”Vuosikymmenten tieteellinen ongelma” ratkesi suomalaisessa laboratoriossa: syntyi uusi ase rintasyöpää vastaan - Helsinki | HS.fi

”Vuosi­kymmenten tieteellinen ongelma” ratkesi suomalaisessa laboratoriossa: syntyi uusi ase rinta­syöpää vastaan

Tutkimusprofessori Juha Klefström kiittelee tutkimustuloksesta sekä monitieteistä yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa että suomalaisia rintasyöpäpotilaita, jotka ovat antaneet näytteitä tutkimuskäyttöön.

Rintasyöpäkudosta kasvatusmallissa, jossa hormonireseptorit katoavat (vas.) ja tutkimuksessa kehitetyssä hormonireseptorit säilyttävässä mallissa (oik.). Hormonireseptorit näkyvät kuvassa vihreällä.

29.11.2021 13:35 | Päivitetty 29.11.2021 13:52

Tutkimusprofessori Juha Klefströmin laboratoriossa Helsingin Meilahdessa on jälleen kehitetty uusi rintasyöpä­innovaatio.

Helsingin yliopiston rintasyöpätutkijat kehittivät yhdessä Aalto-yliopiston materiaalitutkijoiden kanssa geelissä kasvavan ”minirintasyövän”, jonka avulla voidaan löytää entistä tehokkaampia hoitoja hormoneista riippuvaisiin rintasyöpiin.

Aiemmin ongelmana on ollut se, että hoitoon reagoimattomiin syöpiin mahdollisesti tehoavia uusia hoitoja on ollut äärimmäisen vaikea tutkia, koska toistaiseksi tuntemattomasta syystä hormonireseptorit katoavat rintasyöpäsoluista täysin soluviljely­olosuhteissa.

”Tämä on ollut vuosikymmenten tieteellinen ongelma”, tutkimusprofessori Klefström sanoo HS:lle.

Juha Klefström työskentelee Helesingin yliopistolla rintasyöpätutkijana.

Ratkaisuun johtaneen idean keksi lopulta yliopistotutkija Pauliina Munne, joka kokeili suunnata geeliin painetta magneetin avulla, Klefström kertoo.

”Vasta kun jäljittelimme kudokseen kohdistuvia mekaanisia voimia, kuten korkeaa painetta, saimme hormonireseptorit pysymään syöpäsoluissa. Suureksi iloksemme ne myös toimivat, kuten hormonireseptoreiden pitää, ja mikä tärkeintä, pystymme myös tulostemme perusteella estämään niiden toimintaa uuden sukupolven hormonilääkkeillä”, Munne sanoo yliopiston tiedotteessa.

Pauliina Munne oli ratkaisevassa roolissa läpimurron kehittämisessä.

Klefströmin mukaan läpimurto on loistava esimerkki monitieteisen yhteistyön merkityksestä. Ratkaisuun tarvittiin kemian lisäksi myös fysiikkaa, hän sanoo.

”Tämä on oppikirjaesimerkki siitä, kuinka eri tutkimuksen alojen risteyttäminen voi synnyttää aivan uudenlaisia läpimurtoja. Oleellista on, että osataan tehdä konkreettisia kysymyksiä yli osaamisalueiden”, tutkimuksen yhteistyökumppani, professori Olli Ikkala Aalto-yliopistosta kertoo tiedotteessa

Lisäksi Klefström kiittelee innovaatiosta suomalaisia rintasyöpäpotilaita, joiden antamat syöpänäytteet mahdollistavat tutkimusten etenemisen.

Tutkimuksessa oli mukana yli 400 Hus-syöpäkeskuksen Rintarauhas­kirurgian yksikössä hoidettua rintasyöpään sairastunutta tai rintojen pienennys­leikkauksen läpikäynyttä henkilöä.

”Tämä on yksi uusi ase taistelussa rintasyöpää vastaan. Sen avulla voimme oppia ymmärtämään taas paremmin syövän heikkouksia.”

Uusi tutkimustulos julkaistiin 29. marraskuuta kello 12, kun asiaa käsittelevä artikkeli julkaistiin Nature Communications -tiedelehdessä.

Lokakuussa Helsingin Sanomat kertoi Klefströmin rintasyöpä­laboratorion työstä ja tuloksista laajassa artikkelissa.

Lue lisää: Meilahdessa on ”hallittu kaaos”, jossa on ehkä keksitty parannus rintasyöpään – Professori Juha Klefström kertoo yllättävästä vastahangasta, jota tieteellinen läpimurto aiheuttaa

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat