Kauriit lorvivat kuin kotonaan Hertto­niemessä ja syövät kaiken palsta­viljelmiltä – Puu­tarhureiden mukaan ei ole enää mitään järkeä viljellä

Siirtolapuutarhaviljelijät käyvät päättymätöntä kamppailua yhä kasvavan kaurispopulaation kanssa.

Metsäkauriit ovat asettuneet taloksi puutarhapalstalle. Kauriit viis veisasivat tontin reunoille asetetuista keltaisista hirvinauhoista.

10.5. 15:58 | Päivitetty 11.5. 11:23

Kesäkukat, hyötykasvit, koristekasvit, ne syövät kaikkea. Minultakin oli juuri tulppaanit syöty”, kertoo Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistyksen puheenjohtaja Kaija Kumpukallio.

”Näillä” Kumpukallio tarkoittaa siirtolapuutarhureiden kiusaajia: peuroja ja kauriita. Ahmattien suuhun katoaa siirtolapuutarhoilta valtava määrä suurella vaivalla kasvatettuja vihanneksia ja kukkia.

Sorkkaeläinten määrä on viime vuosina lisääntynyt niin paljon, että niiltä ei voi enää välttyä edes kaupungissa. Säännöllisin väliajoin kauriita toikkaroi jopa ihan Helsingin keskustassa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomessa oli talvella 2021–2022 noin 109 000 valkohäntäkaurista eli valkohäntäpeuraa. Uudellamaalla niistä asustelee vajaat 20 000 kappaletta. Kannan todellinen lukumäärä on todennäköisesti suurempi.

Metsäkauriiden määriä Luonnonvarakeskus ei arvioi, koska niiden kaatoon ei tarvitse lupaa, mutta metsäkaurissaaliiden määrä on lisääntynyt joka vuosi.

Palstaviljelijät tietävät tämän paremmin kuin hyvin. Kumpukallion mukaan kauriiden kanssa ollaan siirtolapuutarhoissa nyt kipurajoilla.

”Osa kokee, ettei ole mitään järkeä enää viljellä, kun kaikki menee eläinten ruoaksi.”

Korkea aita pitäisi kauriit poissa viljelmiltä, mutta sellaisia Herttoniemen siirtolapuutarhaan ei saa rakentaa.

Palstojen omistajat ovat yrittäneet pitää eläimet poissa muun muassa verkoilla ja hirvinauhoilla, mutta turhaan.

”Ihmiset ovat myös aidanneet palstojaan, mutta eivät ne pidättele peuroja, koska aidat saavat olla vain 90 senttiä korkeita. Peurat hyppivät niiden yli.”

Jotkut palstalaiset ovat ruiskuttaneet tontilleen hirvieläimiä karkottavaa suihketta. Kumpukallion mukaan se toimii, mutta ympäristösyistä kaikki eivät halua käyttää sitä.

Kauriista on muutakin harmia kuin haittaa kasveille.

Kaija Kumpukallio keräsi HS:lle palstalaisten kokemuksia, ja moni nosti esiin huolen kauriiden kantamista punkeista. Yksi kertoi sairastaneensa viime kesänä borrelioosin kahteen kertaan. Toisen palstalaisen mukaan syy sille, että Kivinokka ja Länsi-Herttoniemi on listattu puutiaisaivokuumeen riskialueeksi, voisi johtua juuri kauriiden suuresta määrästä.

Jossain välissä Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistyksen jäsenet keskustelivat mahdollisuudesta rakentaa aita koko alueen ympärille. Se karahti kustannuksiin.

”Vaikka asemakaavaan saisi poikkeusluvan, se olisi yhdistykselle liian iso investointi”, sanoo Kumpukallio.

Kaupunki ei ole toistaiseksi ollut halukas osallistumaan aidan kustannuksiin.

Monien palstalaisten mielestä osasyy kaurisongelmaan on niiden ruokinta. Helsingin kaupunki ruokkii kauriita talvisin.

Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Raimo Pakarisen mukaan ruokinta on kaksipiippuinen juttu.

”Ruokinnan avulla kauriit yritetään pitää poissa muualta, kuten ihmisten puutarhoista, viljelyspalstoilta ja Viikin koetilalta. Toisaalta syöttäminen ei ole mielekästä, jos halutaan, että populaatio olisi pienempi.”

Pakarinen uskoo, että jos kauriiden määrä jatkaa kasvuaan, ruokkiminen lopetetaan jossain vaiheessa.

”Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että niitä ei tarvitse enää ruokkia. Mutta kaupungilla on tästä asiasta erilaisia mielipiteitä.”

Pakarisen mukaan kauriskanta on jo niin elinvoimainen, että ruokinnan lopettamisella ei välttämättä saataisi kantaa pienentymään vaan siihen tarvittaisiin metsästystä tai suurpetoja. Vuosien aikana Helsingin alueella on myönnetty joitakin poikkeuslupia metsästysyhdistyksille ja metsästäjille, mutta Helsingin kaupunki ei alueella metsästä.

”Kaupungissa metsästys on aika rajallista, sillä metsästyslaki kieltää tuliaseella ampumisen asutuksen lähellä”, sanoo Pakarinen.

Metsästys olisi kaupungille myös maineriski, sillä ihmisillä on metsästyksestä voimakkaita mielipiteitä.

”Voin jo kuvitella minkälainen keskustelu sosiaalisessa mediassa lähtee käyntiin, jos kaupunki räväyttää sellaisen aloitteen, että kauriita ruvetaan metsästämään Helsingissä.”

Pakarinen arvelee, että kauriit ovat tulleet ihmisten riesaksi tai iloksi pysyvästi.

”Ei oikein ole hyviä ja laillisia keinoja päästä niistä eroon.”

”Itse toivon, että Viikkiin asettuisi pysyvästi ilves, joka rajoittaisi kauriskantaa luonnollisella tavalla.”

Sitä toivovat varmasti myös palstaviljelijät. Kuten eräs palstaviljelijä Kumpukalliolle antamassaan palautteessaan summasi:

”Kaikkein harmittavinta tässä on, että satojen tuntien työ palstalla menee hukkaan. Myös taloudelliset vahingot ovat mittavia: taimet, lannoitteet ja verkot eivät ole ilmaisia.”

Oikaisu 11.5. kello 11.23: Ensimmäisessä kuvatekstissä väitettiin, että kuvan sorkkaeläimet ovat valkohäntäkauriita. Eläimet ovat metsäkauriita.

Lue lisää: Räjähdysmäisesti kasvanut peura­kanta yritetään saada kuriin ampumalla jopa satatuhatta eläintä

Lue lisää: Suomi hämmästelee kauriiden aiheuttamia tuhoja, mutta kauriita saalistavia ilveksiä halutaan ampua aiempaa enemmän

Lue lisää: Metsäkauriit maleksivat Helsingissä jo niin tottuneesti, etteivät ne viitsi enää väistää edes pyöräilijöitä

Lue lisää: Peura ja kauris menevät alati sekaisin, vaikka niiden peräpäästä löytyy selvä tuntomerkki – Kokeile HS:n testillä, erotatko Helsingissä toikkaroivat eläimet

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat