Tältä ”karkulaisporo” näyttää nyt: Korkeasaari julkaisi kuvia rauhoittavia saaneesta eläimestä, josta tiedetään varmuudella vain yksi asia - Helsinki | HS.fi

Tältä ”karkulaisporo” näyttää nyt: Korkeasaari julkaisi kuvia rauhoittavia saaneesta eläimestä, josta tiedetään varmuudella vain yksi asia

Korkeasaaren eläinlääkäri tapasi eläimen maanantaina kello 12. Se on todennäköisesti harvinainen metsäpeura, mutta voi se olla myös kaukaa matkustanut poro. Alalajien erottaminen on vaikeaa ilman dna-testiä.

Tuore kuva Helsingistä löytyneestä eläimestä.

10.1. 15:30 | Päivitetty 10.1. 15:45

Helsingissä viikonloppuna harhaillut poroepäilty ei päästä uteliaita kaupunkilaisia vieläkään piinasta.

Mysteerin verho ei ole toistaiseksi juurikaan auennut. Kukaan ei tiedä, mitä reittiä eläin on päätynyt Helsingin Pohjois-Haagaan ja lopulta Pasilaan poliisiaseman edustalle, josta lauantaina poliisi sen otti kiinni. Kukaan ei myöskään vielä varmuudella tiedä, mikä eläimen alalaji on.

Parhaillaan Korkeasaaren eläintarhassa majailevalle eläimelle on tehty dna-testi, jonka tuloksia odotetaan kuumeisesti. Testin on määrä paljastaa eläimen laji, mutta tarkkaa aikataulua ei vielä ole.

Lue lisää: Porona pidetty eläin noussut Korkeasaaressa jalkeilleen – alkuperä ja alalaji edelleen epäselviä

Korkeasaaresta kommentoidaan, että eläimellä menee olosuhteisiin nähden varsin hyvin. Viime kevään vasa tuotiin lauantaina eläintarhaan nukutettuna ja huonokuntoisena. Eläinlääkäri tapasi eläimen maanantaina kello 12.

”Eläin liikkuu jo rauhallisesti omilla jaloillaan ja syö jäkälää. Se on kuitenkin hyvin arka ihmisille”, kertoo Korkeasaaren tiedottaja Mari Lehmonen.

Lehmosen mukaan eläimen annetaan nyt olla rauhassa, sillä se on selvästi stressaantunut kaupunkikierroksestaan sekä kiinniotosta. Nyt eläimellä on lääkitys, joka rauhoittaa.

Kiinnostuneita kansalaisia ei päästetä katsomaan toipilasta. Eläin viettää aikaansa ulkoaitauksessa Talosaaressa, jossa Korkeasaaren Villieläinsairaala toimii.

Eläimen laji ei ole selvillä. Eläinlääkärin mukaan sillä on kuitenkin paljon ”metsäpeuran piirteitä”. Porouttakaan ei silti ole poissuljettu, sillä dna-testi ei ole vielä valmistunut. Metsäpeura on poron villi sukulainen, joka on sopeutunut lumiseen havumetsään.

”Laji jää vielä työn alle.”

Yksi asia on kuitenkin jo varmistunut: eläin on uros. Se selvisi, kun eläin virtsasi.

Eläin voi olosuhteisiin nähden hyvin.

Mysteerieläimen alalajista on siis kaksi johtavaa arvelua: joko se on poro (jonka kantamuoto on tunturipeura) tai metsäpeura. Joka tapauksessa kumpikin peuran alalaji olisi erittäin harvinainen vieras Suomen pääkaupungissa.

Eläimen tulevaisuus on vielä auki.

”Kaikki riippuu siitä, onko se poro vai metsäpeura”, tiedottaja Lehmonen sanoo.

Jos kyseessä on poro, se on käytännössä kotieläin ja se palautetaan todennäköisesti poronhoitoalueelle. Jos kyseessä on metsäpeura, sen palauttamista luontoon todennäköisesti harkitaan, Lehmonen kertoo.

”Toki pitää huomioida myös eläimen kunto.”

Vuonna 2016 alkoi nimittäin uusi Metsäpeura Life -luontoonpalautushanke, johon myös Korkeasaari osallistuu. Hankkeen aikana peuroja palautetaan luontoon Etelä-Pohjanmaalle ja Pirkanmaalle, Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen läheisyyteen.

Suomalainen metsäpeura on harvinainen. Sitä tavataan Suomessa Kainuussa (noin 800 yksilöä) ja palautusistutuksen ansiosta myös Suomenselällä (noin 2 000 yksilöä). Suomen lisäksi metsäpeuraa tavataan nykyisin ainoastaan Venäjällä Vienan Karjalassa. Yhteensä maailmassa niitä on arviolta runsaat 4 500.

Poroja pelkästään Suomessa on noin 200 000 – ja ne lähtökohtaisesti elävät poronhoitoalueella Lapissa.

”Kyllä sekin erikoista on, jos se on metsäpeura.”

Eläintä kuvattiin myös sunnuntaina.

Tällä hetkellä Korkeasaaren metsäpeuralaumassa on vuonna 2015 syntynyt hirvas Maxi ja kolme vaadinta: vuonna 2013 syntynyt Krusa sekä nuoret Olivia ja Pax, jotka saapuivat vuonna 2020 ruotsalaisesta Järvzoon eläintarhasta. Keväisin, yleensä toukokuussa, syntyy muutamia vasoja.

Korkeasaaressa hankkeen aikana syntyneet vasat siirretään vahvistamaan eteläisen Suomenselän metsäpeurakantaa.

Oikaisu 11.1.2022 kello 14.44: Korjattu metsäpeurojen määrä. Kainuussa niitä on noin 800, ei 500. Suomenselällä niitä puolestaan on noin 2000, ei 1000. Lisäksi Suomenselän peuraistutuksia sanotaan palautusistutuksiksi, ei siirtoistutuksiksi, sillä peurat on palautettu entisille kotiseuduilleen.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat