Kulosaaressa palanut talo oli legendaarisen arkkitehdin itselleen piirtämä yli satavuotias arvohuvila, jolla on kiehtova menneisyys - Helsinki | HS.fi

Kulosaaressa palanut talo oli legendaarisen arkkitehdin itselleen piirtämä yli satavuotias arvohuvila, jolla on kiehtova menneisyys

Kulosaaressa tuleen syttyneen huvilan historian ensimmäinen omistaja oli arkkitehti ja piirtäjä Einar Flinckenberg (1884–1933).

Granfeltintien arvohuvila vuonna 1975.

12.1. 14:11 | Päivitetty 12.1. 21:12

Näky oli lohduton Helsingin Kulosaaressa Granfeltintiellä keskiviikkona aamulla. Harmaa savupatsas täytti koko lähitienoon. Lukuisten paloautojen valot vilkkuivat savun keskellä.

Granfeltintie 3:ssa sijaitseva kolmekerroksinen puutarhahuvila oli tulessa. Se syttyi toistaiseksi tuntemattomasta syystä tiistain ja keskiviikon välisenä yönä, ja sammutustyöt jatkuivat pitkälle keskiviikkoiltaan. Henkilövahinkoja palossa ei syntynyt.

Hälytys Granfeltintielle tuli yöllä noin kello 2.40. Helsingin pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Tommi Sivula kertoi HS:lle myöhään keskiviikkona, että sammutustyöt päättyivät iltakuuden aikoihin.

Tämän jälkeen alkoi jälkivartiointi yhden pelastusyksikön voimin. Jälkivartioinnissa muhimaan jääneitä pesäkkeitä sammutellaan sitä mukaa, kun jostain alkaa nousta savua.

”Pahoin pelkään, että koko yö menee sen kimpussa.”

Tulipalo on aina tragedia, mutta erityinen tragedia se on, kun kohteena on vanha ja historiallinen arvotalo. Tällä kertaa liekkien keskellä oli juuri tällainen rakennus.

Sivulan mukaan talo tuhoutui tulipalossa täysin, ja se on käyttökelvottomassa kunnossa.

Pelastuslaitos kertoi viestipalvelu Twitterissä, että savua on syytä varoa lähialueilla sulkemalla tarvittaessa ikkunat, ovet ja ilmanvaihto.

Lue lisää: Helsingin Kulosaaressa palanut omakotitalo tuhoutui täysin – Savua nousi niin paljon, että talo näkyy juuri ja juuri

Palomiehet sammuttivat taloa vesiletkuilla.

Granfeltintien huvilan historian ensimmäinen omistaja oli arkkitehti ja piirtäjä Einar Flinckenberg (1884–1933). Hän suunnitteli talon oman perheensä käyttöön ja muutti siihen tiettävästi heti talon valmistuttua 1910-luvun alussa.

Flinckenbergin puurakenteisessa kotitalossa on kellari ja kolme kerrosta. Talossa on komea kulmikas katto ja suuret ikkunat erkkereineen.

Lisäksi tontin ja tien välissä seisoo ensimmäisen isännän pystyttämä kivimuuri, jota koristaa myöhemmin istutettu vuorenkilpi.

Huhtikuun 4. päivänä vuonna 1910 Kulosaari-yhtiön hallitus oli antanut hänelle luvan rakentaa tontille numero 64 kaksi huvilaa, joita yhdistäisi veranta. Flinckenberg päätyi kuitenkin rakennuttamaan kaksi erillistä huvilaa omille tonteilleen. Viereen kohosi vuonna 1912 niin sanottu ”Swensin talo”, joka sai omaksi tontikseen numeron 65.

Alun perin Flinckenberg asui talossa karjalaissyntyisen vaimonsa Impin ja tyttärensä Irman kanssa. Pian taloon syntyi myös poikalapsi.

Suunnittelemassaan talossa Flinckenberg perheineen asui muutaman vuoden. Sitten he muuttivat viereiseen Swensin taloon.

Aikalaisarvion mukaan Flinckenberg oli ”hyvän arkkitehdin tyyppi, hän oli intelligentti ja teräväajatuksinen, hänellä oli käytännöllinen silmä, taitava käsi ja kehittynyt suhde-, rytmi- ja väritaju. Hän oli sitä paitsi täysipitoinen toveri, vaatimaton, ritarillinen ja uskollinen ystävä, hänellä oli gentlemannin käytös ja esiintyminen.”

Mestariarkkitehti kuoli vuonna 1933 ehdittyään toimia vain vähän aikaa kaupunginarkkitehtinä synnyinkaupungissaan Vaasassa.

Savua levisi runsaasti lähiympäristöön.

Arkkitehti Einar Flinckenbergiä voi perustellusti pitää yhtenä Kulosaaren alkuarkkitehdeistä, vaikka hänestä ei yleensä puhutakaan omat nimikkokatunsa saaneiden arkkitehtien Bertel Jungin, Karl Lindahlin ja Lars Sonckin rinnalla.

Flinckenbergin yksin tai yhdessä Karl Hård af Segerstadin kanssa suunnittelemia isoja ja komeita huviloita oli Kulosaaressa enimmillään kahdeksan kappaletta. Seitsemän niistä on vieläkin tallella.

Vanhan kelkkamäen ja Schybergsonintien kulmassa sekä Kulosaarentien ja Bertel Jungin tien kulmassa sijaitsevat kaksi suurta puuhuvilaa edustavat kenties Flinckenbergin omaperäisintä nuoruusvuosien tyyliä.

Flinckenbergin tunnetuin työ on yhdessä Segerstadin kanssa Helsinkiin suunniteltu Hakaniemen kauppahalli, joka valmistui vuonna 1914. Lisäksi Flinckenberg on suunnitellut Unioninkatu 45:ssä sijaitsevan rakennuksen, joka valmistuessaan oli kaupungin suurin asuintalo.

Unioninkadun jättiläisen tunnusmerkki on kuitenkin kymmenen kerroksen korkeuteen kurottava torni rakennuksen keskellä. Sen ylimmästä kerroksesta avautuvat vieläkin komeat näköalat niin merelle kuin Töölönlahdelle sekä Kallion ja Kruununhaan kaupunginosiinkin.

Myös muun muassa Kaisaniemen koulu ja Kallion kirjasto ovat saaneet silauksen Flickenbergiltä.

Granfeltintien huvilan elämästä Flinckenbergin jälkeen kerrotaan lukuisissa Kulosaaren rakennuskantaa käsittelevissä kirjoissa. Talo on selvinnyt muun muassa talvi- ja jatkosodasta.

Suuressa talossa on toisinaan asunut useampiakin perheitä. Taloa on remontoitu vuosien varrella moneen kertaan perusteellisesti. Talossa on ollut monenlaisia lämmitysjärjestelmiä: muun muassa kamina ja takka. Yläkerrassa savutorven ympärillä on perinteisesti ollut kirjasto.

Talon sydämenä on pidetty omintakeista puutarhaa, jossa on kukkinut aina runsas kasvillisuus.

Huvilan alakerta on tunnettu valoisana oleskelutilana ja keskikerros nukkumatilana. Yläkerrassa kirjaston kupeessa on ollut hyvä paikka rauhalliselle työhuoneelle.

Huvilan erkkerin ikkunoista on näkyy idylliselle nurmikentälle, nykyiselle tenniskerholle. Merikin pilkistää maisemasta.

Paikalla on runsaasti pelastuskalustoa.

Kirjoituksessa on käytetty lähteinä Kulosaarelaiset-lehden arkistoa, Minna Sarantola-Wassin päätoimittamaa Kulosaari - koti ja kaupungiosa -kirjaa (2001), Laura Kolben Kulosaari-kirjaa (1988) ja Matti Räsäsen toimittamaa kirjaa Kulosaaren huviloiden omistajista (2004).

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat