: Maistuuko keskiolut yhä samalta kuin 1990-luvulla? Yli sadan oluen tekoa valvonut panimomestari paljastaa millintarkat makusäädöt

Kontulan oluttehtaassa on osakkaana kuusi ihmistä, jotka tekevät olutbisnestä omien töidensä ohella. Olutmestariksi löytyi alalla tunnettu mies: Markku Pulliainen.

Jukka Kurttilan oma siviilityö on Finlaysonilla. Hän on yrityksessä luovana johtajana.

Myöskään Kurttilan koulutus ei viittaa oluen panemiseen. Hän on filosofian maisteri, josta piti tulla maantiedonopettaja.

”Lapsuudessani Kontulassa en tiennyt muita menestyneen ihmisen ammatteja kuin pankinjohtaja, pappi tai opettaja”, Kurttila selittää.

”Pankinjohtajaksi ei ollut tarpeeksi rahaa, papiksi puuttui uskoa, joten ajattelin, että opettajaksi sitten. Opettajaksi en tosin koskaan päätynyt.”

Oikaisu 16.3. kello 19.23: Otsikossa väitettiin aiemmin, että Kontulaan olisi perustettu panimo. Kontulalaisten perustama panimo valmistaa kuitenkin tuotteensa Virossa, kuten jutussa kerrotaan. Oikaisu 22.3. kello 15.55. Panimo-termi poistettu otsikosta ja parista kohtaa jutusta kokonaan, sillä tuotemerkki ei voi olla panimo. Vaihdettu Markku Pulliaisen titteliksi panimomestarin sijasta olutmestari.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat