Upea haloilmiö kehysti aurinkoa tuntien ajan Helsingissä – Kuvat näyttävät keskiviikon ”maagisen ilmestyksen” - Helsinki | HS.fi

Upea haloilmiö kehysti aurinkoa tuntien ajan Helsingissä – Kuvat näyttävät keskiviikon ”maagisen ilmestyksen”

Keskiviikkona pääkaupunkiseudulla ihailtiin komeita sääilmiöitä. Haloja havaitaan useimmiten juuri keväisin.

Näyttävä halo koristi taivasta keskiviikkoiltana. Janne Hirvonen kuvasi halon Kalasataman tornitalosta.­

1.4. 13:01

Aurinkoiset kevätpäivät ovat saaneet ihmiset liikkumaan ja nauttimaan ulkoilusta.

Keskiviikkona moni ulkoilija hieraisi pääkaupunkiseudulla silmiään katsottuaan taivaalle: Upea haloilmiö kehysti aurinkoa tuntien ajan.

Helsingin Sanomien toimitukseen sekä kaupunginosien Facebook-ryhmiin tulvi upeita kuvia kevättaivaasta.

Helsingin Kalasatamassa haloa innostui kuvaamaan Majakka-tornitalossa asuva Janne Hirvonen. Hänen ottamansa kuva on tämän jutun alussa.

”Halo oli tällä kertaa poikkeuksellisen voimakas. Näin voimakasta en muista nähneeni hetkeen”, Hirvonen kertoo.

Hirvonen julkaisee Majakka-talosta otettuja maisemakuvia Instagramissa nimimerkillä Majakanvahti.

Lue lisää: Janne Hirvonen saa erikoisluvalla kiivetä Kalasataman tornitalon katolle, sillä se on hänen harrastuksensa – 134 metristä hän ottaa kuvia, jollaisia ei ole ennen nähty

Lauttasaaressa haloa kuvasi saaressa asuva Miikka Salavuo.

Lauttasaaren rannoilla haloilmiöitä saattoi ihailla auringonlaskuun saakka.­

”Halo oli voimakas ja kesti tosi pitkään, se säilyi varmaan kolme tuntia taivaalla. Halo näkyi auringonlaskuun saakka.”

Halo koristi Lauttasaaren kirkkoa.­

Mitä haloilmiöt oikein ovat?

Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan mukaan halot ovat joko värillisiä tai valkeita valorenkaita, -kaaria tai -keskittymiä taivaalla. Halot syntyvät valon taittuessa tai heijastuessa ilmassa leijuvista jääkiteistä.

Suomessa haloja havaitaan erityisesti keväisin maaliskuusta toukokuuhun.

”Se johtuu siitä, että meille tyypillisesti Atlantin suunnalta tulevat matalapaineet niin sanotusti kuolevat Suomen yllä. Alemmat pilvikerrokset ovat häipyneet, ja jäljelle jäävät ainoastaan hennot, harsomaiset yläpilvet”, kertoo Ursan tiedottaja Anne Liljeström.

Suurin osa haloista näkyy tähän aikaan vuodesta nimenomaan yläpilvissä, 7–12 kilometrin korkeudella.

”Halonäytelmät voivat joskus näin keväisin näkyä hyvinkin laajalle, jopa puolet Suomen pinta-alasta kattavalle alueelle. Ne voivat myös jatkua useita vuorokausia”, Liljeström kertoo.

Espoossa tapiolalainen Heikki Viljanen ikuisti halon Otsonlahdelta. Viljanen ihasteli ilmiötä pyörälenkillään.

”Minähän kutsuin sitä sateenkaareksi. Sateenkaaren päästä voi löytää aarteen.”

Tapiolassa halo kehysti kauppakeskus Ainoaa.­

Viljasen mukaan myös moni muu ulkoilija kuvasi haloilmiötä.

”Se oli aika maaginen ilmestys.”

Halo näkyi illansuussa myös Leppävaaraan. Abdalla Taha oli viemässä lastaan uimakouluun, kun halo aukeni uimahallin yläpuolella.

Abdalla Taha todisti haloilmiön Leppävaaran uimahallin takana.­

”Viisivuotias poika ihmetteli, miksi sateenkaarella ei ole väriä”, Taha kertoo.

”Hän kysyi, miten voi olla sateenkaari, vaikka ei sada.”

Haloilmiön lisäksi Helsingissä nähtiin keskiviikkona sateenkaari.

Helsinkiläinen Pekka Halttunen käveli töistä kotiin puolen päivän aikaan, kun hän pysähtyi Vanhankaupunginkosken silloille. Kosket kuohuivat normaalia voimakkaammin ja vesi tulvi laidoilta yli.

”Oli niin paljon pisaraa ilmassa, että kun kävelin sillalle, sateenkaari näkyi tietyistä suunnista”, Halttunen kertoo.

Hän tarttui kameraan.

”Siellä oli aika paljon ihmisiä ihastelemassa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat