Väinämöisen kuvainnollinen soitto on tauonnut Mannerheimintien varressa.
Niin Kalevalan keskushenkilönä, luojajumalana, tietäjänä, seppänä, kulttuuriheeroksena, šamaanisankarina kuin kosiomiehenäkin tunnettu Väinämöinen – tai siis hänen patsaansa – nököttää nyt Vanhan Ylioppilastalon seinustalla vailla keksimäänsä soitinta, kannelta.
Soittimeton tila on jatkunut tiettävästi jo kevättalvesta saakka. Se on herättänyt kansassa kummastuksen; missä kannel on ja mitä sille on tapahtunut?
Kalevalan mukaan Väinämöinen soittaa myyttistä hauen leukaluista kanneltaan ja saa koko luomakunnan soittonsa lumoihin. Väinämöisen kädessä näkyy suojakääre.
Vastauksia polttaviin kysymyksiin osaa antaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) arkistonhoitaja Ahto Harmo. Vanha Ylioppilastalo on HYY:n hallinnoima.
”Tästä on ollut helppo keksiä kaikenlaisia teorioita alkaen siitä, että olympialaisten kiekkohuumassa joku olisi repinyt kanteleen pois patsaalta”, Harmo kertoo.
”Villit teoriat eivät kuitenkaan pidä paikkaansa.”
Harmon mukaan 22. helmikuuta yöllä valvontakamerakuvassa näkyy, kuinka kannel putoaa Väinämöisen kädestä. Lähistöllä ei ollut ainuttakaan ihmistä.
”Se oli yksi sekunti ja kannel oli maassa.”
Harmon mukaan vartijat noukkivat kanteleen hetkessä talteen. Pudotuksesta hyvässä kunnossa selvinnyt metallinen soitin toimitettiin seuraavana aamuna odottamaan konservointia.
”Kiinnikkeet olivat pettäneet. Ei mitään sen dramaattisempaa.”
Harmon mukaan meni ”yllättävän kauan” ennen kuin helsinkiläiset havaitsivat kanteleen uupumisen. Sittemmin asiasta on tullut muutamia yhteydenottoja.
Harmo kertoo, että konservointityö on parhaillaan käynnissä, ja kannel palaa soittajansa käteen lähiaikoina. Samassa yhteydessä konservoidaan pääoven toiselta puolelta seppä Ilmarisen patsas.
”Ihan tässä kesän korvilla patsaat ovat taas entistä ehompana.”
Tällä hetkellä Ilmarisen patsas on putipuhdas, sillä se on juuri pesty. Väriero Väinämöiseen on huomattava.