100-vuotias merkkirakennus rapistuu tyhjänpanttina Puu-Käpylässä – Helsinki yrittää nyhtää kiinteistöstä markkinahinnan, asukkaat raivoissaan - Helsinki | HS.fi

100-vuotias merkkirakennus rapistuu tyhjänpanttina Puu-Käpylässä – Helsinki yrittää nyhtää kiinteistöstä markkinahinnan, asukkaat raivoissaan

”Haluaisin, että talo ja piha-alue säilyisivät lasten ja nuorten paikkana juuri sellaisena kuin ne ovat”, sanoo Ursula Rinta-Jouppi.

Asukasaktiivit osoittivat mieltään Käpylässä sijaitsevan vaaleansinisen puutalon pihalla sunnuntaina.

18.10. 9:45 | Päivitetty 18.10. 10:16

Yli kolmesataa käpyläläistä kokoontui vaaleansinisen puutalon pihalle Pohjolankadulla sunnuntaina. He kirittivät seitsemää paikallista yhdistystä vaatimaan Helsingin kaupunkia neuvottelemaan, miten entinen päiväkodin rakennus saataisiin käyttöön avoimeksi kylätilaksi.

Nykyisin rakennus on tyhjillään.

Tontille alkoi kokoontua väkeä iltapäivällä. He kaikki tukevat Käpylän kylätilayhdistyksen ponnistusta.

Käpyläläistä kokoontui vaaleansinisen puutalon pihalle Pohjolankadulla sunnuntaina.

Kyläläinen pitelemässä kylttiä.

Kamppailu omasta olohuoneesta huipentui viime keväänä. Kylätilayhdistys teki suojellusta rakennuksesta ostotarjouksen. Oli tullut tietoon, että kaavoittajat olivat valmistelemassa ehdotusta kuntapäättäjille tontin käyttötarkoituksen muutoksesta.

”Kävi ilmi, että kaupunki suunnittelee myyvänsä tarjouskilpailulla rakennuksen ja ison tontin suurella rahalla. Operaatio vaatii asemakaavan muutoksen, koska kiinteistö on merkitty yhteisölliseen käyttöön”, puheenjohtaja Pekka Haltia kertoo.

”Taistelemme tässä siksi, että paikka sijainniltaan ja muutoinkin sopii parhaiten myös tulevaisuudessa tuhansilla kasvavalle käpyläläisten yhteisölle”, hän jatkaa ja viittaa Tuusulan väylän bulevardisoinnin tuomaan uuteen rakentamiseen.

Kaupungin suunnasta ei Haltian mukaan ole vieläkään tullut minkäänlaista vastausta ostotarjoukseen, vaikka yhdistys teki syyskuun alussa myös oikaisuvaatimuksen lautakunnan päätöksestä.

”Kaikkia kiinteistöjä myydään markkinaehtoisin hinnoin kaavoituksellisesti loppuun jalostettuina ja kaikille avoimin myyntimenettelyin. Käyttötarkoituksen muutoksen tutkiminen on osa myyntiprosessin valmistelua ja se on kesken”, johtava arkkitehti Eeva Pirhonen kertoo sähköpostitse.

Kun Puu-Käpylä syntyi sata vuotta sitten, Pohjolankatu 3:n parin tuhannen neliön tontti varattiin poliisilaitokselle. Talossa on 260 neliötä, ja sen yläkerroksessa oli aikoinaan poliiseille asuntoja.

Yksityinen Steiner-päiväkoti Pellava huolehti talossa lapsista yli 30 vuotta mutta lopetti vuosikymmenen vaihteessa, ja tilat jäivät tyhjilleen.

Stella Rinta-Jouppi (vas.), Minerva Rinta-Jouppi ja Ursula Rinta-Jouppi

Paikka on rakas Ursula Rinta-Joupille, joka oli Pellavassa päivähoidossa vuosina 2003–2006. Hän tuli siskojensa Stellan ja Minervan kanssa mielenosoitukseen ja juhlimaan samalla 22-vuotissyntymäpäiväänsä.

”Haluaisin, että talo ja piha-alue säilyisivät lasten ja nuorten paikkana juuri sellaisena kuin ne ovat.”

Pellavana tunnettu talo kiinnostaa käpyläläisiä, koska Yhdyskuntaklubin tilat Väinölänkadun varrella ovat kutistuneet 35 neliön liikehuoneistoon. Aiemmin asukkaille oli tarjolla parin sadan neliön kokoontumispaikka viereisen kerrostalon liikehuoneistossa.

Kun taloon tuli putkiremontti, vuokra nousi merkittävästi kuussa eivätkä rahat enää riittäneet. Kaupungin avustuksen turvin toimivan klubin oli pakko siirtyä pienempään.

Käpylän Klubin puheenjohtaja Heikki Takkinen odottamassa muita kyläläisiä talon pihalla.

Toiminnanjohtaja Heikki Takkinen oli perustamassa Yhdyskuntaklubia vuonna 1995.

Paikalliset nuoret tarvitsevat Takkisen havaintojen mukaan lisää turvaverkkoja ja avointa vapaa-ajan toimintaa.

”Lastensuojelun tarve on kaksinkertaistunut, ja luokkia on paljon erityisopetuksessa. Oppilaat puhuvat äidinkielenään 47:ää kieltä. Ulkopuoliset pitävät Käpylää idyllinä, mutta sosiaalista kirjoakin löytyy.”

Kosti Kumpulainen, 11, ja Vappu Karjalainen osallistuivat mielenosoitukseen.

Lisää kokoontumistiloja toivoo myös viisi vuotta Käpylässä asunut Vappu Karjalainen, innokas kirjallisuuden ystävä.

”Kirjaston tilat ovat todella ahtaat. Kun lukupiirit kokoontuvat, työntekijät joutuvat siirtelemään hyllyjä edestakaisin, jotta kaikki osallistujat mahtuisivat mukaan”, hän kertoo.

Myös kaupunginmuseossa toivotaan, että arvokkaan Puu-Käpylän suojellulle kiinteistölle löytyisi uutta käyttöä. Puutalon kunnolle ei ole hyvä seisoa tyhjillään.

”Suojelurakennuksen huolto- ja ylläpitovastuuhan on omistajalla”, arkkitehti Mikko Lindqvist kulttuuriympäristötiimistä sanoo.

Entisillä julkisilla rakennuksilla on Lindqvistin mukaan taloudellisten arvojen lisäksi käyttö- ja kulttuuriarvoja, jotka tulisi arvioida tontin käyttötarkoituksen muuttamisen yhteydessä.

”Kiinteistöjen luovuttaminen on moniulotteinen prosessi, joka koskee asemakaavoitusta ja monenlaisten uusien käyttötarkoitusten kirjoa. Yhteisölliset hankkeet eivät varmaankaan ole parhaimmassa kilpailuasemassa, jos kiinteistöjen kehittämistä tarkastellaan taloudellisesta näkökulmasta”, Lindqvist sanoo.

Kosti Kumpulainen kirjoittaa oman viestin.

Myös kaupunginosayhdistysten yhteinen Helka on havainnut omassa selvityksessään, että asioiden hoito on hajautunut useille toimijoille, mikä vaikeuttaa asukastalojen kehittämistä.

Helkan mielestä ne kuitenkin täydentävät ja toteuttavat monella tapaa Helsingin uutta osallisuusmallia ja ovat tärkeitä alustoja paikallisille toimijoille.

Esimerkiksi Kumpulassa asukkaat ja kaupunki kävivät pitkään vääntöä kylätilasta. Lopulta kaupunki osti vanhasta talosta liiketilan 1990-luvulla ja vuokrasi sen Kumpulan-Toukolan kylätilayhdistykselle.

Tapanilassa hanke lähti liikkeelle, kun kaupunki lakkautti koulun. Paikallinen asukasyhdistys neuvotteli sitkeästi ja sai aikaan 50 000 eurolla kaupat rakennuksesta, jonka se on kunnostanut vähitellen.

Kylätilojen vuokra- ja ylläpitokustannuksiin kaupunginhallitus jakaa yhteensä miljoona euroa vuosittain. Käpylä sai 10 200 euroa, Kumpula-Toukola 18 800 euroa. Tapanilan 20 000 eurosta menee osa takaisin kaupungin kassaan maanvuokrana.

Kunkin tilan työntekijöiden palkkakuluihin Helsinki myönsi 35 000 euroa eli yhteensä 0,7 miljoonaa euroa.

Talon sisätilojen näkymä ikkunasta.

Kylätilayhdistys on ollut yhteydessä muun muassa konkarivaltuutettu Tuomas Rantaseen (vihr). Hän korottaisi tiloihin osoitetun avustussumman kaksinkertaiseksi.

”Sillä tavoin varmistettaisiin, että yhdistykset pystyisivät remontoimaan tiloja vaiheittain ja tietysti osaksi talkoilla. Paljon kalliimmaksi se tulee, jos kaupunki itse remontoi ne tiukkojen normien mukaan viimeisen päälle.”

Helsingin kannattaisi hänen mielestään myydä paikalliset yhteisötilat yhdistyksille ja järjestöille vaikkapa 200 000 euron hinnalla. Tarvittavan lainan voisi taata kaupungin perustama rahasto.

”Yhdistykset voisivat hankkia vuokratuloja, kun ne virittelisivät myös yhteistyötä paikallisten kumppaneiden, kuten kahviloiden ja pyöräkorjaamojen tai muiden mahdollisten kaupallisten yritysten kanssa,” Rantanen sanoo.

Hän niin kuin apulaispormestari Paavo Arhinmäki ovat huolissaan, mitä tapahtuu yhdeksälle asukastilalle, joita hallinnoi sosiaali- ja terveystoimi.

”Koska tällainen toiminta ei ole lakisääteistä, voi olla, että sote-puoli luopuu tiloista. Tämäkin ongelma on ratkaistava ennen kuin sote-uudistus astuu voimaan vuonna 2023. Työ on aloitettava ensi vuoden alussa”, Arhinmäki muistuttaa.

Elävä muusikki raikui Pellava-talon pihassa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat