Helsingin yliopisto: Laajan netti­hyökkäyksen takana ei todennäköisesti ollutkaan bottiarmeija

Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät, että Venäjä-pakotteita vaativan operaation takana oli pääosin tavallisten ukrainalaisten sometilejä. Tosin siitä ei ole varmuutta, ovatko tilit hakkeroituja vai eivät.

Helsingin yliopiston tilit kohtasivat laajan nettihyökkäyksen maaliskuun lopulla.

23.3. 14:04

Helsingin yliopiston kohtaaman laajan nettihyökkäyksen takana ei todennäköisesti ollutkaan automatisoitu bottiarmeija, kertoo yliopiston sometiimin vetäjä Tomas Sjöblom Twitterissä.

Lue lisää: Helsingin yliopisto: Yliopistoon kohdistuu poikkeuksellisen laaja botti­hyökkäys

Tarkemman tarkastelun perusteella vaikuttaa siltä, että laajan nettioperaation takana olivatkin suurilta osin oikeiden ukrainalaisten ihmisten some-profiilit. Siitä ei tosin ole selvyyttä, kuka viestit on tosiasiassa kirjoittanut.

Vielä tiistaina Sjöblom arvioi, että runsaan parin tuhannen viestin hyökkäyksen takana olisivat botit, jotka yrittivät mahdollisesti luoda Suomeen venäläisvastaista ilmapiiriä. Kielitoimiston sanakirjan mukaan botilla tarkoitetaan määrätehtävää suorittavaa tietokoneohjelmaa, joka korvaa suuritöistä tai monotonista ihmistyötä.

Nyt Sjöblom opastaa itseään Twitterissä: ”Älä tee liian hätäisiä sisäisiäkään arvioita siitä, kuka on jonkin operaation takana.”

Helsingin yliopisto selvitti nettihyökkäyksen taustoja yhdessä omien tutkijoidensa, Salla-Maaria Laaksosen ja Pihla Toivasen kanssa.

Laaksonen kertoo HS:lle, että selvityksessä käytiin läpi useita operaatioon osallistuneita tilejä, ja hän päätyi siihen lopputulemaan, että monet viestittäjistä vaikuttivat olevan tavallisten ukrainalaisten ihmisten tilejä. Tosin sitä mahdollisuutta ei voida poissulkea, että ukrainalaiset tilit olisivat voineet olla hakkeroituja.

Sitä ei saatu selville, miten laajamittainen operaatio oli koordinoitu.

”Ylipäänsä on hyvin hankalaa selvittää, mitkä asiat sosiaalisessa mediassa ovat ulkopuolisten koordinoimia tai epäaitoja ja mitkä eivät”, Laaksonen kertoo. Hän on erikoistunut viestinnän ja teknologian tutkimukseen.

Laaksonen kertoo, että hänen näkemissään viesteissä Helsingin yliopistoa vaadittiin osallistumaan Venäjä-pakotteisiin muun muassa niin, ettei venäläisiä opiskelijoita päästettäisi opiskelemaan eikä heille myönnettäisi stipendejä. Kaikki viestit olivat hyvin samankaltaisia, ja niitä tuli yliopiston arvion mukaan noin 2000–3000 kappaletta alle vuorokaudessa.

Laaksonen vertaa yliopiston kohtaamaa viestivyöryä siihen, miten länsimaalaisia ihmisiä usutettiin taannoin kirjoittamaan venäläisten ravintoloiden Google-arvosteluihin ajantasaista tietoa Ukrainan sodasta, jotta venäläiset näkisivät, mitä Ukrainassa todella tapahtuu.

”Näinä päivinä sosiaalisen median kansalaisaktivismia voi olla vaikea erottaa valtiollisista vaikuttamisyrityksistä”, Laaksonen sanoo.

Helsingin yliopiston sometiimin vetäjä Tomas Sjöblom on edelleen twiittiketjussaan sitä mieltä, että kyseessä oli joka tapauksessa informaatio-operaatio ja jonkinlainen vaikuttamisyritys.

”Toimintatapamme näiden kommenttien kanssa on edelleen sama: Ne ovat spämmiä ja kohdistuvat asiaan liittymättömiin julkaisuihin. Poistamme tai piilotamme ne”, hän kirjoitti.

Asiaa selvittäneet tutkijat korostavat, että viestien alkuperän jäljittäminen on edelleen kesken ja tilannekuva voi vielä tarkentua.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat