Naiset eivät päässeet ravintolaan 1950-luvulla ilman miestä, joten he rakennuttivat itselleen oman paikan – Tällainen on tuntematon klassikko, jonne Kekkonen luikahti takaovesta

White Lady oli ensimmäinen helsinkiläisravintola, joka päästi naiset sisään ilman herraseuraa. Nykyään sen nimi herättää myös ei-toivottuja mielikuvia.

Ravintola White Ladyn pääsalia on muokattu siten, että sinne mahtuu suurempia pöytiä seurueita varten. Yksityistilaisuuksista on tullut merkittävä tulonlähde perinteiselle ravintolalle.

27.2. 7:00

Jossain päin Pohjois-Suomea asuu nainen, joka kutsuu ystävänsä vuosittain syömään rakastamaansa ravintolaan.

Ravintola on White Lady, jossa häntä varten suunnitellaan joka kerta oma menu.

”Asiakas tulee Helsinkiin maistamaan listan ruokalajit, ja pari viikkoa myöhemmin hän lentää tänne uudestaan tapaamaan ystäviään”, kertoo ravintola White Ladyn ravintoloitsija Camilla Bonden.

Kuka tuo nainen on tai mistä hän tulee, sitä Bonden ei kerro. Asiakassuhde on aina luottamuksellinen.

Helsingissä ei ole jäljellä montaa ravintolaa, jota voi kutsua klassikoksi, mutta maaliskuussa 70 vuotta täyttävä White Lady täyttää kriteerit.

Ravintolalla on paljon pohjoissuomalaisen naisen kaltaisia uskollisia asiakkaita. On jopa sellaisia, jotka kävivät White Ladyssa jo ravintolan ensimmäisinä toimintavuosina 1950-luvulla.

”He ovat tuoneet tänne myös omat lapsensa ja lapsenlapsensa”, Bonden sanoo.

White Lady sijaitsee osoitteessa Mannerheimintie 93. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Olli Saijonmaa.

Ravintolalla on historiansa, mutta aina sitä ei nykyään ymmärretä. Camilla Bonden kertoo, että ravintolan nimeä on jopa paheksuttu, sillä ”valkoinen leidi” ei kuulemma ole enää sopiva ravintolan nimi 2020-luvulla.

”Olen selittänyt arvostelijoille, että nimi on alkuperäinen, historiallinen ja lottien päättämä. Haluamme sitä kunnioittaa. Valkoinen viittaa nimessä Lotta Svärd -järjestön perinteisiin ja sen värimaailmaan.”

Kun Lotta Svärd -järjestö määrättiin lakkautettavaksi Moskovan välirauhansopimuksen nojalla marraskuussa 1944, sen tilalle perustettiin Suomen Naisten Huoltosäätiö. Säätiön tehtävänä jatkaa lottajärjestön huolto- ja avustustyötä ja tukea sodasta palaavia lottia.

Säätiö rakennutti lottia varten asuintalon Mannerheimintie 93:een. Sen yhteyteen perustettiin muun muassa pesula, sauna ja ravintola, joka sai nimekseen White Lady.

White Ladyn sali kuvattuna 1950-luvulla.

Vasta-avattu White Lady mainosti Helsingin Sanomissa 3. maaliskuuta 1952.

White Lady vietti avajaisia 1. maaliskuuta 1952. Ravintola oli alusta lähtien poikkeuksellinen, sillä se oli ensimmäinen helsinkiläisravintola, joka päästi naiset sisään ilman miesseuraa.

”Ravintoloita pidettiin synninpesinä, ja 1950-luvun sukupuolimoraalin mukaan naiset olivat epäilyksen alaisia. He eivät päässeet ravintolaan edes toisten naisten kanssa”, White Lady -yhtiön hallituksen puheenjohtaja Aimo Bonden kertoo.

White Lady oli naisten rakennuttama ja asuttama, joten naisten päästäminen sisään oli luontevaa.

Tytär ja isä. Camilla Bonden jatkaa perheen ravintolan toimintaa. Aimo Bonden on siirtynyt yrityksen hallituksen puheenjohtajaksi.

White Lady oli laadukas ravintola, jossa oli tarjolla hienoja ruokalajeja ja viinejä. Ovella seisoi vahtimestari, pöytiä peittivät valkoiset pöytäliinat, ja hovimestari johti tarjoilijoita.

Asiakkaina oli oman aikansa julkisuuden henkilöitä.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Erik von Frenckell vietti White Ladyssa aikaa salarakkaansa Tabe Slioorin kanssa. Pääministeri ja tuleva presidentti Urho Kekkonen kävi usein, mutta hän ei tullut etuovesta. Kekkonen ohjattiin kabinettiin aina vaivihkaa takakautta.

Mannerheimintie 93:n 60-vuotishistoriikissa kerrotaan 1960–1970-luvuilla kisatusta taiteilijoiden ja kirjailijoiden Mannerheim-juoksusta, jonka päätepiste White Lady oli. Kisa alkoi viidellä ryypyllä Erottajan Klaus Kurjessa, minkä jälkeen osallistujat kävivät läpi kaikki Mannerheimintien kapakat, joissa jokaisessa piti nautti yksi grogi.

Ei voi sanoa, että voittaja ”selvisi” White Ladyssä – parempi termi lienee ”julistettiin” – sillä ravintoloita oli reitillä 21.

Suomen Naisten Huoltosäätiö myi White Ladyn lopulta oopperalaulaja Timo Mustakalliolle. Mustakallion siirtyessä vuonna 1980 Savonlinnan oopperajuhlien taiteelliseksi johtajaksi, ravintola siirtyi hänen pojalleen Timo-Pekka Mustakalliolle sekä Matti Pulkille ja Aimo Bondenille

White Ladyn ruokalista vuodelta 1959.

Aimo Bonden oli kehittänyt Rosso-ravintoloiden konseptin yhdessä vaimonsa Marian kanssa 1970-luvun lopulla. Tuolloin ravintolat olivat yleensä joko juottoloita tai hienoja ruokaravintoloita valkoisine pöytäliinoineen ja hovimestareineen.

Bondenien oivallus oli madaltaa ravintolassa käynnin kynnystä. Rossoista tehtiin rentoja paikkoja, jossa keskeistä oli syömisen lisäksi rento yhdessäolo ja ravintolakokemuksen tarjoaminen myös lapsiperheille.

Lue lisää: Mihin katosivat Rossot? Aimo Bonden, 76, paljastaa nyt, miten pikkutarkka operaatio yksi kaikkien aikojen suomalaisista ravintoloista oli

Bonden toi Rossoon kehitetyt ideat White Ladyyn. Vahti- ja hovimestarit sekä valkoiset pöytäliina saivat mennä.

Helsingin Uuden yhteiskoulun uudet ylioppilaat lakkiaispäivällisellä ravintola White Ladyssa vuonna 1957.

Uudistuksessa myös White Ladyn nimi muuttui, sillä sen tiloihin perustettiin kolme uutta ravintolaa: italialaishenkinen Ristorante Maria, The Hunter’s Irish Pub ja venäläisravintola Pectopah Katinka.

Kellariin avattiin musiikkibaari Campano, jossa vieraili usein myös Remu Aaltonen.

Vaikka asiakkaita riitti, muutokset eivät menneet aivan suunnitelmien mukaan.

”Campanosta aiheutui ääntä ja liikennettä, joka häiritsi Huoltosäätiön asuintalon asukkaita. Tiedäthän Remun… meno oli aika eläväistä”, Bonden muistelee.

Niinpä Campano suljettiin, ja sama kohtalo odotti myös Pectopah Katinkaa.

”Ymmärsimme nopeasti pikkuvihjeistä, ettei venäläisyys oikein sopinut yhteen Lotta Svärdin perintöä vaalivan Huoltosäätiön arvomaailman kanssa.”

Kun ravintola saavuttaa tietyn iän ja maineen, sen on vaikea muuttaa nimeään. Uusista ravintoloista huolimatta kaupunkilaiset tunsivat Mannerheimintie 93:n ravintolakiinteistön yhä nimellä White Lady.

Vuonna 1995 Bondenista tuli ravintolan ainoa omistaja. Niinpä hän tuumi, ettei kannata taistella vastaan: ravintolasta tuli vuonna 2001 jälleen White Lady.

Tämä vuosituhat on kuitenkin ollut haasteellinen perinteiselle ruokaravintolalle ja Bondenin palvelufilosofialle, jossa asiakkaiden kohtaaminen oli tärkein elementti.

”Sosiaalinen media muutti ravintolassa käynnin. Enää ei tultu ravintolaan, kun tavattiin tuttu kadulla. Nyt kohtaamiset tapahtuvat digitaalisesti, eikä se luo aitoja kohtaamisia. Ihmisten tunnetaidot katoavat”, Aimo Bonden pohtii.

”Some ja digitaalinen maailma ovat ravintoloiden suurin haaste tulevaisuudessa.”

White Ladyssä muutos on näkynyt siten, että syömään tullaan etenkin ryhmissä. Usein kyse on yhdistysten tapaamisista, muistotilaisuuksista tai suku- ja perhejuhlista.

Kuvassa on yksi White Ladyn neljästä kabinetista.

Aimo Bonden luovutti White Ladyn ohjakset tyttärelleen vuonna 2017, vaikka Camilla oli suunnitellut aivan toisenlaista uraa. Hän oli opiskellut kansainvälistä liiketoimintaa ja haaveili työstä sillä saralla.

”Olen kuitenkin kasvanut tässä ravintolassa pienestä pitäen ja oppinut rakastamaan sitä”, perustelee Camilla Bonden päätöstään ryhtyä vetämään White Ladyn toimintaa.

Helpolla ravintoloitsija ei ole päässyt: koronapandemia on tuonut epätietoisuutta tulevaisuudesta, ja White Ladyn liikevaihto on pudonnut alle puoleen normaalista. Lisäksi valtiovallan määräämät ravintolasulut ovat tuntuneet yrittäjästä kummallisilta ja heikosti perustelluilta.

Camilla Bondenin mukaan White Lady on pysynyt pystyssä ennen muuta kanta-asiakkaiden tuella ja henkilökunnan avulla. Haastavat ajat eivät kuitenkaan ole saaneet häntä katumaan ravintoloitsijaksi ryhtymistä.

”Tykkään ravintoloitsija-sanan loppuosasta, siitä loitsijasta. Se kuvaa hyvin tätä hommaa, jossa saa tehdä välillä pieniä ihmeitä.”

Jutussa on käytetty lähteenä myös Kati Heinämiehen kirjaa Tervetuloa lipan alle! – Asunto Oy Mannerheimintie 93 60 vuotta

Asuinrakennus Mannerheimintie 93:ssa valmistui vuonna 1953. Ravintola avattiin edellisenä vuonna rakennustöiden ollessa vielä kesken.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat