”Ei, ei sinne”, sanoi äiti, kun hänelle ehdotettiin asuntoa Jakomäen läheltä – Silloin hän ei vielä tiennyt, että kyse on harvojen hiiskumasta townhouse-unelmasta

Malmin lentokentän, Tattarisuon ja Jakomäen naapurissa sijaitseva Alppikylä on asuinpaikka, jonka värityksessä ei ole säästelty mielikuvitusta.

Viisivuotias Mila Luoma-Kyyny asuu Alppikylässä. Parasta alueella on se, että päiväkoti ja kaverit ovat lähellä, hän kertoo. Milan sylissä on yhdeksänvuotias pitkäkarvainen chihuahua Lumi.

29.5. 2:00 | Päivitetty 29.5. 6:56

Voimakkaan keltaista, tummaa savunharmaata, punaista. Ja tuolla on kirkkaanvihreää!

Olemme Helsingin Alppikylässä. Ei Alppiharjussa tai Alppilassa vaan Koillis-Helsingissä, noin puolen tunnin bussimatkan päässä keskustasta. Lähimmälle juna-asemallekin on noin kahden kilometrin matka.

Sen taittaminen kannatti, sillä täällä, Malmin lentokentän ja Jakomäen naapurissa sijaitsevalla asuinalueella, silmä lepää.

Asuinalue on nimittäin siitä poikkeuksellinen, että talot loistavat eri väreissä. Täällä on unohdettu viime vuosikymmenten haaleat sävyt.

Alppikylän townhouse-taloissa ei ole säästelty värejä.

Matala, tiiviisti rakennettu alue on täynnä toisiinsa kiinni rakennettuja townhouse-tyyppisiä pientaloja eli kaupunki­pientaloja sekä rivitaloja. Sitä reunustaa kerros­talo­rivistö, värikäs sekin.

”Mummooo, mulla on jano.”

Viisivuotias Mila Luoma-Kyyny keskeyttää välillä leikit sisäpihan kaistaleella vihreiden, keltaisten ja punaisten kaksikerroksisten talojen keskellä ja käy sisällä juomassa vettä.

Mila Luoma-Kyyny, mummo Eija Koli ja Lumi-koira nauttivat alkukesän päivästä.

Tätä hän on odottanut, kesää.

Kotipihalla Milan kanssa päivää viettää mummo Eija Koli, joka asuu ihan lähellä. Ei tarvitse oikeastaan kuin kiertää tyttären koti.

Koli muutti Alppikylään vuonna 2016 Tapulikaupungista.

”Kun tytär ehdotti, että katsoisin asumisoikeusasuntoa Jakomäen ostarin läheltä, sanoin että ei, ei sinne. Tulimme kuitenkin. Sekä asunto että alue tuntuivat heti sellaisilta, että halusin jäädä.”

Eikä Jakomäkikään ole hänen mukaansa yhtään epämieluisa paikka. Koli käy siellä hoitamassa kauppa-asiat. Kotoa palveluiden lähelle on noin 400 metrin matka.

Eija Koli on asunut Alppikylässä vuodesta 2016 asti. Hänen mielestään alueen parhaita puolia ovat viihtyisyys, rauhallisuus ja kauneus.

Myös Alppikylän puolella on nykyisin kauppa, Lidl. Sieltä Koli ostaa usein päivittäis­tavaransa.

”Kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä kotoa. Ilman autoakin täällä pärjää oikein hyvin.”

Vielä vuosituhannen vaihteessa alue oli täysin erinäköinen kuin nyt. Silloin Alppikylässä oli kourallinen vanhoja omakotitaloja ja kymmenkunta yritystä.

Kunnallistekniikka puuttui kokonaan, eikä aluetta koettu asumisen kannalta kovin houkuttelevaksi melunkaan takia.

Sittemmin Malmin lentokenttä on hiljentynyt ja Alppikylän ympärille on rakennettu melumuuri.

Arkkitehti Sakari Pulkkinen Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta on ollut mukana alueen suunnittelussa alusta asti.

Alppikylän tarkempi suunnittelu alkoi loppuvuonna 2003, kun kaupunki­suunnittelu­lauta­kunta hyväksyi alueen suunnittelu­periaatteet.

Alppikylässä on myös värikkäitä matalia kerrostaloja.

Alueen kaava tehtiin niin, että saataisiin vierekkäin monentyyppisiä kaupunki­pientaloja, Pulkkinen kertoo.

”Se oli aikansa pilottihanke ja onnistui tehtävässään. Alue miellyttää omaakin silmää.”

Alppikylä kaavoitettiin asuinalueeksi 1 600–2 000 asukkaalle. Se ei ole vielä täysin valmis, sillä muutama alueen tontti odottaa rakentamistaan. Niille on tulossa ainakin rivitalotyyppisiä asuintaloja.

Lisäksi Lahdenväylän meluvallin reunassa on rakentamattomia toimitilatontteja, joille ei voi sijoittaa asumista.

Alueen nimi esiintyy jo vanhemmissa kartoissa paikannimenä nykyisen Jakomäen länsiosan paikkeilla.

Alppikylässä on rakennettu monenlaisia taloja. Tarkoituksena oli, että rakentajat käyttäisivät mahdollisimman paljon omaa luovuuttaan.

Tunnelma alueelle on haettu Keski-Euroopan kaupunkipientalojen rivistöistä. Alppikylän kohteissa on pieni tontti, ja townhouse-tyyliset talot on rakennettu kiinni toisiinsa.

Koska Helsingissä on enää todella vähän väljiä, perheasumiseen soveltuvia tontteja, townhouset olivat hyviä vaihtoehtoja kerrostalorakentamiselle.

”Neliöt on aikanaan rakennettu hyvinkin edulliseen hintaan kerrostaloneliöihin nähden”, Pulkkinen sanoo.

Hän arvioi, että Alppikylän rakentaminen on vaikuttanut positiivisesti myös läheiseen Jakomäkeen.

”Koko alue on saanut osakseen tietynlaista arvokkuuden nousua.”

Käydään vielä Alppikylässä Milan ja Eija Kolin luona.

Koli on varma, ettei muuttaisi muualle. Sitä hän ei ole harkinnutkaan löydettyään nykyisen kotinsa.

Townhouse-talojen julkisivut ovat esimerkki nykyaikaisesta värisuunnittelusta.

”Täällä on kaunista, viihtyisää ja rauhallista. Jos saisi toivoa jotain lisää, en rehellisesti sanottuna tiedä, mitä se olisi. Palvelutkin ovat ihan lähellä”, Koli kertaa.

Mila laittaa yhdeksänvuotiasta pitkäkarvaista chihuahuaansa Lumia nukenvaunuihin, joista koira katselee tyytyväisenä ympärilleen.

Ehkä sekin viihtyy Alppikylässä?

Lue myös: Keskellä Koskelan varikkoaluetta sijaitsee keltainen asuinkerrostalo, jonka asukkaaksi pääsevät ainoastaan harvat ja valitut

Lue myös: Suomen ensimmäisestä rivitalosta myydään asuntoa – Helsingin arvoalueen talorivi on kuin suoraan Lontoosta

Lue myös: Keskelle Helsinkiä nousi vaivihkaa uusi asuinalue – Ensimmäisiä asukkaita odottaa ”kylätunnelman” karu puoli: kaikki palvelut ovat kaukana

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat