Korkeasaari saa outoa palautetta: Vieraita kismittää, jos eläimet eivät suostu näyttäytymään

Korkeasaaren johtajan mukaan joitakin vierailijoita kismittää se, että eläimet eivät ilmestykään heti näkyville. ”Ei kannata kiirehtiä. Jos hidastaa, niin näkee enemmän.”

Korkeasaaren karhuja lumiukkopuuhissa alkuvuodesta 2022.

29.4. 11:09 | Päivitetty 29.4. 11:26

”En nähnyt Korkeasaaressa eläimiä, vain tyhjiä tarhoja”.

Tämän kaltaista palautetta tipahtelee tasaisesti Korkeasaaren eläintarhaan ja sen johtajalle Sanna Hellströmille.

Hän kommentoi asiaa Twitterissä vastikään näin:

”Saamme toisinaan palautetta, että eläimet eivät näy. On totta, että eivät ne aina näykään. Saavat mennä yleisöltä piiloon ja jotkut pötköttelevät päivän aikaan. Jos tarhat olisivat pieniä ja karuja, niin eläimet olisivat aina näkyvissä, mutta tätä tuskin toivotaan.”

Puhelimitse Korkeasaaren johtaja tyrmää HS:lle palautteiden väitteet: tyhjiä tarhoja ei ole. Joskus kuitenkin useampi aitaus on yhdistetty niin, että eläimet pääsevät liikkumaan niiden välillä. Tällöin voi olla, että eläimet löytyvätkin viereisestä aitauksesta.

Korkeasaari ilmoittaa myös, missä eläin useimmiten viihtyy ja mitkä ovat niiden ruokinta-ajat – ruoka usein houkuttelee ne esille.

Hellströmin mukaan asiaa ei kysellä nyt enempää kuin aiemmin, mutta eläimiin liittyvistä kysymyksistä niiden ”puuttuminen” on yleisin.

Twitterissä hän jatkaa:

”Tänään lounaalla käydessä nähtyä: partakorppikotka, leijona, tiikeri, metsäkissa, lumileopardi, viirupöllö, metsäpeura, amurinleopardi, visentti, takini, kuningasmerikotka, korppi, karhu, milu, myskihärkä, kameli, kenguru, emu, hiiripöllö, lehtopöllö, mara, vikunja, tavi...”

Miten tuollaisen eläinkatraan sitten voi nähdä Korkeasaaressa?

Hellströmillä on yksinkertainen vastaus.

”Ei kannata kiirehtiä. Jos hidastaa, niin näkee enemmän. Tai jos vaikka kulkee aitauksen ohi parikin kertaa.”

Joitain eläimiä silti todellakin on vaikea nähdä niiden lajityypillisen käyttäytymisen vuoksi. Margai-kissa on yksi tällaisista: se liikkuu pääasiassa pimeäaikaan.

”Muulloin siitä saattaa näkyä ehkä hännän pää”, Hellström kertoo.

Hyvin vaikeasti bongattavia olivat aikoinaan myös siilit, jotka ovat aktiivisia öisin. Niitä Korkeasaaressa ei enää ole, sillä ne olivat eläintarhaan pelastettuja entisiä lemmikkejä.

Arkijärkeä kannattaa myös käyttää.

Kuumana kesäpäivänä iso osa eläimistä lepäilee varjoissa. Silloin esimerkiksi kissat alkavat liikkua vasta iltaa kohti, kun päivä alkaa jo hämärtyä.

Lue lisää: Merellisen Helsingin keskellä kannattaa kääntää katse odottamattomaan suuntaan: Työmaiden varjossa värjöttelee piskuinen luoto, jolla on valtava merkitys

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat