Helsingissä käytyjä oikeuden­käyntejä orkestroi mies, jota harva tuntee – Nyt esiin astuu Tuomas Nurmi, jonka Koskelan raaka murha mykisti

Laamanni Nurmi johti Helsingin käräjäoikeutta vuodesta 2015 saakka. Hänen työnsä viime vaiheille sattui kaksi kuohuttavaa oikeustapausta.

Laamanni Tuomas Nurmi tyhjensi työhuonettaan maanantaina 2. toukokuuta. Hän jäi eläkkeelle huhtikuun lopussa.

7.5. 2:00 | Päivitetty 7.5. 7:02

Näköala Helsingin käräjäoikeuden kulmahuoneesta Ruoholahdessa on hulppea. Yhdeksännen kerroksen ikkunoista näkee pitkälle merelle ohi Lauttasaaren.

On maanantai. Aurinko paistaa, ja meri kimmeltää.

Laamanni Tuomas Nurmi nauttii näköalasta viimeisiä kertoja. Hän on perjantaina jäänyt eläkkeelle. Ura tuomioistuinlaitoksessa kesti runsaat 40 vuotta.

Nyt Nurmi tyhjentää huonettaan. Työpöydällä on paperipinkkoja siistissä järjestyksessä.

”Kuulun siihen ikäpolveen, joka säilöö kaiken. Papereita on ollut valtavasti. Nuoremmat osaavat jo fiksusti arkistoida asiakirjat digitaalisesti”, Nurmi sanoo.

”Olen tätä tyhjennystä tehnyt pikkuhiljaa keväästä asti. Nyt se loppuu, tämä on finaali.”

Nurmi on johtanut Helsingin käräjäoikeutta vuodesta 2015. Laamannia eli käräjäoikeuden päällikköä ei julkisuudessa tunneta, mutta monet Nurmen johtamista oikeuskäsittelyistä ovat päätyneet lehtien etusivuille.

Nurmi antoi tuomiot Koskelan surmajutussa, jossa kolme alaikäistä tuomittiin ikätoverinsa murhasta. Hän oli johti myös oikeudenistuntoa, jossa pohdittiin, syyllistyikö kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) vihapuheeseen.

Lue lisää: Oikeus tuomitsi kolme poikaa vankeuteen murhasta: näin Koskelan henkirikoksen eripituisia tuomioita perustellaan

Lue lisää: Syyttäjät valittivat Päivi Räsäsen vapauttavasta tuomiosta

Tuomas Nurmi

  • Syntynyt 1955 Helsingissä, jossa asuu myös nykyään.

  • Valmistui ylioppilaaksi 1974 Kuopion yhteislyseosta, oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1979 ja varatuomariksi 1981.

  • Helsingin käräjäoikeuden laamanni vuodesta 2015. Jäi eläkkeelle 30. huhtikuuta 2022.

  • Naimisissa, neljä aikuista lasta.

  • Harrastaa ulkoilua ja liikuntaa, etenkin veneilyä, melontaa, juoksua ja hiihtoa.

Koskelan tapaus sai kokeneen tuomarinkin mietteliääksi.

”Kyllä sitä mietti, että miten siinä niin pääsi käymään”, Nurmi sanoo.

”Mutta me tuomarit emme voi kuin jälkikäteen pohtia, mitä olisi voitu tehdä toisin, jottei niin olisi tapahtunut. Emme kuitenkaan ole sosiaaliviranomaisia.”

Tuomari kohtaa työssään rankkojakin rikostapauksia. Niistä selviäminen on oma taitonsa, joka Nurmen mukaan kuuluu työnkuvaan. On osattava ottaa tapauksiin etäisyyttä.

”Tuomarin pitää sisäistää oma rooli ammattilaisena, että on ratkaisemassa tapausta rikosoikeudellisesta näkökulmasta. Kun sen ymmärtää, työ on helpompaa.”

Tuomas Nurmi on ollut mukana järjestämässä vaalien ääntenlaskentaa 1990-luvulta lähtien. ”Se on ollut vähän niin kuin harrastus. Kyllä meillä vaalit ovat ylipäätään hyvin järjestetyt ja luotettavat.”

Joskus kokenutkin tuomari kohtaa jotakin uutta. Nurmi ei ollut aiemmin törmännyt sellaiseen kansainväliseen huomioon, jonka Päivi Räsäsen tapaus sai.

Räsästä puolustettiin eri puolilla maailmaa. Kannanottoja tuli Yhdysvalloista, ja Budapestissäkin osoitettiin mieltä. Mielenosoittajia oli myös Helsingin oikeustalolla istuntojen aikana.

”Olihan se melko ainutlaatuista, että Helsingissä käyty rikosoikeudenkäynti laajeni ulkomaille sillä tavalla. Mutta oli tapauksen käsittely myös kotimaisessa julkisuudessa poikkeuksellisen kovaa”, Nurmi pohtii.

”Siihen piti vain yrittää sopeutua. En esimerkiksi lukenut lainkaan asiaa koskevia uutisia.”

Räsänen sai vapauttavan tuomion, mutta tuomio ei ole vielä lainvoimainen, sillä tapaus siirtyy hovioikeuteen. Koska asia on vielä kesken, emme keskustele Nurmen kanssa sen yksityiskohdista.

Räsäsen tapaus on kuitenkin vain yksi osoitus siitä, kuinka tuomarin asema on muuttunut. Tuomioistuimien työntekijät saavat helposti kuraa niskaansa etenkin sosiaalisessa mediassa. Heitä on myös maalitettu.

Uutta ovat Nurmen mukaan myös joidenkin rikosjuttujen yhteydessä järjestetyt mielenosoitukset, joilla yritetään painostaa tuomioistuimia. Osallistujia on helppo kutsua kokoon sosiaalisessa mediassa.

Myös kynnys ottaa yhteyttä suoraan käräjätuomariin on alentunut.

”Tavoitettavuuden lisääntymisessä on sekä hyvät että huonot puolensa. Jälkimmäisiin kuuluu se, että kun kuohahtaa, on helppo syytää kiukkuaan tuomarille sähköpostilla”, Nurmi kertoo.

”Ei sellainen olisi tullut kuuloonkaan, kun aloitin urani. Tuomarien kunnioitus on niistä ajoista laskenut.”

Lue lisää: Tuomarilla on omat sähkö­posti­kansiot jokaiselle häirikölle – ”Jos tämä on se, mitä on tarjolla, niin pitää olla aikamoista kutsumusta”

Helsingin käräjäoikeudessa työskentelee 350 ihmistä. Heistä runsas sata on tuomareita.

Tuomas Nurmesta tuli käräjätuomari nuorena, vasta kolmekymppisenä. Hän oli toiminut valmistumisensa jälkeen hovioikeuden esittelijänä ja mieli tuomariksi.

”Olen aina tykännyt tehdä töitä ihmisten parissa. Tuomarin työssä viehätti myös se, että saa ratkaista asioita puolueettomasti lain mukaan.”

Tuomarin virka löytyi ensin Nurmeksesta, sitten Nilsiästä. Työmatkat taittuivat autolla kotoa Kuopiosta.

Maaseudullakin tehtiin toki vakavia rikoksia, mutta joskus oikeusjutut saattoivat olla sellaisia, että tuomarin oli pakko hymyillä. Nurmi muistelee esimerkiksi tapausta, jossa miestä syytettiin käräjillä näpistyksestä.

”Syytetty oli käynyt hakemassa ruoaksi perunat toisen pellolta.”

Kerran taas paikalliseen Alkoon oli murtauduttu talvisaikaan.

”Jalanjäljet lumessa johtivat Alkosta suoraan tekijän luo.”

Suomessa toteutettiin vuonna 1994 käräjäoikeusuudistus, jolloin perustettiin lukuisia uusia tuomarinvirkoja. Nurmi halusi monipuolisempia ja vaativampia työtehtäviä, ja niitä oli nyt tarjolla etenkin pääkaupunkiseudulla.

Niinpä hän haki ja sai viran Vantaan käräjäoikeudesta.

”Paljon vaikutti sekin, että myös puolisolla oli mahdollisuus työllistyä samaan aikaan Helsingissä. Hänkin on tuomari.”

Vuonna 1994 Nurmi joutui myös merionnettomuuteen, jossa olisi voinut käydä huonosti. Sally Albatross -risteilyalus ajoi karille maaliskuussa paluumatkalla Tallinnasta.

Nurmi ollut mukana järjestämässä vaalien ääntenlaskentaa 1990-luvulta saakka vaalipiirilautakunnan sihteerinä.

Sally Albatrossilla hän oli muiden vaaliviranomaisten kanssa käymässä läpi vuoden 1994 presidentinvaalien tuloslaskennan onnistumista, kun alus osui kiveen.

Törmäyksessä alukseen pohjaan tuli suuri repeämä, ja alus alkoi upota.

Jäänmurtaja Urho otti kyytiin matkustajia karille ajaneelta Sally Albatrossilta Porkkalan edustalla 4. maaliskuuta vuonna 1994.

Nurmi haki tavaroitaan kollegansa kanssa hytistä ja näki ympärillään hätääntyneitä lapsia ja vanhempia.

”Totesimme, että me olemme tässä onneksi yksin ilman huolta perheestä, joten emme saa näyttää paniikkia. Panimme kuitenkin passit rintataskuun siltä varalta, että ruumiimme pitäisi tunnistaa.”

Sally Albatrossin kapteeni pelasti laivansa uppoamiselta ajamalla sen matalikolle. Paikalle kerääntyi nopeasti aluksia pelastustöihin.

Nurmi muistelee, kuinka huonosti aluksen henkilökunta ja matkustajat olivat varautuneet onnettomuuteen.

”Henkilökunnasta osa ohjasi meitä kannelle korkokengät jalassa. Matkustajat ottivat pelastusliukumäkiin matkalaukut, vaikka se oli kiellettyä. Ne olisivat voineet rikkoa liukumäen”, Nurmi kertoo.

”Helsingistä tullut Tallinnan-laiva otti meidät kyytiin ja joutui palaamaan siksi takaisin. Jotain ihmisen pienuudesta kertoo, että osa sen matkustajista oli vihaisia meille ylimääräisestä mutkasta matkassaan.”

Sally Albatrossin tapaus on jäänyt pitkälti unohduksiin, sillä saman vuoden syyskuussa upposi toinen risteilyalus, Estonia.

Korona-aika oli erityinen haaste käräjäoikeuksissa, sillä istunnot oli pidettävä pandemiasta huolimatta. ”Meidän täytyi tarjota ihmisille oikeussuojaa ja olla siksi töissä läsnä. Jouduimme toki järjestämään erilaisia kuplia, etteivät kaikki sairastu.”

Helsingin käräjäoikeuteen Tuomas Nurmi siirtyi vuonna 2015. Hän sai johdettavakseen viraston, jossa on 350 työntekijää. Näistä runsas sata on tuomareita.

Nurmi täyttää syyskuussa 67 vuotta ja voisi olla töissä vielä vuoden. Hän ei kuitenkaan halua vaikka tunteekin lähtönsä takia haikeutta.

”Jos voisin tehdä vain asiantuntijatyötä eli olla tuomarina, niin voisin vielä jatkaa. Mutta nämä johtohommat ovat kuluttavia, joten päätin, että elämässä voi tehdä muutakin.”

Työ tuomioistuimen johdossa on ollut haastavaa, ja Nurmi ottaa esiin kaksi asiaa: käräjäoikeuksissa on puutetta resursseista ja vaikeuksia rekrytoida osaavaa henkilökuntaa etenkin kanslioihin.

”Rahoituksesta on jatkuva pula, ja se on poliittinen päätös. Tämä on halpa hallinnonala: kymmenellä miljoonalla eurolla saisi aikaan paljon, mutta hallituksilta ei rahaa ole herunut.”

Pula rahoituksesta ja resursseista on johtanut tuomioistuimissa asioiden ruuhkautumiseen. Kansalaiset joutuvat odottamaan omaa elämäänsä koskevia päätöksiä kohtuuttoman kauan.

Laamanni on huolissaan myös siitä, etteivät nuoret lupaavat juristit enää riittävässä määrin pyri tuomareiksi.

Syy voi olla palkkauksessa ja työnkuvassa, mutta yhä useammin suuret asianajotoimistot onnistuvat houkuttelemaan lahjakkaimmat palkkalistoilleen jo opiskeluvaiheessa.

Nurmella on tilanteen korjaamiseksi ehdotus: tuomarikoulu.

”Meidän pitäisi tarjota nuorille juristeille selkeä urapolku tuomariksi ja siihen johtava koulutus.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat