Eliittikoulu teki 1970-luvulla päätöksen, joka tuntuu nyky­päivänä oudolta: Miksi hulppeat tilat Töölössä vaihdettiin betoni­kolossiin esikaupungin suolla?

Helsingin suomalaisen yhteiskoulun tilat kävivät 1970-luvulle tultaessa ahtaaksi ja uudet tilat oli etsittävä esikaupunkialueelta. Arvopaikka Töölössä vaihtui lähiötunnelmaan, mikä ei miellyttänyt kaikkia.

Helsingin suomalaisen yhteiskoulun rakennustyöt Haagassa olivat käynnissä marraskuussa 1971.

13.5. 7:00

Helsingin suomalaisen yhteiskoulun (Syk) toimintaympäristö muuttui 50 vuotta sitten.

Vuonna 1972 koulu muutti Helsingin keskustasta Nervanderinkadulta esikaupunkiin Haagaan Isonnevantielle. Siihen asti Syk oli toiminut aina kantakaupungissa.

Oppilaita muutto hämmensi alussa eikä se miellyttänyt heti kaikkia opettajiakaan. Mitä ihmettä oikein tapahtui?

Ylioppilaita Sykin edustalla Nervanderinkadulla vuonna 1971.

Yksi muuttaneista oppilaista oli Otso Kautto, joka toimii nykyisin Tampereen työväen teatterin johtajana. Kautto aloitti koulunkäynnin Sykissä Nervanderinkadulla syksyllä 1971. Hän oli tuolloin 9-vuotias.

”Asuin Vuosaaressa metsän ja joutomaan keskellä. Nervanderinkatu oli huikea paikka, siellä oli suuren maailman tuntua”, Kautto muistelee.

”Koulun ympäristössä oli vilinää, oli esimerkiksi kivijalkakauppoja. Koulurakennus oli juhlava, huoneet olivat korkeita.”

Otso Kautto opiskeli Sykissä 1970-luvulla.

Keväällä 1972 Kauton kouluympäristö muuttui, kun koulu muutti Isonnevantielle. Uusi koulurakennus Haagassa ja sen ympäristö tuntuivat täysin päinvastaiselta Etu-Töölöön verrattuna. Koulumatkakin hankaloitui.

”Nervanderinkadulle menin Vuosaaresta yhdellä bussilla. Haagan koulumatka taittui kolmella bussilla.”

”Tilanne muuttui, kun Vuosaaresta alkoi liikennöidä bussi suoraan Haagaan. Vuosaaressa asui siihen aikaan paljon Sykin oppilaita. Äitini opetti tuolloin Sykissä ja hän oli aktiivinen siinä, että bussilinja perustettiin.”

Suomalaisen yhteiskoulun koulurakennus vuonna 1937.

Nervanderinkadun rakennuksessa on laatta, joka kertoo Sykin sijainneen aikaisemmin rakennuksessa.

Vuonna 1886 perustettu Helsingin suomalainen yhteiskoulu on Suomen vanhin suomenkielinen yhtenäiskoulu. Syk oli toiminut Nervanderinkatu 13:ssa sijaitsevissa tiloissa vuodesta 1937 alkaen. Nervanderinkadun koulurakennuksen oli suunnitellut arkkitehti Väinö Vähäkallio.

Sitä ennen Syk oli toiminut kantakaupungissa Antinkadulla, Annankadulla sekä Yrjönkadulla.

Oppilasmäärän kasvaessa Nervanderinkadun tilat olivat käyneet ahtaaksi, ja koulun oli etsittävä itselleen uudet tilat.

”Keskustassa ei ollut tilaa uusille koulutiloille. Helsingin kaupungin kanssa oli sopimus, että koulu sijoittuisi Meilahteen. Sopimus kuitenkin purkautui. Siinä vaiheessa uutta paikkaa etsittiin eri puolelta pääkaupunkiseutua. Kivenlahti ja Yliskylä olivat esillä vaihtoehtoina”, kertoo Heikki Pohjola. Hän opetti historiaa Sykissä, kun koulu muutti Töölöstä Haagaan.

”Haagaa pidettiin alussa huonona vaihtoehtona. Alue oli suota, joka piti paaluttaa”, hän kertoo.

Lopulta Haagan Isonnevantie valittiin koulun uudeksi paikaksi. Koulurakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Heikki ja Kaija Siren.

”Koulun kehittymisen kannalta muutto Haagan oli elinehto, koska koulu halusi olla moderni. Nervanderinkadulla oli vanhat laitteet, jotka olisi pitänyt uudistaa.”

Heikki ja Kaija Siren suunnittelivat Sykin rakennuksen Haagaan.

Haagan tiloihin tottumista helpotti se, että ne olivat uudenaikaiset.

”Uudessa koulurakennuksessa oli esimerkiksi kielistudio ja laboratoriotilat. Siellä oli myös oma urheilutalo ja uimahalli. Koulussa oli niin ikään teatterisali, joka oli hyvin varusteltu”, Kautto sanoo.

Hän muistaa alkuhämmennyksen uusista tiloista haihtuneen aika nopeasti.

”Haaga tuntui ainoalta oikealta paikalta koululle suurimmalle osalle oppilaista. Ehkä vanhemmat oppilaat ajattelivat toisin.”

Pohjala muistaa, että kaikkia opettajia muutto kantakaupungista Haagaan ei miellyttänyt.

”Aika paljon opettajia asui Temppeliaukion kirkon ympäristössä. Jotkut opettajat arvostelivat muuttoa kysyen, että miksi sinne maaseudulle lähdetään. Opettajat sopeutuivat kyllä nopeasti muuttoon.”

Koululaisia Sykin uusissa tiloissa Haagassa vuonna 1972.

Kautto kertoo, että Haagassa oli erityinen tunnelma, kun Syk oli asettunut Isonnevantielle.

”Sykin vieressä sijaitsee muun muassa ruotsinkielinen Gymnasiet Lärkan, johon myös tuli oppilaita eri puolelta pääkaupunkiseutua”, Kautto sanoo.

”Haagassa olikin runsaasti koululaisia pienellä alueella. Se näkyi katukuvassa aamuisin ja iltapäivisin.”

Ensimmäisinä vuosina Sykin oppilaiden ja haagalaisnuorten välillä saattoi olla hieman kyräilyä.

”Perheeni muutti Haagaan vuonna 1975 koulun lähelle. Silloin Haagassa oli muutamia jengejä, jotka katsoivat nenänvartta pitkin Sykin oppilaita”, Kautto muistelee.

SYK oli kuitenkin tullut jäädäkseen Haagaan. Heikki Pohjala muistaa, ettei keskustaan takaisin muutto noussut esille keskusteluissa. Pohjala opetti Sykissä vuoteen 2003 saakka.

Nervanderinkadun tiloihin muutti ensin Museovirasto. Nykyisin talossa toimii Sibelius-akatemia.

Suomalaisen yhteiskoulun entisissä tiloissa toimii nykyisin Sibelius-akatemia.

SYK viettää koululla perjantaina 13. toukokuuta Isonnevantien koulurakennuksen 50-vuotisjuhlia.

Lue lisää: Sakari Pirkkalainen, 25, lähti vaihtoon kova­­maineiseen eliittikouluun Ranskaan – Siellä hänelle valkeni aivan toisenlainen tapa suhtautua pandemiaan

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat