Eero Wallenin kellari mätänee tuntemattomasta syystä: Nyt hän esittää teorian ilmiöstä, joka uhkaa asuin­aluetta Helsingissä

Pikkukosken puistometsässä on lammen kokoinen lätäkkö, joka ei kuivu koskaan. Lähistöllä asuva Eero Wallen uskoo, että lätäkkö tuhoaa hänen kellarinsa.

Eero Wallen uskoo, että hänen kotinsa lähimetsään joka vuosi ilmestyvä suuri lätäkkö mädättää hänen kotitalonsa kellaria.

8.5. 2:00 | Päivitetty 8.5. 16:32

Helsingin Koskelassa sijaitsevassa metsikössä on alati suureneva lammenkokoinen lätäkkö. Se ei kuivu koskaan ja mädättää lähellä asuvan Eero Wallenin omakotitalon kellarin.

”Tämä on teoriani, enkä sitä tietenkään voi todistaa. Mutta siltä se vaikuttaa”, Wallen sanoo.

Wallen uskoo, että kuukausiksi paikalleen jumittavat vesimassat lisäävät pohjaveteen kohdistuvaa painetta ja kohottavat pohjaveden pintaa. Pohjavedet virtaavat Wallenin talon alta.

Vantaanjokeen rajautuvassa Pikkokosken puistometsässä tulvii usein.

Vantaanjokeen rajoittuvan Pikkukosken puistometsän tulvat ovat piinanneet myös läheistä Herttuan päiväkotia jo vuosia. Helsingin Sanomat kertoi päiväkodin pihalle vyöryvästä vedestä huhtikuussa.

Wallen uskoo, että samat tulvat ovat syynä myös hänen kellarinsa kosteusongelmiin.

”Kellarin seinät rapautuvat ja rautaiset ovenkarmit ruostuvat”, Wallen sanoo.

Lue lisää: Tulvavedet valuivat päiväkodin pihalle Koskelassa – Aikuisia tilanne hämmästytti, mutta lapsilla oli hauskaa

Wallen osti vuonna 1937 rakennetun omakotitalon Nastolantieltä vuonna 1995.

75-vuotias Wallen on Ylen entinen dokumenttitoimittaja ja teki talonsa remontista aikoinaan Pintaremontti-nimisen dokumentin.

Nimi johtuu siitä, että välittäjä mainosti talon olevan vain pintaremontin tarpeessa, mutta remontista tuli perheelle painajainen. Talo piti purkaa ja rakentaa käytännössä uudestaan.

”Kun muutimme tänne, Peikkolampi oli pieni suloinen lätäkkö, jossa ankat uivat ja sammakot kurnuttivat. Nyt sen kohdalla kasvavat puut mätänevät ja kuolevat.”

Remontissa talo salaojitettiin kaupungin ohjeiden mukaisesti. Lattiat valettiin uudestaan ja kellarin alle asennettiin pohjavesiputkistot.

”Seitsemisen vuotta kaikki oli hyvin, mutta sitten kellarissa alkoi haista ja tuli näkyviä merkkejä kosteusongelmasta”, Wallen kertoo.

Ongelmat Wallenin kellarissa pahenivat samaa tahtia kuin reilun sadan metrin päässä oleva lammikko laajeni.

Eero Wallen osti 1930-luvulla rakennetun talon vuonna 1995.

Lätäkkö ilmestyy metsikköön syksyisin ja on suurimmillaan keväällä lumien sulettua. Paikalliset kutsuvat sitä Peikkolammeksi.

”Peikkolammen koko on yli kaksinkertaistunut sinä aikana, kun olemme asuneet täällä”, Wallen kertoo.

Wallen mittasi hiljattain lätäkön reunan pituudeksi viisikymmentä metriä.

”Kun muutimme tänne, Peikkolampi oli pieni suloinen lätäkkö, jossa ankat uivat ja sammakot kurnuttivat. Nyt sen kohdalla kasvavat puut mätänevät ja kuolevat.”

Wallenin entinen naapuri kertoi, että perimätiedon mukaan Wallenin tontin läpi kulkee putki, jonka pitäisi kuljettaa vesiä pois alueelta.

”Mietimme aikoinaan, olisiko putki mennyt rikki ja kutsuin kaupungin miehet paikalle. He etsivät putkea, mutta eivät löytäneet sitä”, Wallen sanoo.

Lätäkkö on tulvinut myös läheisen päiväkodin pihalle. Päiväkodille vievä tie on asvaltoitu ja siitä on tehty valli lätäkön ja päiväkodin pihan väliin.

Jonkin ajan kuluttua Wallen ilahtui, kun näki kaivinkoneen möyrivän maata lähellä. Hän ajatteli, että nyt putki etsitään ja se korjataan.

Mutta kaivinkone olikin paikalla korottamassa päiväkodille vievää tietä. Peikkolampi oli alkanut tulvia keväisin päiväkodille vievälle kävelytielle ja sen pihaan.

”Mikään ei auta. Kellarimme mätänee.”

Tie asvaltoitiin ja siitä tehtiin valli lätäkön ja päiväkodin pihan väliin.

”Sen jälkeen vesi alkoi nousta metsikössä entistäkin korkeammalle ja kosteusongelmat kellarissamme pahentuivat.”

Wallen on yrittänyt tehdä kaikkensa, jotta kellarin kosteusongelmat helpottaisivat. Hän kaivoi tontilleen kaivon, jonka pohja on metrin verran kellarin lattian alapuolella. Kaivossa on automaattisesti vesiä tyhjentävä pumppu.

”Mikään ei auta. Kellarimme mätänee”, Wallen kertoo.

Wallen haluaisi kaupungin tutkivan, mistä Peikkolammen suurentuminen johtuu, ja onko pohjavesi hänen talonsa kohdalla noussut niin paljon, että se tulee kellariin.

”Kestän aika paljon vastoinkäymisiä, mutta tilanne vain pahenee vuosi vuodelta. Naapureilla ei ole vastaavaa ongelmaa, heidän kellarinsa ovat kuivat.”

Vesi on rapauttanut Eero Wallenin kellarin seiniä.

Wallen ei ole tähän mennessä saanut kaupungilta vastausta kysymyksiinsä, mutta nyt maisema-arkkitehti Inka Lappalaisella on hänelle mieluisaa kerrottavaa.

Helsingin kaupunki selvittää, miten Pikkukosken puistometsän alueella esiintyvä tulvaongelma ratkaistaisiin. Selvittämiseen osallistuu Lappalaisen lisäksi hulevesiasiantuntijoita ja luontoasiantuntijoita.

”Ongelma-alueelle tutkitaan sellaisen laadukkaan kosteikkomaisen rakenteen toteuttamista, joka imeyttää hulevedet puistoalueelle. Alueen vesiolosuhteet tulee tutkia huolellisesti ja ratkaisu tulvimiseen suunnitella huolella, jotta alueen luontoarvot voidaan turvata”, Lappalainen kertoo.

Parhaillaan tehdään ”esiselvityksiä”.

”Ehdottomasti täytyy löytää ratkaisu näihin ongelmiin. Seuraava tavoitteemme on käynnistää suunnittelu ja osoittaa ajankohta toimenpiteiden toteuttamiselle”.

Mutta miksi metsään muodostuu joka vuosi suuri, tulviva lätäkkö?

Siihen Lappalaisella ei ole varmaa vastausta, mutta sen hän tietää jo nyt, että kyseisen kohdan kuivatus on vaikeaa. Lätäköksi asti kertyville vesille ei näytä olevan selkeää purkureittiä.

”Ongelmallinen alue on aika pieni. Metsä, jossa alue sijaitsee, ulottuu Vantaanjoelle asti. Tämä nimenomainen kohta on korpipainanne metsän reunalla. Kohta on muuta ympäristöä matalammalla ja sen kasvillisuus on korpikasvillisuutta”, Lappalainen kertoo.

Voisiko tulvien syy olla Wallenin tontin läpi kulkevan poistoputken rikkoontuminen?

”Perimätieto putkesta on kiinnostava, mutta tästä ei ole vielä tarkempaa tietoa. Viemärin pää on päiväkodin pihalla. Asia on tutkittava.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat