Helsinkiläiset ovat liukastelleet jäisillä kaduilla ja tarponeet lumikinoksissa, mutta kaupungin mielestä kadut on hoidettu tyydyttävästi

Helsingin kaduista noin kolmannes on urakoitsijoiden vastuulla. Kaupunki on määrännyt urakoitsijoille sanktioita tänä talvena vain kolme kertaa.

Helsingin kaupunki on saanut talven aikana noin 13 000 palauteviestiä koskien talvikunnossapitoa.

31.3. 12:28 | Päivitetty 31.3. 13:18

Pääkaupunkiseudun kadut ja tiet ovat tänä talvena olleet poikkeuksellisen kurjassa kunnossa, sillä lumimassat, jää ja polanne ovat vaikeuttaneet autoilijoiden ja kävelijöiden elämää.

Polkupyörällä liikkuminen on ollut monin paikoin vaarallista, pyörätuolilla tai lastenrattailla kulkeminen on useilla kaduilla ollut liki mahdotonta.

Talvikunnossapito on talvella 2021–2022 onnistunut niin hyvin, että rahallisia sanktioita urakoitsijoille on määrätty vain kolme kertaa.

Helsinkiläinen Markus Lindqvist on selvitellyt, miten Helsingin kaupunki selviytyi katujen talvikunnossapidosta tänä talvena. Hän julkaisi tuloksia Twitter-tilillään tiistaina.

Lindqvistin selvitysten perusteella Helsingin kaupunkiympäristön toimialan talvikunnossapito on talvella 2021–2022 onnistunut niin hyvin, että rahallisia sanktioita urakoitsijoille on määrätty vain kolme kertaa. Yksikään rahallinen sanktio ei Lindqvistin selvityksen mukaan koske pyöräväylien hoitoa.

Näiden lisäksi kaupunki on antanut kaksi kirjallista muistutusta, joista toinen koski koira-aitauksen porttia.

Lindqvist on itse aktiivinen pyöräilijä, mutta tänä talvena pyöräilyt ovat jääneet vähille. Esimerkiksi Helsinginkadulla tai Hämeentiellä pyöräily on talven aikana ollut mahdotonta.

Lue lisää: Uudistetun Hämeentien kiiteltyä pyörätietä vaivaa ongelma, joka tekee sujuvasta etenemisestä mahdotonta – ”Maan tapa ja hiljaisesti hyväksyttyä”

”Olen lisäksi nähnyt, kun ihmiset ovat yrittäneet pyöräillä ja kaatuneet naama edellä lumeen, koska kunnossapito on jätetty tekemättä”, Lindqvist kertoo.

Kun Lindqvist kyseli tietoja talvikunnossapidon poikkeamailmoituksista ympäri Helsinkiä, hän yllättyi. Poikkeama tarkoittaa normaalioloista poikkeuksellisia olosuhteita, kuten polanteita, lumesta täyttyneitä jalkakäytäviä tai rikkoutunutta kalustoa, joista talvikunnossapidon työntekijät raportoivat.

Lindqvistille ei toimitettu Herttoniemestä talven ajalta ainoatakaan pyöräväyliä koskevaa poikkeamaa. Lauttasaarestakaan ei ilmoitettu yhtään poikkeamaa tammikuun puolivälin jälkeen, vaikka myös siellä tiet ovat olleet karmeassa kunnossa.

Kun rahallisia sanktioita on kerran jaettu vain muutama ja poikkeamailmoituksiakin on kirjoitettu säästeliäästi, onko Helsingin kaupunki siis ollut tyytyväinen katujensa talvikunnossapitoon?

Helsingin kaupungin kunnossapidon tiimipäällikön Tarja Myllerin mukaan Helsingin katujen talvikunnossapito on tänä talvena hoidettu tyydyttävästi. Siitä kertoo Myllerin mukaan se, että katujen käyttö on pystytty turvaamaan.

Helsingin kaduista noin 70 prosenttia on tällä hetkellä Staran eli Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitoksen vastuulla. Lopuista noin 30:stä prosentista vastaavat urakoitsijat.

Kilpailutettujen urakoitsijoiden urakkasopimukset tehdään Myllerin mukaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Staran nykyinen sopimus on kaksivuotinen.

Kaluston määrä sopimuksissa mitoitetaan keskimääräiselle talvelle, joten erityisen lumisille talville kalusto ei kerta kaikkiaan ole riittävä.

Sopimusten määrittäminen ja lopullinen katujen laatutaso perustuu kaupunginhallituksen myöntämään määrärahaan. Määrittelevä tekijä sopimuksissa on urakkahinta ja kalustomäärä, jonka urakoitsija lupautuu pitämään käytössään talvisin.

Kaluston määrä sopimuksissa mitoitetaan keskimääräiselle talvelle, joten erityisen lumisille talville kalusto ei kerta kaikkiaan ole riittävä.

Koska kalusto on sama koko urakka-ajan, lauhoinakin talvina kaupunki joka tapauksessa maksaa kaiken toimintaansa varatun kaluston.

Sopimusten mukaisuutta ja talvihoidon työnlaatua kaupunki seuraa Myllerin mukaan jatkuvasti.

Tämän talven poikkeusoloissa kaupunki on voinut määrätä Myllerin mukaan sanktioita, jos esimerkiksi kalusto ei ole ollut sopimuksen mukainen tai jos suunnitelma toimenpiteisiin ryhtymisessä on pettänyt.

Vähäistä sanktioiden määrää selittänee se, että Myllerin mukaan yksittäisiä katuosuuksia ei poikkeustilassa periaatteessa sanktioida, sillä laatuvaatimukset eivät ole silloin olleet voimassa.

Se, etteivät laatuvaatimukset olleet voimassa, johtui puolestaan siitä, että Helsingin kaupunki oli varautumissuunnitelman mukaisessa poikkeustilassa talvikunnossapidon osalta 23.2.–16.3.2022. Tänä aikana töitä priorisoitiin ensisijaisesti sinne, missä käyttäjiä liikkui eniten, kuten pää- ja joukkoliikennekaduille.

Tämä tarkoitti esimerkiksi sitä, että asuntokaduilla lumenpoisto aloitettiin vasta joukkoliikennekatujen jälkeen.

Poikkeustilaan siirryttiin, sillä lumen paksuus ylitti 35 senttiä ja lisäksi lunta tuli suuri määrä yhdellä kertaa.

Lumen välisijoituspaikalla Malminkartanossa riittää lunta.

Haasteita katujen ja teiden talvikunnossapidolle aiheutti tänä talvena Myllerin mukaan myös se, että Helsingissä ei ole tarpeeksi lumenvastaanottopaikkoja. Lumen varapaikkojen perustaminen vei myös oman aikansa.

”Helsingin kaupunkistrategian käyttömääräraha on tiukka ja strategin tavoitteena on yhä edelleen käyttömäärärahaa vähentää”, Myller toteaa suoraan.

”Näillä resursseilla teemme töitä asukkaiden parhaaksi.”

Lue lisää: ”Kyllähän tämä aika hurjaa on” – Helsingin vaikea lumi­tilanne harmittaa kaupunkilaisia

Lue lisää: Yhteen kasaan Helsingin keskustassa tiivistyy talvi­pyöräilijän painajainen – ”Helsinki toimii parhaiten kesäkaupunkina”

Lue lisää: Mies luisteli pihakatua pitkin serkkunsa luokse Espoossa, jossa pinttynyt jää ajoi teitä kaoottiseen kuntoon: ”Siihen tarvitsisi melkein dynamiitin”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat