Helsinkiläisten piti lamavuosina kulkea utopistisilla raidetakseilla, joiden kaistoja olisi viritetty kaupunki täyteen – Mihin scifi-tason suunnitelma kuihtui? - Helsinki | HS.fi

Helsinkiläisten piti lamavuosina kulkea utopistisilla raidetakseilla, joiden kaistoja olisi viritetty kaupunki täyteen – Mihin scifi-tason suunnitelma kuihtui?

1970-luvulla kaupunkien autoliikenteen korvaajaksi visioitiin raidetaksijärjestelmää, joka on kuin tieteiselokuvasta.

Raidetaksia visioidaan yksityisautoilun korvaajaksi, kertoi Helsingin Sanomat 5. toukokuuta 1971.­

3.5. 14:52 | Päivitetty 3.5. 15:28

1970-luvulla kaupunkien autoliikenteen korvaajaksi visioitiin raidetaksijärjestelmää, joka on kuin tieteiselokuvasta.

Isot kaupungit rakennettaisiin täyteen raiteita, joilla suhaisivat neljälle ihmiselle sopivat pikkuauton kokoiset vaunut.

Ruotsalaiset olivat tutkineet järjestelmää pisimmälle, mikä herätti mielenkiinnon myös Itämeren tällä puolen.

Helsingin julkisesta liikenteestä vastaavat viranomaiset kertoivat HS:lle toukokuussa 1971, että he odottavat mitä Göteborgissa tapahtuu.

Ruotsalaiskaupunkiin nimittäin harkittiin 250 kilometrin mittaista raideverkostoa, jossa kulkisi jopa 18 000 vaunua.

Matkustajat nousisivat asemalta vaunuun, valitsisivat pääteaseman ja kiinnittäisivät turvavyöt nopean kiihdytyksen takia. Sitten vaunu kiitäisi 50 kilometrin tuntivauhtia – ruuhkasta riippuen – pääteasemalle.

Tekniikan tohtori Eino Ilmonen kommentoi HS:lle, että ”tulevaisuuden taajaväkisen yhteiskunnan” pitää valita joko rajoittamaton yksityisautoilu tai raidetaksin tapainen pätevä vastine.

Suomalaiset eivät kuitenkaan hätiköisi päätöksessään: Raidetaksin toimintavarmuus selviäisi vasta vuosien käytön jälkeen, joten Helsinki voisi harkita raideinvestointia vasta noin vuonna 1990.

Kuten historia osoittaa, visio autoliikenteen korvaajasta jäi tieteiskuvitelman tasolle.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat