Graffitien vastaisen kohukampanjan muistopaasi rapistuu kiusallisessa paikassa: ”Kukaan ei oikein taida tietää, mitä sille tehtäisiin” - Helsinki | HS.fi

Graffitien vastaisen kohukampanjan muistopaasi rapistuu kiusallisessa paikassa: ”Kukaan ei oikein taida tietää, mitä sille tehtäisiin”

Helsingin kaupungin taistelu graffiteja vastaan jatkui kymmenen vuotta 1998–2008. Nyt kulttuuriväki taistelee projektille irvistävän betonipaaden puolesta.

Pete ”Hende” Nieminen esitteli paatensa HS:lle vuonna 2013.

10.1. 14:14

Sosiaalisessa mediassa käynnistyi viikonloppuna keskustelu Stop töhryille -kampanjan päättymisen muistoksi tehdyn paaden pelastamiseksi.

Pete ”Hende” Niemisen teos ilmestyi Huopalahden aseman tuntumaan Helsingin Etelä-Haagassa vuonna 2012.

Nyt mustaksi maalattu ja kultakirjaimin varustettu Stop töhryille – Rest in Pieces -niminen paasi on joutunut keskelle rakennustyömaata. Katutaiteelle omistautuneet piirit pitävät teosta kaupunkikulttuurillisesti arvokkaana ja toivovat sen pelastamista.

Töhrykampanjan päättymisestä muistuttava paasi odotti tammikuun alkupäivinä rakennustyömaalla kohtaloaan.

”Katutaide on katoavaista. Katoaako myös katutaiteelle omistettu monumentti?” kysytään Facebookin Häiriköt-päämaja-sivulla.

Tekijä itse arveli teoksen lähtevän maisemasta jo aiemmin:

”Tein teoksen syksyllä 2012 ajatellen, että se todennäköisesti putsataan tai siirretään pois koko kivi, mutta siitä on ajan saatossa muodostunut ihan kiinnostava osa kaupunkia, muiden kuin itseni toimesta”, Nieminen kertoi maanantaina HS:lle.

Helsingin kaupunki kävi ankaraa sotaa töhryjä vastaan kymmenen vuoden ajan vuosina 1998–2008. Kampanjan avainsana oli ”nollatoleranssi”, eli kaupunki ei halunnut minkäänlaisia graffiteja saati töhryjä tai tageja seiniin. Edes virallisia paikkoja ei tarjottu graffitimaalareille.

Nuorten parissa ammatikseen työskentelevä Nieminen näkee teoksellaan historiallisen arvon: ”Vaikka Stop töhryille -kampanjan päättymisestä on vasta kymmenen vuotta ja vaikka nuoret itse harrastavat katutaidetta, ne ei välttämättä tiedä asiasta (Stop töhryille projektista)”, Nieminen sanoi maanantaina puhelimitse.

”Olisi se tietysti hyvä, jos ei unohdettaisi niitä juuria.”

Maanantaina muistopaaden säilyttämistä puolustavan somekirjoituksen yhteydessä ehdotettiin vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Sellaiseksi tarjottiin muun muassa Helsingin kaupungin taidemuseota (HAM), joka vastaa kaupungin alueella sijaitsevista julkisista veistoksista.

Hyvä puoli HAM-kokoelmassa olisi se, ettei paatta tarvitsisi siirtää, kun museon kulttuuriesineiden kokoelmat voivat sijaita ulkotiloissa. Eri asia on, sopisiko kapinallinen teos – tosin ei kuolemanvakava – etabloituneeseen seuraan.

Paasi on kylläkin jo noteerattu esimerkiksi Serlachius-museoiden tuottamalla videolla, jolla käsiteltiin suomalaista katutaidetta.

”Itse olen kutsunut sitä lähinnä hautakiveksi. Jotain asuntoja siihen alueelle on tulossa, mikä on tietysti hyvä asia”, Nieminen miettii rakennustyömaata.

”Kukaan ei oikein taida tietää, mitä sille paadelle tehtäisiin. Ei se ehkä palvelisi tarkoitustaan, jos se olisi museossa sisällä. Hyvä, jos se pystyisi siirtymään johonkin lähelle, kun sillä on viittausta siihen Stop töhryille -projektiin.”

Läheiseen ”Pulutunneliin” ilmestyivät yhdet Helsingin ensimmäisistä graffiteista.

”Eniten ehkä hauskuutta itselleni on aiheuttanut se, kuinka kivitolppa on listattu Haagan alueen yhdeksi muistomerkiksi muiden joukkoon”, Nieminen sanoo.

Oikaisu 10. 1. klo 16.40: Korjattu teoksen nimi muotoon Rest in Pieces. Klo 23.15. Toisin kuin jutussa alun perin väitettiin, virallisiakaan paikkoja ei graffitimaalareille Stop töhryille -kampanjan aikana ollut.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat