Suomessa odottaisi järkyttävä näky: Helsingissä pelättiin 1950-luvulla sivistyneiden turistien huomaavan, miten ”barbaarisesti” suomalaiset juovat viinaa

Helsingin katuja siivottiin rankalla kädellä ennen vuoden 1952 olympialaisia. Mallia haettiin surutta Hitlerin Saksasta.

Hirvihaaran kartano vuonna 2020.

27.5. 2:00 | Päivitetty 27.5. 8:23

Suomalaisia päättäjiä huolestutti Helsingin vuoden 1952 kesäolympialaisten lähestyessä se, että Suomi antaa huonon kuvan itsestään maailmalle, jos ulkomaiset turistit kohtaavat laitapuolen kulkijoita ja julkista juopottelua.

Mahdollinen mainehaitta ratkaistiin, kun Helsinki siirsi ennen kisojen alkamista 60 asunnotonta alkoholistia Mäntsälään Hirvihaaran kartanoon.

Miten kaikki oikein tapahtui?

Helsingin olympiakisojen avajaisia vietettiin Olympiastadionilla 19. heinäkuuta 1952.

Helsingin kaupunki oli ostanut vuonna 1951 Hirvihaaran kartanon Dagmar ja Johan Ramsaylta sekä perustanut kartanoon miesten vanhainkodin. Vanhainkoti aloitti toimintansa juuri ennen olympialaisten alkamista.

”Hirvihaaran kartanosta tuli alkoholistimiesten vanhainkoti. Suurin osa heistä oli syrjäytyneitä perheettömiä miehiä, jotka eivät enää sodasta palattuaan saaneet normaalielämästä kiinni vaan jäivät kodittomiksi ja alkoholisoituivat”, kertoo Hirvihaaran kartanon historiikin kirjoittanut Kirsti Manninen.

”Joukossa oli myös vanhoja merimiehiä. Helsingin sosiaalitoimi valitsi, ketkä siirrettiin Hirvihaaran kartanoon.”

Kartano valikoitui sijainniksi, koska Helsinki halusi siirtää asunnottomia alkoholisteja mahdollisimman kauas Helsingistä.

”Helsingin kaupungin alueella olisi myös ollut vanhainkoteja. Ajatuksena oli, että alkoholistit saatiin pois silmistä, kun he ovat riittävän kaukana Helsingistä”, Manninen sanoo.

Mutta mistä Helsinki sai ajatuksen siirtää alkoholisteja pois katukuvasta urheilun suurtapahtuman vuoksi? Helsingin olympiakisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Erik von Frenckell saattoi olla suunnitelman isä. Von Frenckell toimi kisojen aikaan myös Helsingin apulaiskaupunginjohtajana.

”Erik von Frenckell oli Berliinin olympialaisissa vuonna 1936 esittelemässä Helsingin hakemusta vuoden 1940 olympialaisten isännäksi. Berliinissä epäsosiaalinen aines siirrettiin leirille olympiakisojen ajaksi”, sanoo Liikuntatieteellisen seuran tutkija Jouko Kokkonen.

”Voi olla, että von Frenckell sai Berliinissä ajatuksen, että laitapuolen kulkijat voitaisiin myös Helsingissä siirtää pois olympiakisojen ajaksi.”

Vuoden 1940 olympiakisat myönnettiin Helsingille, mutta kisat peruuntuivat sodan vuoksi.

Myös se, että suomalaiset olisivat liian juovuksissa julkisilla paikoilla olympiakisojen aikana, huolestutti päättäjiä.

Suomessa toteutettiinkin ennen kesäolympialaisia hanke, jonka tavoitteena oli muokata suomalaisista eurooppalainen kulttuurikansakunta, joka osaa käyttää alkoholia hillitysti ja käyttäytyy hyvin.

Kisaturisteja Vanhan ylioppilastalon edustalla Helsingissä olympiakisojen aikana.

Hanketta varten perustettiin Suomen Kansan Ryhtiliike -järjestö. Järjestö aloitti jo vuoden 1948 lopulla tapakulttuuriohjelman nimeltään Isännyys velvoittaa. Ohjelman tavoitteena oli muun muassa yleisen tapakulttuurin ja juomatapojen parantaminen Suomessa.

Ryhtiliike esimerkiksi teki Villimiehen ikäväntorjuntaa -nimisen lehden, joka kuvasi suomalaisten alkoholinkäytön olevan barbaarisella tasolla.

Lehtisessä esiteltiin neljän kansallisuuden edustajat, jotka tulivat Britanniasta, Ranskasta, Ruotsista ja Yhdysvalloista ja edustivat parempaa maailmaa. Lehden mukaan heitä odottaisi Suomessa järkyttävä näky, jos ei suomalaisia valistettaisi.

Ryhtiliike ennakoi, että juopottelevat ja tappelevat suomalaiset pilaavat järjestäjien ja suomalaisurheilijoiden saavuttaman myönteisen julkisuuden.

Juliste muistutti Helsingin olympiakisojen aikana suomalaisia hyvistä käytöstavoista. Kuva: Urheilumuseo

Ryhtiliike teki valistuskampanjaansa tunnetuksi laajalti. Muun muassa VR, Posti -ja lennätinhallitus, SOK ja Kesko esittelivät Ryhtiliikkeen julisteita korvauksetta toimipaikoissaan.

Olympiakisojen aikana muun muassa kuulutukset rautatieasemilla muistuttivat ryhdikkään käytöksen vaatimuksesta. Busseissa ja raitiovaunuissa oli puolestaan julisteita, joissa luki ”Isännyys velvoittaa, ystävyys valloittaa”.

Matkatoimisto Kaleva Mannerheimintiellä mainosti matkoja Suomessa olympiaturisteille olympiakisojen aikana.

Huoli siitä, että suomalaiset pilaisivat kansakunnan maineen juopottelulla ja huonolla käytöksellä olympiakisojen aikana, ei toteutunut.

Väkivaltarikoksien määrä laski kisojen aikana heinäkuussa 1952 selvästi edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

”On vaikea arvioida Ryhtiliikkeen toiminnan osuutta siihen, että alkoholinkulutus jäi olympiakisojen aikana arvioitua alhaisemmaksi”, Kokkonen sanoo.

”Juopumuspidätykset lisääntyivät yli 60 prosenttia heinäkuussa 1952 edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kasvuun vaikutti kuitenkin se, että poliiseja oli runsaasti pääkaupungissa.”

Palataan vielä takaisin Hirvihaaran kartanoon perustettuun vanhainkotiin. Olympiakisojen alla kartanoon siirretyt laitapuolen kulkijat jäivät sinne pysyvästi.

”Miehet olivat tyytyväisiä oloonsa Hirvihaaran kartanossa. Muutamia karkaamisia kartanosta oli, mutta ne olivat harvinaisia. Miehet asuivat elämänsä loppuun asti kartanossa”, Kirsti Manninen kertoo.

Hirvihaaran kartanon vanhainkodissa oli alussa 60 miestä, 1960-luvulla määrä väheni 50:een. 1980-luvulla kartanossa oli enää noin 20 miestä.

Vanhainkotitoiminta Hirvihaaran kartanossa päättyi, kun Helsingin kaupunki myi kartanon Mäntsälän kunnalle vuonna 1989. Nykyisin kartano on yksityisomistuksessa ja siellä on majoitus- ja ravintolatoimintaa.

Lue lisää: He menivät suolle kuolemaan: Alkoholistit elivät järkyttävissä oloissa espoolaisella kaatopaikalla ja loivat omat lakinsa

Lue lisää: Pelätty sekoitus surmasi alkoholisteja, joiden ihokin muuttui keltaiseksi – Tutkija kertoo kamalasta virheestä, joka tapahtui Helsingissä 73 vuotta sitten

Hirvihaaran kartanon vanhainkodin 30-vuotisjuhlat vuonna 1982.

Jutun lähteinä on käytetty myös Jouko Kokkosen tutkimusta Kansakunta kilpasilla - urheilu nationalismin kanavana ja lähteenä Suomessa 1900-1952 sekä sata vuotta Hirvihaaran kartanossa -esitettä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat