Eteläsuomalaisessa navetassa tapahtui noin 90 vuotta sitten jotain hyvin harvinaista: Syntyi erikoinen eläinyksilö, jota ihmiset sukupolvesta toiseen ihmettelevät nyt Etu-Töölössä - Helsinki | HS.fi

Eteläsuomalaisessa navetassa tapahtui noin 90 vuotta sitten jotain hyvin harvinaista: Syntyi erikoinen eläinyksilö, jota ihmiset sukupolvesta toiseen ihmettelevät nyt Etu-Töölössä

Kaksipäinen vasikka on ihmetyttänyt ja kauhistuttanut Luonnontieteellisen museon kävijöitä jo pitkään, mutta sen taustasta tiedettiin hyvin vähän. HS selvitti salaperäisen vasikan tarinan.

Kaksipäinen vasikka on jo yli 90 vuotta vanha. Se on säilyttänyt asemansa yleisösuosikkina Luonnontieteellisessä museossa sukupolvesta toiseen.

4.12.2021 7:00

Lasilaatikossa Helsingin luonnontieteellisen museon ylimmässä kerroksessa asuu kummallinen otus. Neljällä silmällään se tuijottaa eteensä katse lasittuneena. Kaksi päätä yhdistyy yhteen vartaloon, jota kannattelee neljä jalkaa.

Ensikohtaaminen kaksipäisen vasikan kanssa on monelle pysähdyttävä hetki. Kuuluisa ja kiehtova luonnonoikku herättää monissa kävijöissä niin kiinnostusta kuin pelkoakin.

Vasikka lahjoitettiin museolle 1930-luvulla, ja se on ollut muutamaa taukoa lukuun ottamatta osa näyttelyä jo lähes sata vuotta. Vuosikymmenien aikana vasikka on välillä muuttanut paikkaa – jotkut ovat saattaneet nähdä sen porrastasanteella, toiset ala-aulassa ja toiset museon kahvilassa.

Hetken aikaa vasikka oli jopa kateissa, kun se hävisi museon viimeisimmän remontin yhteydessä vantaalaisen varaston syövereihin. Kävijöiltä tämä ei jäänyt huomaamatta, vaan yleisön suosikkia kyseltiin jatkuvasti. Kadonneesta vasikasta ja sen löytymisestä myös uutisoitiin laajasti mediassa.

Ottaen huomioon kuinka kuuluisa kaksipäinen vasikka on, siitä on yllättävän niukasti tietoa esillä museossa. Muutama lause kertoo, että vasikka syntyi 1930-luvulla Suopellon kartanolla Hyvinkäällä ja että se kehittyi kaksoisalkiosta, jonka jakautuminen jostain syystä epäonnistui.

Elokuussa 2008 kaksipäinen vasikka pääsi jälleen esille oltuaan jonkin aikaa kateissa. Tässä vuonna 2008 otetussa kuvassa konservaattori Roni Andersson laittaa vasikan alustaan yhdessä puuseppä Kimmo Fröbergin (oik.) kanssa.

Luonnontieteellisen museon kokoelmapäällikkö Hanna Laakkonen kertoo, että museolla ei ole vasikasta juuri muuta tietoa.

”Vanhoista näytteistä ei aina säily hirveästi tietoa”, hän selittää.

1930-luvulla, jolloin vasikka saapui museoon, oli tapana kirjata kaikki informaatio saapuvista näytteistä paperiseen kirjaan. Jostain syystä vasikan tiedot ovat kuitenkin hävinneet.

”Ne tiedot, jotka nyt on, on kuitenkin onnistuttu saamaan jälkikäteen vuonna 2005. Tähän on kirjattu, että ne on saatu Anna-Kaarina ja Antti Jaakkolalta. En tiedä, miten he liittyvät tähän, mutta jos saat heidät kiinni, heillä saattaisi olla lisää tietoa”, Laakkonen sanoo.

Onneksi kyseiset Jaakkolat löytyvät nopeasti.

”Kyllä, minä olen sama Anna-Kaarina Jaakkola. Kävin siellä museossa silloin, kun siellä oli tehty korjauksia, ja näin, että he olivat hukanneet sen lapun. Laatikon edessä ei ollut mitään tekstiä vasikasta. Kerroin, että minulla on siitä lisää tietoa.”

Vasikka on nykyään näytillä museon ylimmässä kerroksessa.

Tila, jolla kaksipäinen vasikka syntyi, oli aikoinaan Anna-Kaarina Jaakkolan miehen, Antti Jaakkolan, suvun omistuksessa. Martti ja Elli Liuhto, jotka lahjoittivat kaksipäisen vasikan museolle, olivat Antti Jaakkolan isovanhempia.

Anna-Kaarina Jaakkola tapasi miehensä 1960-luvulla. Hän muistelee olleensa noin 20–25-vuotias, kun hän kuuli kaksipäisestä vasikasta ensimmäisen kerran. Se jäi pysyvästi mieleen.

”Mieheni äiti kuoli synnytyksessä, ja äidin siskosta Marjatasta tuli hyvin tärkeä. Marjatta-tädillä oli todella hyvä muisti. Hän eli hyvin pitkään ja kertoi paljon hauskoja tarinoita elämästään. Vaikka tämä tarina vasikasta oli tietenkin vähän ikävämpi.”

Vuonna 1915 syntynyt Marjatta-täti, omaa sukua Liuhto, oli teini-ikäinen, kun perheen tilan hiehon oli aika poikia. Kyseessä oli hiehon ensimmäinen synnytys.

Jotain oli kuitenkin pielessä tuolloin, lauantai-iltana toukokuun 10. päivänä vuonna 1930. Poikiminen ei sujunut odotetusti.

”Kun poikiminen ei etene, koetetaan yleensä kädellä, että onko edessä jokin tulppa. Tässä tapauksessa kun kokeiltiin, todettiin, että nyt on tulossa hyvin merkillinen vasikka. Sillä on kaksi päätä, mutta yksi ruho”, kuvailee Anna-Kaarina Jaakkola.

Hieho ei yksinkertaisesti saanut ponnistettua kaksipäistä vasikkaansa maailmaan omin avuin, joten paikalle oli kutsuttava eläinlääkäri.

”Tämähän tapahtui 1930-luvulla, eikä ollut mahdollisuuksia leikata. Jos poikiminen ei onnistunut, siihen aikaan oli tapana paloitella vasikka sahalla, että saataisiin edes hieho pelastettua.”

Eläinlääkäri oli kuitenkin nauttinut miestä väkevämpää ennen lähtöä Suopellon kartanolle ja saapui paikalle päihtyneenä.

”Eikä hänellä ollut tarvittavaa sahaa mukana. Niin menetettiin ikävä kyllä sekä vasikka että hieho.”

Jaakkola on itsekin kasvanut maatilalla ja ollut mukana monessa poikimisessa. Hän on koulutukseltaan kotieläinagronomi.

Osittain näistä syistä Marjatta-tädin tarina kaksipäisestä vasikasta kiinnosti häntä niin paljon ja jäi mieleen.

Tapaus oli sen verran erikoinen, että se nousi aikansa uutisotsikoihin. Hyvinkään Sanomien artikkelista voi lukea, että vasikan kahden pään lisäksi myös häntä oli normaalista poikkeava.

”Paitsi sitä, että vasikalla oli kaksi päätä, ei siinä voitu mitään muuta erikoista huomata; häntä oli myös siirtynyt vähän toiselle sivulle. Vasikka oli sonnivasikka ja painoi se 33 kg, ollen siis painoltaan normaali.”

Hyvinkään Sanomat, 13.5.1930

Marjatta-tädin isä Martti Liuhto oli Jaakkolan mukaan hyvin edistyksellinen ja kekseliäs mies. Se, että tällainen kaksipäinen vasikka saatiin hiehosta kokonaisena ulos, oli sen verran harvinaista, että Liuhto halusi lahjoittaa vasikan Eläintieteelliselle museolle, eli nykyiselle Luonnontieteelliselle museolle.

Suopellon kaksipäinen vasikka oli toukokuussa 1930 puheenaihe. Hyvinkään Sanomat kirjoitti tapauksesta 13. toukokuuta 1930.

Nykyisin Suopellon kartano ei ole enää saman suvun omistuksessa, mutta navetta, jossa vasikka aikoinaan syntyi, on edelleen pystyssä.

Kaksipäisiä vasikoita syntyy edelleen. Ne eivät ole täysin poikkeuksellisia, mutta sen verran harvinaisia, että ne nousevat usein otsikkoihin.

Kansalliskirjaston arkistosta löytyy useita artikkeleita kaksipäisistä vasikoista. Suopellolla syntynyt kaksipäinen vasikka lienee Suomen tunnetuin. Tosin 1930-luvulla sitä tunnetumpi yksilö on luultavasti ollut vasikka, joka syntyi Virossa vuonna 1930.

Tämä henkiin jäänyt vasikka kiersi paikkakunnalta toiseen yleisön hämmästeltävänä. Sen ensiesiintyminen Suomessa tapahtui tivolissa Hakaniemen torilla keväällä 1931. Vasikka herätti sekä kiinnostusta että paheksuntaa katsojissa, jotka kerääntyivät uteliaina seuraamaan, kun eläin söi kahdella suullaan.

Sosialisti 12.5.1931 siteeraa jutussaan närkästynyttä tivolissakävijää, joka oli nähnyt Hakaniemen tivolissa ”erittäin piinallisen näyn”, eli elävän kaksipäisen vasikan.

Allas Krönika -lehti kertoi 16. toukokuuta 1931, että Virossa syntynyt vasikka imi kahdella suullaan emänsä maitoa.

Luonnontieteelliseen museoon on lahjoitettu toinenkin kaksipäinen vasikka. Eläin tuotiin museoon vuonna 1928 Mäntsälästä.

Kokoelmapäällikkö Hanna Laakkonen kertoo, että on pieni mahdollisuus, että nyt museossa näytillä oleva eläin olisikin tuo vuonna 1928 lahjoitettu vasikka.

Mutta kovin heppoisesti tietoja ei ole eläimeen liitetty, eli kyllä se melko varmasti on tämä Suopellolla syntynyt. Tieteellisiä tutkimuksia varten on vain tärkeä kirjata myös kaikki mahdolliset epäselvyydet tietokantaan”, sanoo Laakkonen.

Helsingin Sanomissa oli 11.5.1928 artikkeli Mäntsälässä syntyneestä kaksipäisestä vasikasta, jota artikkelin mukaan säilytetään yliopiston eläintieteellisen laitoksen kokoelmissa.

Aiheeseen liittyvää

Luonnontieteellisessä museossa lepää mittaamattoman arvokas kokoelma luonnonihmeitä yli 200 vuoden ajalta – Nyt siellä on käynnissä niin valtava urakka, ettei sellaista ole ennen nähty

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat