Silpoutuneet johtokimput tukkivat nyt Eiran uimarantaa: ”Meri on huikean roskainen” - Helsinki | HS.fi

Silpoutuneet johtokimput tukkivat nyt Eiran uimarantaa: ”Meri on huikean roskainen”

Suosittu uimaranta hukkuu rakennusjätteeseen. Muoviroskasta on harmia paitsi ihmisille, myös koko meren ekosysteemille.

Eiran uimapaikan hietikolle on ajautunut paljon muoviroskaa.­

13.4. 14:33 | Päivitetty 13.4. 14:53

Ruoholahtelainen Heli Räty oli maanantaina menossa uimaan Eiran rantaan.

Rannassa hän huomasi hietikolle ajautuneet muovijätteet.

”Minulla on tapana uintireissujen yhteydessä kerätä rannalta roskia. Nyt roskaa oli järjettömän paljon”, Räty kertoo.

Rannoilta löytyi muovilankaa, impulssiletkuja, verkkoa, styroksia ja muutakin moskaa. Räty keräsi roskia talteen, mutta rannat jäivät silti likaiseksi.

Räty arvioi, että etelätuulet olivat painaneet roskakasat rantaan. Muoviroskan hän arvelee syntyneen rakentamisesta.

”Muovilankaa on tullut Helsingin rannoille jo lähes kymmenen vuotta. Alun perin sitä on kai tullut Länsimetron työmaasta, kun maata on läjitetty mereen. Mahdoton sanoa, mutta lopputulos on se, että meri on huikean roskainen.”

”Mielenkiintoista olisi tietää, mistä roska tulee ja miten siitä pääsee eroon.”

Osa Heli Rädyn löytämästä roskasta oli jo hioutunut pieneksi moskaksi. Eläimet saattavat vahingossa syödä pientä roskaa.­

Pidä Saaristo Siistinä -yhdistyksen eli PSS:n Siisti biitsi -ohjelmakoordinaattori Julia Jännäri arvaa heti, minkälaista muoviroskaa Eiran uimarannalle on ajautunut.

”Todennäköisesti siellä on filamenttilankaa, mitä käytetään rakentamisessa”, Jännäri aloittaa.

”Länsimetro on ollut sellainen sampo, että niistä töistä on todennäköisesti muovia meressä edelleen.”

Helsinki on käyttänyt isoissa merentäytöissä, esimerkiksi Jätkäsaaressa, Länsimetron työmailta tullutta kalliolouhetta.

Kalliolouheen seassa on ollut räjäytystöissä käytettävää muovia, kuten panoslankaa.

”Panoslanka on sellaista värikästä. Vähän niin kuin putkea”, Jännäri sanoo.

Lue lisää: Räjähdyksestä rannalle – miksi roskaista kivilouhetta kipataan mereen?

Eiran rannalle ajautui etelätuulten mukana kasoittain muoviroskaa rakennustyömailta.­

Helsingin kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen tuntee tarkasti Eiran rannan tapahtumat. Hän myös tietää, miksi sinne on nyt ajautunut paljon roskaa.

”Siellä on menossa Hernesaaren itärannan rakennusurakka, eli sinne tulee meritäyttöjä.”

Suomisen mukaan louhetta on tuotu Hernesaareen jo kolmen eduskuntatalon verran Vuosaaren väylän syventämisurakasta, mutta nyt louhetta tuodaan myös Jätkäsaaren länsirannalta. Vuosaaresta tuodut maamassat olivat puhtaita, mutta Jätkäsaaresta kuljetettava louhe ei ole.

”Jätkäsaaren louheessa on valitettavasti mukana muun muassa nallilankaa”, hän sanoo.

Roskia pyritään siivoamaan samalla kun sitä havaitaan, mutta louheen määrä on Suomisen mukaan valtava. Isojen massojen mukana muoviroskaakin kertyy.

Urakoitsijalla on paikalla veneyksikkö, joka siivoaa vesistöjä sitä mukaa, kun muovi nousee louheesta meren pintaan. Jatkossa urakoitsija siivoaa Suomisen mukaan tehostetusti myös rannoille ajautuvan roskan.

”Roskaantumisen estävä suojaverho ei kestä avomeriolosuhteita, eli sitä Hernesaareen ei ole valitettavasti pystytty rakentamaan”, Suominen sanoo.

”Meritäytön ulkoreunaan rakennetaan ensivaiheessa penger, jonka sisäpuolelle jatkotäytöt pääasiallisesti tehdään. Reunapenger valmistuu syksyllä. Penkereiden valmistumisen jälkeen meritäytöstä aiheutuvaa roskaamista ei pitäisi juurikaan esiintyä.”

Vaikka Hernesaaren ja Eiran rannoilta löytyykin nyt moskaa, Suomen rannat ovat PSS:n Julia Jännärin mukaan pääsääntöisesti siistit. Rannoillemme ei ajaudu valtamerten mukana roskia, toisin kuin esimerkiksi Norjan ja Tanskan rannikoille.

”Yleensä Suomen rannoilta löytyvät roskat voidaan jäljittää omiksemme”, Jännäri kertoo.

Siksi asialle voidaan myös tehdä jotain.

Jätettä ei saa päästää vesistöihin tai luontoon, ja jos roskia löytyy vääristä paikoista, ne tulee kerätä pois.

”Ympäristökasvatus on tässä tosi tärkeää. Ehdollistetaan lapset, että mikään roska ei kuulu luontoon tai kaduille vaan niille varatuille paikoille.”

Roskien joukossa oli erityisesti muovilangan palasia.­

Eiran uimarannan roskien mukana oli enimmäkseen muovista valmistettuja palasia.

Muoviroskat ovat siitä viheliäisiä, että ne eivät katoa meressä. Siksi meressä uiskentelee vuosikymmeniäkin vanhoja roskia, jotka ovat pienemmäksikin hajotessaan haitallisia.

Muovi häiritsee meren ekosysteemiä, sillä eläimet saattavat erehdyksessä syödä muovia. Syötynä muovi aiheuttaa eläimelle jopa kuolemanvaaran. Mikro- ja nanomuovia syövät meren pohjaeläimet.

Helsingin Sanomat uutisoi huhtikuun alussa Kirkkonummen edustalta merenpohjasta löytyneistä, 1970-luvun muoviroskista.

Julia Jännäri epäilee, että vanhoja virheitä jätehuollossa korjaillaan pitkään.

”Ruotsissahan tehtiin 1960-luvulla virallinen opetusvideo, jonka mukaan roskia ei saa kerätä luontoon, vaan ne pitää laittaa pahvilaatikkoon, jonka pohjalle asetetaan suuri kivi. Sitten laatikko heitetään mereen.”

Suomessakin roskia on Jännärin mukaan ollut tapana kerätä suuriin öljytynnyreihin, jotka upotettiin veteen.

”Esille tulee vuosikymmeniä vanhaa roskaa, kun säiliöt hapertuvat”, Jännäri kertoo.

”Tällä hetkellä Suomessa on todella hyvä kierrätys ja jätehuolto. Voi kuitenkin olla, että joudumme vielä pitkään siivoamaan vanhoja roskia.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat