Lukiopoika löysi Maunulasta unohdetun tienpätkän – tältä näyttää kyseenalaisella ”Kusikujalla”, jolla on myyttinen maine

Maunulan Kusikuja on ollut 80-luvulta asti paikallisten kadunmiesten hengailupaikka ja urbaanien legendojen kohde.

Tarmo Sorsa perehtyi Kusikujan historiaan tehdessään kielitieteen tutkimusta.

17.4. 11:00

Oletko koskaan yrittänyt matkustaa taksilla Kusikujalle? Entä Juoppopolulle?

Todennäköisesti et, ja todennäköisesti et olisi päässyt perillekään.

Helsinkiläisessä lukiossa opiskeleva Tarmo Sorsa, 17, palkittiin hiljattain Lasten ja nuorten tiedekilpailussa nimitutkimuksestaan, jossa hän selvitti kotiseutunsa Maunulan unohdettuja paikannimiä.

Löydöksistä kiehtovin oli pieni metsäpolunpätkä Maunulan Alepan ja yhteiskoulun välissä. Kyseessä on nykyaikaisten karttapalvelujen ja navigaattorien unohtama Kusikuja.

Maamerkkinä paikan päällä kohde ei ole kummoinen. Se on täysin tavallinen polunpätkä pienen metsäpalan ympäröimänä. Sateen kastelema mäennyppylä ei varsinaisesti herätä huomiota ohi kulkiessa.

Ennen Kusikujan maine kantautui kuitenkin kauas.

”Urbaanilegenda kertoo, että se oli aikanaan niin tunnettu nimi, että joku oli noussut keskustassa taksin kyytiin ja sanonut, että ’Kusikujalle’, ja taksi tiesi heti, minne piti ajaa”, Sorsa sanoo.

Kusikujan varressa seisoo niin kutsuttu Parlamentti, Maunulan kadunmiesten kyhäämä kokoontumispaikka.

Sorsan mukaan Kusikuja on ollut jo 80-luvulta lähtien paikallisten kadunmiesten hengailupaikka – eräänlainen kulttuurikeskus. Kesäisissä juhlissa alkoholi on virrannut, ja niinpä polku on saanut vuosien saatossa myös muita epävirallisia nimityksiä.

”Muita nimiä Kusikujalle ovat Juoppopolku, Kaljakuja ja Kännikuja. Ne kaikki viittaavat siihen pieneen polunpätkään.”

Kusikujan varressa seisoo pari tukeista kyhättyä penkkiä ja pöytä, jolle on asetettu kaksi tuhkakuppeina toimivaa peltipurkkia. Ne ovat läpeensä ruosteessa, tietenkin.

Tässä kadunmiehet ovat ilmeisesti iltojaan viettäneet.

”Se paikka tunnetaan Havubaarina, Metsäbaarina tai Parlamenttina. Joku on puhunut siitä jopa Varjo-opettajainhuoneena. Aikanaan, kun yhteiskoululla tehtiin remontin jälkeistä siivousta, sohvat vietiin roskalavalle, mutta ne päätyivätkin Parlamentin käyttöön. Nimi tuli siitä”, Sorsa kertoo.

Sorsaa kiinnostaa kotiseutunsa historia.

Sorsan mukaan Maunulassa on voimakas lähiökulttuuri, ja olennainen osa sitä ovat rosoiset paikannimet. Esimerkiksi Maunulan vanhojen kerrostaloalueiden yhteisnimitys on Bronx. Nimi on lainattu New Yorkin pahamaineiselta kaupunginosalta.

Sorsa tietää, että tämänkaltaisilla epävirallisilla nimillä on ihmisten mielessä usein jopa jopa vahvempi asema kuin virallisilla nimillä.

Palkittua tutkimustaan varten Sorsa joutui haravoimaan paikallishistoriaa useista eri lähteistä. Hän tutki Maunulan historiikkia, Maunula-aiheisia julkaisuja vuosien varrelta ja muun muassa Heikki Paunosen ”Stadin mestat” -kirjasarjaa, johon on koottu Helsingin epävirallisia paikannimiä.

Lisäksi Sorsa teetti maunulalaisille kyselyn, johon vastasi yhteensä 102 ihmistä. Näistä kyselyistä hänen tietoonsa paljastui peräti 128 uniikkia epävirallista paikannimeä Maunulan alueelta.

Parlamenttia on töhritty, mutta kaikki huonekalut ovat yhä tallella.

Tutkimus palkittiin paitsi TuKoKe-tiedekilpailun kakkospalkinnolla myös edustuspaikalla kansainväliseen ISEF-tiedekilpailuun Yhdysvaltoihin.

Sorsa yllättyi siitä, miten tuomariraati uskalsi lähettää hänen kulttuurisidonnaisen työnsä Amerikkaan. Nimistöntutkimus kun on hyvin suomalainen kielitieteen haara.

”Seuraan mielenkiinnolla sitä, mikä on amerikkalainen suhtautuminen suomalaisiin nimiin. Jos alan kääntää Kusikujaa Piss Alleyksi, välittyykö se tieto sitten samalla tavalla?” Sorsa nauraa.

Kusikujan kartoittaminen hävisi TuKoKe-kisassa vain Adam Yousfin syöpätutkimukselle. Yousfi kehitti omassa projektissaan uuden teoreettisesti toimivan syöpähoidon.

Kontrasti tutkimuksien aihepiirien välillä oli melkoinen.

”Meillä oli itse asiassa vastakkaiset paikat kisan finaalissa tämän syöpätutkijan kanssa. Arvostin hänen tutkimustaan hirveästi ja vähän kyllä hävetti olla jonkun paikannimen kanssa siinä vieressä. Toisaalta ajattelen, että jokaiselle tieteenhaaralle pitää olla paikkansa”, Sorsa kertasi kilpailuaan.

Sorsa suuntaa toukokuussa Yhdysvaltoihin esittelemään tutkimustaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat