Moni raivostui, kun Suomen vanhinta kirjaa kosketeltiin ilman suojakäsineitä – Oliko kyseessä karmea erehdys?

Kansalliskirjaston konservaattorin mukaan tutkijat toimivat aivan oikein Suomen vanhinta kirjaa käsitellessään, vaikka heillä ei ollutkaan suojakäsineitä.

Paljas käsi koskettaa Suomen vanhinta kirjaa. Kirja on lääketieteen oppikirja nimeltä Pantegni, Theorica. Se on peräisin 1100-luvulta.

18.3. 8:05 | Päivitetty 18.3. 8:41

Saako lähes 900-vuotiasta kirjavanhusta käsitellä ilman käsineitä?

Tämän kysymyksen on esittänyt viime päivinä moni Helsingin Sanomien lukija, kun viime viikonloppuna kerroimme Suomen vanhimmasta kirjasta. Jutun valokuvissa näkyi selvästi, kuinka tutkijat koskivat kirjaa paljain käsin.

”Miten ihmeessä nämä henkilöt on edes päästetty näin arvokkaan teoksen lähelle ilman suojakäsineitä?” kysyi eräskin lukija sähköpostitse.

Moni kansalainen kaipasi arvokalun käsittelyyn nimenomaan pehmoisia puuvillakäsineitä, jotta pitkään säilynyt kirja säilyisi myös jatkossa.

Monen palautteen sävy oli varsin tuohtunut – tai pettyneen hämmentynyt.

Lue lisää: Kansallis­kirjaston kätköistä löytyi Suomen vanhin kirja: nyt sen mystisiä merkintöjä ratkotaan kuin Rubikin kuutiota

Kyseessä ei ollut karmea erehdys, Kansalliskirjastosta kerrotaan. Palautetta Kansalliskirjastollekin on tullut jonkin verran HS:n jutun jälkeen.

”Tämä on vuosia ihmisiä puhuttanut asia. Käsineiden käyttö ei ole tässä yhteydessä aivan yksioikoinen asia”, sanoo Kansalliskirjaston konservaattori Marleena Vihakara.

Vihakara uskoo, että yleisö kiinnittää käsineiden käyttämättömyyteen siksi niin paljon huomiota, että niiden käyttöä pidetään usein jonkinlaisen kunnioituksen osoituksena käsiteltävää esinettä kohtaan. Käsineet viestivät myös käsittelijän auktoriteetista ja arvovallasta – vähän kuin lääkärin valkoinen takki.

Eritoten museoissa suojakäsineitä käytetään, mutta kirjastoissa vähemmän, koska kirjaston kirjat ovat lähtökohtaisesti lainaamista ja lukemista varten.

Kansalliskirjastossa jokaisen esineen kohdalla arvioidaan erikseen, onko käsineitä syytä käyttää. Kun HS tutustui Suomen vanhimpaan kirjaan, päädyttiin huolellisen punninnan jälkeen siihen, ettei käsineitä tarvita.

Tärkein syy hanskattomuuteen on yleensä se, että ihmiset ovat luontaisesti varovaisempia, kun heillä ei ole käsineitä.

”Käsineiden kanssa näppituntuma on huonompi. Käy helpommin vahinkoja, kun tuntoaisti ei ole täysin mukana. Kirja voi vaikka lipsahtaa käsistä”, Vihakara sanoo.

Paljain sormin on myös helpompi havainnoida kirjan haurautta ja arvioida sitä, kuinka paljon voimaa käsittelyyn voi käyttää.

Pergamentit on valmistettu eläimen nahasta.

Puuvillakäsineiden kuidut voivat myös takertua paperin pintaan ja aiheuttaa repeämän, Vihakara kertoo. Lisäksi puuvillakäsineet keräävät helposti likaa ja väriaineita, jotka kirjaa selattaessa siirtyvät esimerkiksi kirjan kansista käsineisiin ja käsineistä kirjan lehdille.

Kaiken lisäksi puuvillakäsineet ovat materiaaliltaan sen verran huokoiset, että ne voivat päästää lävitseen käsistä erittyvän kosteuden käsiteltävään aineistoon.

Mutta ovatko paljaista käsistä jäävät sormenjäljet tai rasvatahrat ongelma?

”Tahroista ei tarvitse vanhojen pergamenttien kohdalla huolehtia, kunhan kädet ovat kuivat ja puhtaat. Silloin esine ei tutkimusten mukaan ole kohtuuttomassa vaarassa”, Vihakara päättää.

Jos käsineitä haluaa käyttää, ovat nitriilikäsineet lähtökohtaisesti puuvillakäsineitä paremmat.

Tarkemmin käsineiden käytöstä voi lukea Kansalliskirjaston blogista.

Lue lisää: Kansallis­kirjaston kätköistä löytyi Suomen vanhin kirja: nyt sen mystisiä merkintöjä ratkotaan kuin Rubikin kuutiota

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat