10 päivää ennen talvisodan loppua Antti Henttonen koki jotain traagista – Nyt Hymy-patsaan isänä tunnettu mies kertoo pysäyttävästä hetkestä rintamalla

Munkkivuoressa asuva Antti Henttonen tunnetaan kouluissa jaettavista Hymy-patsaista. Nyt 100 vuotta tättänyt Henttonen kertoo dramaattisista tapahtumista sotarintamalla, kun hän oli vasta 18-vuotias.

Hymy-patsaan ”isä” Antti Henttonen täytti maaliskuun alussa 100 vuotta. Onnittelijoiden kukkalähetykset täyttivät kodin Helsingin Munkkivuoressa.

9.3. 7:00

Elettiin 1950-luvun alkua Helsingissä. Opettaja-lehden tuolloinen päätoimittaja Antti Henttonen sai idean.

Hän ehdotti, että koululaisten keskuudessa alettaisiin kilpailla ”hyvästä toveruudesta”. Suomessa elettiin sotien jälkeisiä jälleenrakennuksen vuosia, ja Henttonen ajatteli, että kilpailu istuisi hengeltään aikaan.

”Silloin oli pyrkimys parantaa ihmisten käyttäytymistä. Haluttiin välttää epäsopua ja vähentää tappeluita”, Henttonen kertoo puhelinhaastattelussa.

Palkintokin ”hyvästä toveruudesta” oli valmiina: Hymypoika-patsas.

Opintorahastoyhdistysten tuki ry:n asiamies Pentti K. Vilppula oli saanut ajatuksen hymyilevän patsaan käyttämisestä vähävaraisten kotien lasten hyväksi järjestetyssä varainkeruussa. Kuvanveistäjä Heikki Nieminen (1926–2016) oli muotoillut ensimmäisen Hymypojan vuonna 1953.

Antti Henttonen ehdotti Hymypojasta koululaisten keskuuteen perustettavan Hyvän toveruuden kilpailun -palkintoa. Ehdotus sai kannatusta ja hanke pantiin toteen. Ensimmäinen Hymypoika jaettiin vuonna 1954.

Siitä lähtien Antti Henttosta on pidetty koululaisten Hymy-kilvan isänä.

Antti Henttonen toivoo, että ”hyvän toveruuden kilpa” ulotettaisiin koulujen lisäksi työpaikoille.

Torstaina 3. maaliskuuta 2022 Antti Henttonen täytti 100 vuotta. Syntymäpäiväänsä hän vietti kotonaan Helsingin Munkkivuoressa. Henttonen on asunut samassa asunnossa 62 vuotta.

Neljä sukupolvea kokoontui juhlistamaan 100-vuotiasta päivänsankaria. Onnittelijoiden lisäksi juhlapaikalle löysi tiensä 20 kukkalaitetta.

Kukkalaitteella Henttosta muisti myös eläkeyhtiö, jolle Henttonen on tullut kalliiksi, vaimo Arja Suursalo-Henttonen naurahtaa puhelimessa. Opetusneuvoksen arvonimen aikanaan saanut Henttonen jäi eläkkeelle Opettaja-lehden päätoimittajan tehtävästä vuonna 1984.

Arja Suursalo-Henttosen mukaan Antti Henttonen on korkean ikänsä huomioiden mieleltään reipas mies. Ajoittain Arja Suursalo-Henttonen kuitenkin toimii miehensä muistina ja kuulona – niin osaksi tätäkin puhelinhaastattelua tehtäessä.

Hymy-patsaiden taustalla on kehittämiskeskus Opinkirjo.

Opinkirjon internetsivulla kerrotaan anekdootti viestistä, jolla kuvanveistäjä Pentti K. Vilppula ilmoitti Hymytytön synnystä päätoimittaja Antti Henttoselle:

”Arv. Hym. Yst. Päätoimittaja. Mieluisa velvollisuuteni on pyytää Teitä jälleen kummiksi. Nyt on tullut tyttö.”

Hymypoikia ja Hymytyttöjä on vuosikymmenten mittaan jaettu Suomen kouluissa yli 400 000. Tänä keväänä niiden rinnalla jaetaan ensimmäistä kertaa kuvanveistäjä Jarmo Vellosen sukupuolineutraali Hymy-patsas.

Nykyisin Hymy-patsaita on kolme: Hymypoika, Hymytyttö ja sukupuolineutraali Hymy. Opinkirjo toivoo, että Hymy-äänestyksessä eniten ääniä saanut saisi itse päättää, minkä veistoksen hän haluaisi palkinnoksi.

Se, että palkittavasta päättävät nimenomaan koulutoverit, on Arja Suursalo-Henttosen mielestä kilpailussa olennaista.

”On tärkeää, että oppilaat äänestävät, ja ettei opettaja saa vaikuttaa valintaan. Se on demokratian alkua.”

Antti Henttonen sanoo olevansa ”mukana patsasoperaation johdossa ja hyvän toveruuden kilvan esitaistelijana”.

On ehdotettu, että patsaskilpa ulotettaisiin koulu- ja oppimisyhteisöjen lisäksi työpaikoille. Antti Henttonen kannattaa ajatusta:

”Se olisi hyvin toivottavaa. Olisi hyvän työtoveruuden kilpailu”, hän sanoo.

”Ystävyys ja hyvä toveruus ovat tärkeitä asioita. Meillä on nykyisinkin liian paljon erimielisyyksiä. Ihmisten pitäisi enemmän oppia luomaan ja kulkemaan kohti yhteisiä tavoitteita.”

Demokratiasta puheen ollen, Arja Suursalo-Henttonen tuo esiin miehensä Antti Henttosen ansion myös aikana, jolloin peruskoulua synnytettiin Suomeen.

Etenkin 1960-luvulla peruskoulu-uudistuksesta käytiin Suomessa kovaa poliittista vääntöä.

Kansanedustajien vuosina 1962 ja 1963 tekemät, peruskoulua koskevat aloitteet tulivat eduskunnan sivistysvaliokunnan käsiteltäväksi vuonna 1963.

”Maalaisliiton kansanedustaja Olavi Lahtelan toivomusaloitteesta sanottiin, että se oli paras. Sen pohjan oli kirjoittanut Antti Henttonen”, Arja Suursalo-Henttonen kertoo.

Eduskunta hyväksyi peruskoulun puitelain vuonna 1968. Vuonna 1972 aloitettiin peruskoulun toteutus.

Opetusneuvos Antti Henttonen syntyi Karjalan Antreassa 3. maaliskuuta 1922. Vuoden 1939 syksyllä hän aloitti seminaariopinnot Sortavalassa.

Talvisota syttyi marraskuussa.

Henttosen opinnot jatkuivat vasta jatkosodan jälkeen Rauman ja Kajaanin seminaareissa, sillä Sortavala oli sodassa jäänyt Neuvostoliiton puolelle.

Opettajana Henttonen aloitti vuonna 1947.

Kaksi sotaa käynyt Antti Henttonen on sotilasarvoltaan reservin luutnantti. Erään talvisodan päivän hän muistaa muita tarkemmin ja kauheimpana:

”Vitsaareen tuli venäläisten sotilaspartio. Ne yrittivät ajaa meitä pois, mutta me emme lähteneet, vaan kävi toisin päin. Silloin jouduin tappamaan venäläisen ihmisen. Hän yritti ampua minut, mutta minä ehdin ennemmin.”

Henttonen on kertonut Vuoksen Vitsaaressa 10 päivää ennen talvisodan päättymistä sattuneesta välikohtauksesta Sotaveteraanit.fi-sivuston haastattelussa:

”Minä ehdin ampua hänet ja hän jäi sinne. Menimme seuraavana aamuna katsomaan tätä ampumaani vihollista ja pojat kertoivat jälkeenpäin minun sanoneen, että ’ehkä häntäkin jäi joku kaipaamaan kotona’. Kuollut vihollinen muuttui siinä ihmiseksi. Se oli maaliskuun 3. päivän aamu. Täytin sinä päivänä 18 vuotta.”

Henttonen otti kaatuneelta mukaansa kaasunaamarin laukkuineen. Se oli hänen 18-vuotissyntymäpäivälahjansa.

Oikaisu 9. 3. kello 10.45: Ranua muutettu Raumaksi.

Antti Henttonen vietti 18-vuotispäiväänsä sotarintamalla dramaattisissa tunnelmissa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat