Pieni sisäpiiri on valmistellut kuukausien ajan rituaalia, johon helsinkiläisten vappu huipentuu – spektaakkeli painaa unholaan ”etävappujen” kolkot muistot

Mantan lakitus on kuulunut säännöllisesti helsinkiläiseen vapunviettoon vuosikymmenten ajan. Opiskelijat kertovat, miten lakitus tapahtuu.

HS:n valokuvaaja Rio Gandara kuvasi vuonna 2018 lakituksen.

29.4. 13:50

Ikoninen Havis Amandan patsas eli Manta saa jälleen vappuaaton iltana valkolakin päähänsä.

Kahden virtuaalisesti juhlitun vapun jälkeen lakitus tapahtuu kaikille avoimessa yleisötapahtumassa lauantaina iltakuudelta.

Perinteisesti tapahtumaan on osallistunut kymmeniätuhansia ihmisiä, ja Mantan lakitus onkin yksi Helsingin tärkeimmistä juhlaperinteistä.

Väenpaljoutta vuonna 2016.

Pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat lakittavat Mantan vuorovuosina. Tänä vuonna lakituksen järjestää Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY.

HYY on valinnut lakituksen teemaksi välittämisen.

”Kriisien aikana välittämisen tarve on korostunut. Nyt on aika näyttää, että välitämme toisistamme”, kertoo lakitustyöryhmän viestintätiimin jäsen Maisa Mikkola.

Mikkolan mukaan lakitusta on valmisteltu huolellisesti tammi–helmikuun vaihteesta asti. Tapahtumasta on tarkoitus tehdä sellainen spektaakkeli, että parin edellisen etävapun kolkot muistot unohtuvat. Tapahtumaa on valmistellut 12 opiskelijan ydinjoukko.

Vuonna 2015 Aalto-yliopiston opiskelijat pesivät patsaan huolella.

Pelkäksi lakitukseksi vapputapahtuma ei ole jäämässä. Ennen lakin asettamista suoritetaan perinteikäs Mantan pesu, mutta ei siinä vielä kaikki.

”Meillä on dj, ryhmäkaraoken Suomen-ennätysyritys, tanssia, live-esiintyjä...”, Mikkola luettelee.

”Ja Manta saa toisen rokotteen!” hän lisää.

Havis Amandan patsas on todellakin tarkoitus rokottaa koronavirusta vastaan hieman ennen h-hetkeä. HYY:n mukaan Manta on riskiryhmää ja siksi toimenpide on hyvä hoitaa kuntoon ennen vappuhulinoita.

Rokotus tehdään yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Ensimmäisen rokotteensa Manta sai huhtikuussa.

Alla olevalta videolta näet, miten Manta sai ensimmäisen piikkinsä. Tuolloin apuna oli ylilääkäri Hanna Nohynek.

Rokotuksen lisäksi lakitustapahtumaan kuuluu yhteisöllisiä ohjelmanumeroita, jotka tukevat tämänvuotista välittämisen teemaa.

Tarkoitus on, että kansa saa kokea yhdessäolon riemua.

Illan koko ohjelma löytyy alla olevasta laatikosta.

Mantaan liittyy paljon helsinkiläistä historiaa.

Kuvanveistäjä Ville Vallgrenin (1855–1940) teos Havis Amanda saapui Helsinkiin vuonna 1908 tilaustyönä, kun Helsinki halusi nostaa profiiliaan. Teos kuvastaa merestä nousevaa Helsinkiä. Patsas jakoi mielipiteitä, ja monet eri ryhmät kiistelivät siitä, onko alaston patsas sopiva julkiselle paikalle.

Vallgrenin mukaan patsaan alastomuudessa ei ollut mitään ihmeellistä, sillä se esittää merestä nousevaa merenneitoa.

Vuonna 1996 Mantalla kaulailtiin riemumielin.

Huhujen mukaan ylioppilaslakki painettiin Mantan päähän ensimmäisen kerran jo vuonna 1909, mutta aivan varmasti näin on tapahtunut ainakin vuodesta 1921 lähtien. Tuolloin Vallgren iloitsi siitä, että hänen "tyttärensä" oli nyt päässyt ylioppilaaksi.

Vuonna 1951 Manta lakitettiin ensimmäisen kerran virallisesti poliisin luvalla, ja 1970-luvulla lakituksen ajankohta siirrettiin keskiyöstä iltakuuteen.

Vappuna 2021 Mantaa ympäröivät koronaviruspandemian vuoksi aidat.

1990-luvulla lakitus päätettiin toteuttaa nosturilla, sillä patsas alkoi olla niin hauras, että sen pelättiin vaurioituvan ihmisten kiivetessä sen päälle. Sen jälkeen nosturi on havaittu hyväksi lakitusvälineeksi.

Nykyään Mantan lakitus on olennainen osa vapunviettoa, opiskelijakulttuuria ja Helsingin juhlaperinteitä. Alun perin Mantan lakitus merkitsi erityisesti kesäkauden alkua. Osalla opiskelijoista lakki saattoi pysyä vapun jälkeen päässä koko kesän.

Vappuna 2007 Mantan altaassa uiskenneltiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat