Yliopistolla roihahtanut kiusaamis­skandaali johti järeisiin toimiin: Valtiotieteellinen tiedekunta kokeilee keinoa, jota ei ole aiemmin edes ajateltu

HS uutisoi viime syksynä kiusaamistapauksista, jotka johtivat toimenpiteisiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

Helsingin yliopistossa on keskitytty viime vuosina yhä enemmän yhdenvertaisuuden teemoihin.

22.4. 12:56

Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta aloittaa suuritöisen joukkoistamishankkeen, jolla koetetaan ratkoa yhdenvertaisuuteen liittyviä pulmia.

Hankkeen taustalla on Helsingin Sanomien viimesyksyinen uutisointi, joka kertoi, että politiikan ja viestinnän tieteenalan (Polvi) henkilökunta oli joutunut ottamaan tiukasti kantaa viestinnän opiskelijoiden kokemaan kiusaamiseen.

Lue lisää: Mistä yliopistolla roihahtaneessa kiusaamisskandaalissa on kyse? Nyt kolme opiskelijaa kertoo avoimena rehottavasta ”naisvihasta”

Opiskelijoiden tekemän kyselyn mukaan kiusaaminen koski eritoten viestintää opiskelevia naisia. Viestintää oli kutsuttu ”muita pehmeämmäksi tieteeksi” ja siitä oli maalattu kuvaa kehnojen ihmisten oppiaineena. Viestinnän naisopiskelijat olivat joutuneet kyselyn mukaan kuulemaan nimittelyä ”bimboiksi ja blondeiksi”, ja he olivat myös kohdanneet seksuaalista häirintää. Kiusaamisen motiivina sanottiin olevan naisviha.

”Uutisointi oli meille tervetullut ravistelu siitä, että yhdenvertaisuuskysymykset on otettava todella vakavasti”, valtiotieellisen tiedekunnan varadekaani Hanna Wass sanoo HS:lle.

Helsingin yliopiston viestinnän opiskelijat Lyydia Laukkanen, Anna Enbuske ja Mona Zabihian kertoivat HS:lle kiusaamistilanteesta lokakuussa 2021.

Kiusaamisskandaalia alettiin ratkoa yliopistolla tehokkaalla tahdilla. Palaverien tuloksena käynnistettiin oman sisäisen eettisen ohjeistuksen luominen.

Varadekaani Wass kertoo kuitenkin, että ohjeistus ei yksinään tuntunut riittävältä toimenpiteeltä, sillä opiskelijat odottivat arjessa konkreettisia muutoksia.

”Tämä oli valtsikalle hieno tilaisuus, koska juuri meillä tutkitaan yhdenvertaisuuden teemoja. Siltikin omassa organisaatiossa asiaan puuttuminen tuntui aluksi hankalalta.”

Niinpä valtiotieteellinen tiedekunta päätti ottaa käyttöön ne keinovalikoiman, jonka se osaa: tutkimuksen.

”Totesimme, että joukkoistaminen, jonka hyödyntämisestä meillä on tutkimuksellista osaamista esimerkiksi ilmastolain uudistuksen yhteydessä, olisi tässä mainio väline”, Wass kertoo.

Joukkoistaminen tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että koko opiskeluyhteisö otetaan matalan kynnyksen periaatteella mukaan ideoimaan parempia ratkaisuja. Parhaimmillaan se paljastaa ilmiöitä, jotka eivät päälle päin – hierarkian huipulle – näy.

Yhteiskuntadatatieteen keskus alkoi valmistella joukkoistamista yhdessä tiedekunnan hyvinvointi- ja yhdenvertaisuustoimikunnan kanssa. Toimikunnassa on mukana myös opiskelijajäseniä.

Hankkeen tieteelliseksi tueksi kutsuttiin yhdysvaltalaisen Illinoisin yliopiston apulaisprofessori Tanja Aitamurto, joka on maailman johtavia joukkoistamisasiantuntijoita.

Nyt, keväällä 2022, valmistelutyö on valmis.

Joukkoistaminen toteutetaan 9.-23. toukokuuta otakantaa.fi-alustaa käyttäen.

Verkkoalustalla osallistujilta kysytään kolmea asiaa: Millainen eettisen ohjeistuksen tulisi olla? Millainen näkemys vastaajilla on tiedekunnan yhdenvertaisuustilanteesta ja havaitsemistaan epäkohdista, ongelmista sekä katvealueista? Mitä ratkaisuja yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi voisi tehdä?

Myöhemmin joukkoistamisen pohjalta syntynyttä tietoa on tarkoitus hyödyntää tiedekunnan oman yhdenvertaisuusstrategian ja siihen liittyvien konkreettisten toimien valmistelussa ja seurannassa. Tiedekunta on myös rekrytoinut kaksi tutkimusavustajaa, jotka analysoivat lopulta aineistoa omissa graduissaan.

Hanna Wass on suomalainen politiikantutkija, joka toimii valtiotieteellisen tiedkunnan varadekaanina Helsingin yliopistossa.

Pitkän linjan yhteiskuntatieteilijänä Hanna Wass on pannut merkille, että tämänhetkiset opiskelijat ovat oppineet tunnistamaan rakenteellisia epäkohtia selvästi edellisiä sukupolvia tarkkanäköisemmin. Siksi hänestä opiskelijat on otettava aktiivisesti mukaan kaikenlaiseen yhdenvertaisuustyöhön.

”Opiskelijat ovat yhdenvertaisuusasioissa valovuoden opettajia edellä. He oikeastaan kouluttavat meitä”, Wass sanoo.

Wassista on kiinnostavaa, että juuri tässä yksilöiden valintoja korostavassa ajassa on alettu kiinnittämään yhä enemmän huomiota yhteiskunnan kollektiivisiin rakenteisiin. Rakenteisiin keskittyminen voi Wassin mielestä olla jopa vastareaktio käynnissä olevalle yksilöiden ajalle.

Monilla opiskelijajärjestöillä itsellään on jo käytössä yhdenvertaisuusvastaavat, yhdenvertaisuusstrategiat ja häirinnän nollatoleranssiohjelmat. Wass sanoo, ettei opiskelijoiden yhdenvertaisuusohjelmissa ole enää kyse vain räikeistä väärinkäytöksistä, vaan yleisemmin turvallisemman ilmapiirin luomisesta – se voi helposti tuntua joistakin jo ylireagoinnilta.

”Juuri tällaisten sukupolvierojen vuoksi on tärkeää ottaa tasavertaisesti kaikki mukaan näiden asioiden ratkomiseen”, Wass päättää.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat