Kamelit ja kengurut juoksevat valkoposkihanhia karkuun Korkeasaaressa: ”Hanhet ovat osa luontoa” - Helsinki | HS.fi

Kamelit ja kengurut juoksevat valkoposkihanhia karkuun Korkeasaaressa: ”Hanhet ovat osa luontoa”

Korkeasaaren eläintarhassa on varauduttu valkoposkihanhien pesintäkauteen muun muassa hanhioppailla.

Korkeasaaressa on tähän aikaan vuodesta satoja valkoposkihanhia.

17.5. 14:11 | Päivitetty 17.5. 16:11

On taas se aika vuodesta, kun valkoposkihanhet ovat löytäneet Itämeren rannoille ja saarille.

Viikonloppuna sosiaalisessa mediassa jaettiin videoita Korkeasaaren eläintarhasta. Videoilla valkoposkihanhet hätyyttelivät sekä Korkeasaaren asiakkaita, että siellä asuvia eläimiä.

Videoklipeissä kuvattiin muun muassa kenguruaitausta, jossa tepasteli kenguruiden lisäksi valkoposkihanhia. Välillä valkoposkihanhet ärhentelivät niin, että kengurut pakenivat ruokapisteeltään kauemmas.

”Ei kuulosta mitenkään erikoiselta”, sanoo Korkeasaaren tiedottaja Mari Lehmonen valkoposkihanhien käyttäytymisestä.

Lehmonen on hyvin tietoinen saarella pesivistä valkoposkihanhista.

Pesiä on Lehmosen mukaan Korkeasaaressa tällä hetkellä noin 120. Niistä noin 40 on alueilla, joilla asiakkaat voivat kuljeskella.

Loput pesät sijaitsevat asiakkailta suljetuilla alueilla, kuten saaren keskiosan kallioilla.

Valkoposkihanhien pesistä varoittavat Korkeasaaressa kyltit.

Korkeasaaressa on jo vuosien kokemus valkoposkihanhista. Tämän vuoksi hanhiin on Lehmosen mukaan varauduttu hyvin.

”Tavoitteena on, että nokkaisuita ei tulisi ollenkaan, kun ihmisillä olisi tieto kuinka toimia pesivien hanhien kanssa.”

Ensinnäkin, asiakkaita tiedotetaan hanhista kuulutuksin, julistein ja kartoin.

”Tähän olemme panostaneet, sillä on ihmisiä, joita linnut pelottavat”, Lehmonen kertoo.

Lisätietoutta hanhista jakavat alueella toimivat hanhioppaat. Heidän työnsä on seurata hanhien pesintää ja kohtaamisia ihmisten kanssa.

Yksi hanhioppaista on Kati Schenk.

Hän on ollut mukana rajoittamassa hanhien pääsyä tietyille alueille Korkeasaaressa.

”Hanhet ovat hyvin paikkauskollisia ja naaraat tulevat joka vuosi samalle paikalle. Esimerkiksi tienvarsipaikat tai ravintolan edusta eivät ole kovin hyviä paikkoja pesälle, joten pyrimme ennakkoon estämään hanhien tulon näille paikoille”, Schenk kertoo.

Estäminen onnistuu parhaiten asettamalla tietynlaista verkkoa potentiaalisten pesäpaikkojen päälle. Hanhet eivät viihdy verkolla, ja etsivät paremman pesäpaikan.

Korkeasaaressa hanhien pesäpaikat on tänä vuonna merkattu näkyvällä kylteillä.

Näin eläintarhan asiakkaat osaavat paremmin väistää pesäänsä puolustavia koiraita.

”Naaras istuu pesällä ja koiras suojelee hautovaa naarasta. Se ei tee eroa siihen, mikä lähestyy. Koiraan tehtävä on puolustaa, olisi se sitten ihminen, 400 kiloa painava mönkijä, lokki tai kettu, joka lähestyy”, Schenk kertoo.

Mikäli ihminen ajautuu vahingossa liian lähelle valkoposkihanhen pesää, koiras saattaa käyttäytyä aggressiivisesti.

Lehmosen mukaan sunnuntaina pesäänsä puolustaneet koirashanhet nokkaisivat ihmisiä muutamaan kertaan.

Paras vinkki välttyä nokittelulta on varmistaa, että kiertää pesän kaukaa.

”Jos koiras lähtee tulemaan päin, silloin ei saa lähteä juoksemaan, sillä hanhi menee kovempaa. Helpoin konsti on laittaa käsi tai laukku itsensä ja hanhen väliin, ja perääntyä rauhallisesti”, Schenk kertoo.

”Silloin koiras jää sähisemään paikalleen.”

Korkeasaaressa on tällä hetkellä noin 120 valkoposkihanhen pesää.

Korkeasaaressa valkoposkihanhet pesivät toisinaan eläinten aitauksissa. Tälläkin hetkellä kenguruaitauksen katoksessa on pesä.

”Myös kameliaitauksessa on joka kesä yksi tai kaksi pesää. Siellä kamelit sitten juoksevat hanhia pakoon”, tiedottaja Lehmonen kertoo.

Lehmosen mukaan hanhet liikkuvat siellä, missä niitä huvittaa. Aitauksissa olevista eläimistä Lehmonen ei ole huolissaan, sillä ne pärjäävät hyvin hanhien kanssa.

”Hanhet ovat osa luontoa.”

Valkoposkihanhien pesässä on yleensä noin viisi munaa. Kun poikaset ovat kuoriutuneet, hanhiperhe siirtyy nurmialueille tai rannoille syömään.

Korkeasaarella on pitkä historia valkoposkihanhien kanssa.

Vielä 1980-luvulla siellä tarhattiin valkoposkihanhia, jotka tuohon aikaan olivat harvinaisia lintuja näillä seuduilla.

Samoihin aikoihin Korkeasaareen laskeutui muutamana vuonna villihanhipariskunta pesimään. Tämän villihanhiparin mukana etelään lensi myös tarhattujen hanhien jälkeläisiä syksyisin.

Osa näistä hanhista palasi mahdollisesti myöhemmin Helsinkiin pesänrakennuspuuhiin.

”Ehkä se osaltaan vahvisti Suomeen leviävien hanhien tuloa”, Lehmonen sanoo.

Valkoposkihanhien pesintäkausi Korkeasaaressa kestää huhtikuun lopulta noin juhannukseen saakka.

Sen jälkeen poikaset ovat kuoriutuneet, ja hanhiperheet siirtyvät nurmialueille ja rannoille syömään. Silloin koirashanhetkin yleensä rauhoittuvat.

Korkeasaaren eläintarha ei näe tarvetta pyrkiä ajamaan hanhia saarelta pois.

”Onhan se aika absurdi ajatus, että me Korkeasaaressa sanoisimme, että emme halua jotain luonnonvaraista lintua saarellemme. Vähän sama kuin jos meille annetaan asiakaspalautetta, että voisitteko aidata hanhet, että eläintarhassa voisi katsella eläimiä rauhassa”, Lehmonen kertoo.

”Korkeasaari on eläinten saari, myös luonnonvaraisten lintujen saari ja pyrimme elämään sopuisasti keskenämme.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat