Jos Helsingistä poraisi maapallon läpi ulottuvan reiän, mihin päätyisi? Asiantuntijat selittävät, miksi moni vastaa ajatusleikkiin virheellisesti ”Kiina” - Helsinki | HS.fi

Jos Helsingistä poraisi maapallon läpi ulottuvan reiän, mihin päätyisi? Asiantuntijat selittävät, miksi moni vastaa ajatusleikkiin virheellisesti ”Kiina”

Sanonnoissa maapallon toisella puolella on Kiina. Oikeasti Helsingin antipodinen piste sijaitsee merenpohjassa Uuden-Seelannin kaakkoispuolella.

Helsingin lähin antipodi asutuskeskuksista olisi Uuden-Seelannin Chathamsaarilla sijaitseva pieni Waitangi.

18.11. 14:02

Lapsena leikiteltiin ajatuksella: Jos ottaisi lapion käteensä ja kaivaisi hiekkalaatikolla julmetun reiän, tupsahtaisiko sitä sitten Kiinaan, keskelle Pekingin ruuhkaisia katuja?

Onko Kiina maapallon toisella puolella Helsingistä katsottuna? HS Helsinki otti asiasta selvää.

Mikäli Helsingistä lähtisi poraamaan maapallon keskipisteen kautta toiselle puolelle maailmaa, poran pää halkoisi ilmaa tai oikeastaan vettä Eteläisen Tyynenmeren ja Eteläisen jäämeren rajoilla, vajaat 3 000 kilometriä Uudesta-Seelannista kaakkoon.

Ympärillä näkyisi vettä silmänkantamattomiin. Maata tosin löytyisi jo noin viiden kilometrin päästä – merenpohjasta.

Kyseessä on Helsingin antipodi, eli paikka, joka sijaitsee maapallon vastakkaisella puolella.

Suorinta tietä, eli maapallon läpi, matkaa tuolle pisteelle kertyisi 12 742 kilometriä. Maitse ja meritse matkaa täytyisi tehdä reilut 20 000 kilometriä.

Antipodi-sana juontaa juurensa kreikan kieleen ja merkitsee ”vastajalkaa.”

Onpa Uudessa-Seelannissa saariryhmäkin, jonka nimi on Antipodisaaret. Asumattomat saaret ovat saaneet nimensä siitä, että ne sijaitsevan Britteinsaarten vastapuolella, lähes täsmälleen Lontoosta katsottuna toisella puolella maapalloa.

Tunnetuimmat antipodit ovat pohjoisnapa ja etelänapa. Useimpien kaupunkien antipodiset pisteet löytyvät merestä, sillä suurin osa maapallon pinta-alasta on valtamerta.

Toisinaan myös suurkaupungit sattuvat lähes vastakkain: esimerkiksi Kiinan Shanghai ja Argentiinan Buenos Aires ovat melkein antipodeja.

Missä sitten olisi Helsingin lähin antipodinen piste, jos etsittäisiin toista kaupunkia?

Vastaus on Uudessa-Seelannissa sijaitseva pieni Waitangi-niminen asutuskeskus, jossa asuu noin 250 asukasta. Helsingin antipodista sinne on matkaa 2 308 kilometriä.

Waitangi on pieni kylä Chathamsaarilla. Waitangissa sijaitsee satama ja kalanjalostustehdas.

Waitangi sijaitsee Chathamsaarilla, johon kuuluu kymmenkunta pientä saarta. Yhteensä saarilla asuu noin 600 asukasta, ja asukkaista suurin osa kuuluu Uuden-Seelannin alkuperäisväestöön maoreihin. Chathamsaarten alkuperäisväestönä pidetään kuitenkin morioreja.

Brittiläiseltä kalskahtavan nimen saariryhmä sai vuonna 1791, kun brittien Chatham-niminen alus ajautui vahingossa saarille.

Vaikka Waitangissa yötaivaalla välkkyy Pohjantähden sijaan Etelän risti, jotain samaa Helsingin kanssa Waitangilla kuitenkin on: Chathamsaarilla vallitsee viileä ja kostea ilmasto.

Palataan hetkeksi Kiinaan.

Miksi niin usein puhutaan siitä, että Suomesta katsoen maapallon toisella puolella sijaitsee Kiina, kun tämä tieto on selvästi väärä?

Jos Pekingistä vetäisi viivasuoran linjan maapallon keskipisteen kautta toiselle puolelle maailmaa, saapuisi argentiinalaiselle maaseudulle.

Ei siis lähellekään Suomea.

Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osaston apulaisprofessori Noora Pyyry arvelee, että ”virhe” johtuu sanonnan iästä ja siitä, että Kiina on ollut jo kauan tunnettu.

”Sanonnathan eivät taida toimia, jos ne jäävät vaikeasti ymmärrettäviksi”, Pyyry toteaa.

”Eli valistunut veikkaus olisi se, että sanonta ei toimisi ilman pitkän kulttuurihistoriansa kautta tunnettua ’”toista puolta”.

Turun yliopiston folkloristiikan dosentti Liisa Granbom-Herranen vahvistaa samaa ajatusta.

”Ajattelisin, että voiko mikään olla kauempana Suomesta ja suomalaisesta kulttuurista, kuin Kiina”, Granbom-Herranen sanoo.

Hänen mukaansa suomalaisten ensikontakti kiinalaisiin tuli jo 1800-luvulla, kun Venäjän keisarikunta toi kiinalaisia Suomeen rakentamaan junaratoja.

Kiinalaiset näyttivät ja kuulostivat vierailta, ruuaksikin he söivät erikoisia ruokia. Myöhemmin, 1900-luvun alussa, Kiinaan lähetettiin suomalaisia lähetystyötekijöitä:

”Tiedettiin, että matka on pitkä, ja Kiina sijaitsee niin kaukana kuin kauas pääsee.”

Lue lisää: Tuhansia kiinalaisia tuli sata vuotta sitten kaatamaan metsää Helsingin seudulle – se oli virhe, joka johti ryöstöihin ja murhiin

Lue lisää: Maapallon ytimessä on ehkä myös alkuaine piitä

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat