Helsingissä on paraati­paikalla meren rannalla tontti, jossa ei ole tapahtunut mitään yli 40 vuoteen

Muun muassa Paavo Nurmen patsaan tehnyt kuvanveistäjä työskenteli Kulosaaressa. Hänen käyttämänsä ateljeen tilalle piti tulla asuntoja.

Tontilla oleva muistolaatta kertoo, että paikalla on ollut Wäinö Aaltosen ateljee.

14.4. 11:26 | Päivitetty 14.4. 11:48

Helsingin Kulosaaressa Mustikkamaan sillan kupeessa sijainnut kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen (1894–1966) ateljee purettiin jo yli 40 vuotta sitten, ja tontille piti rakentaa asuntoja. Kaava ei estä asuntojen rakentamista, mutta tontti on edelleen tyhjillään.

Mitä oikein tapahtui ja mikä on ateljeen tarina?

Kuvanveistäjä Aaltonen syntyi Karinaisissa Varsinais-Suomessa. Hän muutti Helsinkiin pysyvästi vuonna 1927. Hänelle rakennettiin Kulosaareen ateljee työskentelyä varten. Kulosaari oli tuolloin itsenäinen kunta.

Arkkitehti Armas Lindgrenin (1874–1929) suunnittelema ateljee valmistui Mustikkamaan sillan kupeeseen osoitteeseen Mannerheiminkatu 1 vuonna 1929. Myöhemmin, kun Kulosaari oli liitetty Helsinkiin, kadun nimi muuttui ja ateljee sijaitsi osoitteessa Marsalkantie 16.

Kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen ateljeensa pihalla vuonna 1952. Kuva: Volker von Bonin/ Helsingin kaupunginmuseo

Kulosaaressa asuneet Pontus ja Eeva Artti tukivat taloudellisesti Aaltosen työskentelyä. Pariskunta rahoitti myös Kulosaaren ateljeen rakennuttamisen.

Pontus Artti (1878–1936) toimi uransa aikana muun muassa Turun Sanomien päätoimittajana sekä suurlähettiläänä Roomassa ja Moskovassa. Artti tuki myös taloudellisesti Pohjois-Pohjalaisten ylioppilaiden opiskelua.

Pontus Artti kuoli siis vuonna 1936. Artti oli testamentannut Aaltosen ateljeen tontteineen Pohjois-Pohjalaiselle osakunnalle. Testamentti esti Aaltosen aikeet myöhemmin ostaa ateljee ja tontti itselleen.

”Pontus Artin yhtäkkinen kuolema auringonpistokseen ja olemassa oleva testamentti estivät isoisän pyrkimykset lunastaa tontti vaurastuttuaankaan. Tontti rakennuksineen oli ja pysyi testamentattuna Pohjois-Pohjalaiselle osakunnalle”, muisteli Wäinö Aaltosen pojantytär Marjatta Kulosaarelaiset-lehdessä vuonna 2018.

Näin Wäinö Aaltosen kuoleman jälkeen Kulosaaren ateljee tontteineen tuli vuonna 1966 Helsingin yliopiston pohjalaisen osakunnan omistukseen.

Osakunta myi kiinteistön rakennuttajalle, joka suunnitteli tontille uusia asuntoja.

Wäinö Aaltosen ateljee purettiin viikonlopun aikana lokakuussa 1979. Uusia rakennuksia tontille ei ole kuitenkaan noussut yli 40 vuoden aikana.

”Tontti on asuinrakennusten korttelialuetta. Tontti on yksityisomistuksessa eikä rakentamiselle ole kaavallista estettä”, arkkitehti Henrik Ahola Helsingin kaupungilta kertoo sähköpostitse.

Julkisten omistajatietojen mukaan Marsalkantie 16:n tontin omistaa nyt Asunto Oy Marskinranta.

Asunto Oy Marskinrannan hallituksen puheenjohtaja Risto Lautkaski ei halua kertoa, onko omistajalla suunnitelmia rakentaa jotakin tontille.

”En halua vastata kysymykseen, olemmeko suunnittelemassa rakentamista tontille, koska en halua välittäjien yhteydenottoja riesakseni. Jokainen näkee julkisista tiedoista, että tontti on rakentamaton”, Lautkaski tyytyy toteamaan HS:lle.

Wäinö Aaltosen tunnetuimpia töitä ovat muun muassa Paavo Nurmen patsas Olympiastadionin liepeillä, Aleksis Kiven muistopatsas Kansallisteatterin vieressä sekä presidentti K.J. Ståhlbergin patsas eduskuntatalon edustalla.

Aaltoselle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1940. Hän oli myös Suomen Akatemian jäsen vuosina 1948-1964.

Jutun lähteenä on käytetty myös Kulosaarelaiset-lehden vuonna 2018 julkaisemaa artikkelia Wäinö Aaltosen ateljeesta sekä Turun Sanomien yleisönosastokirjoitusta vuonna 2007 Wäinö Aaltosen elämänvaiheista.

Mustikkamaan sillan kupeessa olevalle tontille ei ole rakennettu mitään.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat