Opiskelijoiden into romahti Helsingin yliopistossa pandemian aikana ja sillä on seurauksia: ”Pahoinvointi läikkyy muille elämänalueille”

Opiskelijoiden uupumus lisääntyi voimakkaasti koronaviruspandemian aiheuttaman etäopetuksen aikana.

HS on seurannut etäopiskelijoiden tilannetta tiiviisti pandemian aikana. Kuvassa on Helsingin yliopiston opiskelija Sirja Puustelli.

12.4. 11:26 | Päivitetty 12.4. 11:31

Tuore tutkimustulos osoittaa, että Helsingin yliopiston opiskelijoiden into romahti ja uupumus lisääntyi voimakkaasti koronaviruspandemian aiheuttaman etäopetuksen aikana.

Helsingin yliopiston tutkimusryhmä selvitti akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aron johdolla opiskeluhyvinvointia kolmella kyselytutkimuksella. Ne tehtiin keväällä 2020, loppuvuodesta 2020 ja keväällä 2021.

”Opiskeluinto oli kaikkein alhaisinta loppuvuodesta 2020, kun taas opiskelu-uupumus lisääntyi koko pandemian ajan”, Salmela-Aro kertoo tiedotteessa.

Tutkimukseen osallistui 4 712 Helsingin yliopiston opiskelijaa.

Lue lisää: Suomessa on unohdettu ihmisryhmä, joka unohdetaan taas

Tutkimusryhmän tiedotteessa kuvataan, että opiskeluinto on myönteistä opiskeluhyvinvointia kuvaava tila, jota ilmentävät tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen opiskeluun. Opiskelu-uupumus puolestaan on pitkittynyt stressioireyhtymä, joka kehittyy opiskeluun liittyvän stressin seurauksena.

Opiskelu-uupumusta kuvaa uupumusasteinen väsymys, kyyninen negatiivinen suhtautuminen opiskeluun ja riittämättömyyden kokemukset opiskelijana. Se ennustaa edelleen masennusta ja ahdistusta.

”Opiskeluun liittyvä pahoinvointi läikkyy siis muille elämänalueille, kuten pandemian aikana selvästi havaittiin”, Salmela-Aro toteaa.

Tutkimustulokset osoittavat, että ensimmäisenä pandemiavuotena vaatimusten ja voimavarojen välinen ristiriita oli keskeinen opiskelu-uupumusta lisäävä ja intoa laskeva tekijä. Opiskelijoita uuvutti myös etäopiskelu.

Toisena pandemiavuotena psykologiset seikat alkoivat vaikuttaa syvemmin opiskeluun.

”Vitkuttelu laski onnistumisen kokemuksia, ja opiskelijat kokivat olevansa yksin vailla opiskeluyhteisöä. Opiskelijoiden ääni ei kuulunut”, Salmela-Aro kertoo.

”Tulokset osoittavat, miten tärkeitä psykologiset perustarpeet ovat kriisitilanteessa. Opiskelijoita pitää kuunnella, on luotava yhteisöllisyyttä ja onnistumisen kokemuksia.”

Lue lisää: ”Olen menettänyt elämäni parhaat vuodet” – Loputon etätyöskentely ajoi ongelmiin ihmisryhmän, jonka kiusallisista kokemuksista puhutaan yllättävän vähän

Tutkimusryhmän tiedotteen mukaan yliopisto on tärkeä kehityksellinen yhteisö, jota ei voi virtuaalisesti korvata.

Tiedotteessa muistutetaan, että tukea mietittäessä on muistettava opiskelijoiden moninaisuus: osa opiskelijoista pärjäsi etäopiskelussa hyvin, osa alkoi jopa kukoistaa. Pandemia suurensi eroja opiskelijoiden pärjäämisessä.

”Tutkimuksemme tuloksia kannattaa hyödyntää nyt uuden kriisin keskellä. Juuri kun oli siirrytty pandemian heikentyessä vihdoin toipumisvaiheeseen ja takaisin kampukselle iski uusi geopoliittinen kriisi, joka haastaa voimakkaasti opiskelijoiden hyvinvointia tilanteessa, jossa voimavarat ovat valmiiksi loppuun kulutettu. Tämä kriisi kohdistuu vahvasti nimenomaan nuoriin ja nuoriin aikuisiin”, Salmela-Aro päättää.

Tutkimusryhmään kuuluivat Salmela-Aron lisäksi Katja Upadyaya, Inka Ronkainen ja Lauri Hietajärvi Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia ja Strategisen tutkimuksen neuvosto, EduRESCUE.

Lue lisää: ”Olen menettänyt elämäni parhaat vuodet” – Loputon etätyöskentely ajoi ongelmiin ihmisryhmän, jonka kiusallisista kokemuksista puhutaan yllättävän vähän

Lue lisää: Suomessa on unohdettu ihmisryhmä, joka unohdetaan taas

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat