Kaksi työmiestä iski silmänsä samaan neitoon, mitä seurasi silmitön väkivalta – Se oli vain jäävuoren huippu rappiosta, joka vaivasi työläiskaupunginosaa 1900-luvun alussa - Helsinki | HS.fi

Kaksi työmiestä iski silmänsä samaan neitoon, mitä seurasi silmitön väkivalta – Se oli vain jäävuoren huippu rappiosta, joka vaivasi työläis­kaupunginosaa 1900-luvun alussa

Kallion rappioon syventynyt Juhani Styrman paljastaa, millainen on kaupunginosan kostea historia.

Tässä portaikossa vietiin veristä miestä paikattavaksi syys­kuussa 1909. Juhani Styrman seisoo Helsingin työväentalon eli nykyisen Paasitornin portaikossa.

19.11.2021 19:00

Miessukuhormoni, alkoholi ja teräase ovat useimmiten huono yhdistelmä. Tämä kävi toteen myös lauantaina syyskuun 18. päivänä vuonna 1909 Siltasaaressa.

Sörnäisten sementtitehtaan työmiehet Sjöroos ja Holst olivat saapuneet Kansantalon eli Helsingin työväentalon tansseihin. Juhlasalissa he iskivät silmänsä samaan neitoon, neulojatar Tyyne Airistoon.

Mustasukkaisuus johti tappeluun, jossa Sjöroos tuikkasi Holstia kahdesti puukolla käteen. Poliisin pöytäkirja kertoo tapahtumista:

Vastaaja kertoi, että kolme miestä oli hyökännyt hänen kimppuunsa, heittänyt tupakkaa silmille ja kuristanut kurkusta, niin hän oli käyttänyt veistä. Vastaaja omisti puukon ja amerikkalaismallisen revolverin.

”Päivystävän konstaapelin Juho Eemil Elon kirjauksesta voi lukea, että kellään ei lopulta ollut selvää käsitystä illan tapahtumista, eikä Holstkaan tainnut olla kaikesta päätellen täysin syytön”, sanoo Juhani Styrman.

Tapahtumakuvaus on osa Styrmanin vetämää Kallion humalakävelyä, jossa paneudutaan Kallion historian kosteaan puoleen.

Seisomme reitin alkupäässä Helsingin työväentalon eli nykyisen Paasitornin edustalla ja lähdemme kävelemään tihkusateessa Hämeentietä ylöspäin.

Styrmanin kädet käyvät, kun hän selvittää toimittajalle ja kuvaajalle historiallisia tapahtumia reitin varrella.

Helsingin työväentalo kuvattuna vuonna 1907. Rakennus valmistui seuraavana vuonna.

Styrman on vetänyt maksullisia teemakävelyitä vuodesta 2005 lähtien. Hän on erikoistunut kotikaupunginosansa Kallion ja sen viereisten Alppiharjun, Sörnäisten ja Kalasataman menneisyyteen.

Helsingin historiaa ja arkkitehtuuria esittelevistä kävelyistä on tullut viime vuosina erittäin suosittuja, ja opastettuja kävelyitä tarjoavia yrityksiä on syntynyt useita.

Niitä ovat Styrmanin Kallion kävelyfestivaalin lisäksi muun muassa Expert Guides Helsinki, Good Guide Helsinki Finland, Helsinki Walks ja Walk Helsinki.

Lisäksi teemakävelyitä järjestää Helsingin kaupunginmuseo.

Koronapandemian aikana on koettu varsinainen teemakävelyiden buumi. Kun kulttuuri- ja urheilutapahtumat sekä muut harrasteet olivat pakollisella tauolla, kävelyistä on tullut turvallinen tapa saada virikkeitä vapaa-aikaan.

”Ensimmäisenä koronakeväänä tein verkkosivuilleni oppaita omatoimisiin kävelyihin, ja niistä alkoi sana levitä. Kun pandemia sitten vähän hellitti, kyselyitä alkoi tulla yrityksistä ja muista yhteisöistä”, Styrman kertoo.

”Parhaimmillaan korona-aikaan olen vetänyt 20 kävelyä kuukaudessa. Normaalisti niitä on ollut kymmenkunta.”

Juhani Styrman on kaupunkikävelyiden pioneeri. Hän kierrätti jo 1990-luvulla kavereitaan harrastusmielessä elokuvien kuvauspaikalta toiselle.

Kaverien kehotuksesta hän alkoi järjestää kävelyitä myös maksusta.

”Olen kulttuurialan freelancer, ja kävelyistä on tullut olennainen osa elantoani. Teen tätä työkseni, mutta yhtä lailla itsekkäästä mielihyvästä, toteuttaakseni ominta itseäni.”

Erityisenä vahvuutenaan Styrman pitää arkkitehtuuria, mutta hänelle on kertynyt vuosien saatossa sata erilaista teemaa, joista hän voi opastuksen järjestää. Uusi teema syntyy usein helposti yhdistämällä palasia toisista kävelyistä.

Kävely on helpompi kaupata, kun aihe on vetävä. Ja sellainenhan humala on, joten se kelpasi hyvin kävelyteemaksi.

Alli Tryggin puisto on yksi Kallion humalakävelyn etapeista. Juhani Styrman kertoo merkittävän raittiusnaisen vaiheista panimobisneksessä.

Työläiskaupunginosa Kalliossa kännääminen oli 1900-luvun alkupuolella yleistä. Samana iltana, jolloin herrat Holst ja Sjöroos ottivat yhteen Kansantalolla, konstaapeli Elo kirjasi asemallaan 15 humaltumistapausta, jotka johtivat putkaan.

Yksi Elon asiakkaista löytyi sammuneena huussista:

No 2441 klo 5,05 ip asemalle Itäinen Viertotie 28, parturi Bergholmin pyynnöstä parturintyöntekijän Adamssonin, synt. 1879, juopuneena nukkui sanotun talon makissa. [Varotettu]

Moni juopuneista oli olosuhteiden uhri. Juomavesi oli Kalliossa usein huonoa, ja siitä sai vatsansa kipeäksi. Olut oli turvallisempi juoma, joten sitä kotitalouksissa riitti.

”Oluella oli kuitenkin haittavaikutuksensa, ja kaiken lisäksi miesten asuun kuului tuohon aikaan yleisesti puukko.”

Alli Trygg-Helenius kuvattuna 1910-luvulla.

Jatkamme Styrmanin kanssa Humalakävelyn reittiä pitkin ja pysähdymme Alli Tryggin puistoon. Alli Trygg (1852–1926) oli oman aikansa merkittävimpiä raittius- ja naisasianaisia.

Puiston kohdalla sijaitsi hänen perustamansa kansankoti, jossa oli päiväkoti, Kallion ensimmäinen kirjasto ja yhteisöllisiä tiloja.

Mutta mitä raittiusnainen tekee humalakävelyllä? Paljonkin, sillä Trygg taisteli juopumusta vastaan perustamalla panimon.

”Trygg oli maltillinen eikä uskonut alkoholin täyskieltoon. Tie raittiuteen kulki hänen mukaansa miedompien aineiden kautta”, Styrman sanoo.

”Niinpä Trygg valmisti kahta eri laatua vähäalkoholista sahtia, jota kutsuttiin Allin raittiuskaljaksi. Sillä hän aika pitkälti rahoitti Kansankodin toiminnan.”

”Alli Tryggin kaljaa” mainostettiin myös Turun Sanomissa 4. toukokuuta 1905.

Alli Trygg erosi aatteiltaan aviomiehestään Matti Heleniuksesta (1870–1920), joka oli niin äänekäs täysraittiuden kannattaja, että tarinan mukaan kansa nimesi litteän peltipullon hänen mukaansa taskumatiksi.

Joskus kaupunkiopaskin saattaa päästä kunnolla esittelemänsä teeman tunnelmiin. Styrmankin pääsi kokemaan humalakävelynsä sisintä olemusta, kun hän veti yksityiskierroksen miesporukalle.

”Herroilla oli mukana kuohuviiniä, jota he siemailivat eri kohteissa. Tarjosivat myös minulle”, Styrman muistelee, tosin vähän hatarasti.

”Kyllä minä ihan kunnialla pääsin kotiin enkä tainnut edes hirveästi mokailla kierroksella.”

Kallion humalakävely järjestetään seuraavan kerran lauantaina 20. marraskuuta klo 13.30. Kierros alkaa Teollisuustalon päädystä (Siltasaarenkatu 3). Kesto noin 90 minuuttia, hinta 10 euroa.

Aiheeseen liittyvää

Lisääkö koronavirus lähimatkailua pysyvästi? Helsinki-opas: ”Jos ihminen ei tunne historiaansa, hänellä on surullinen maailma”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat