Poikkeuksellinen tutkimus maalaa hätkähdyttävän kuvan nuorten aikuisten jaksamisesta – ”Kuinka paljon nykynuorilla tulee kaunaa vanhempia kohtaan?”

Tutkimuksesta selviää, että alle 30-vuotiaiden nuorten aikuisten mielestä Suomea rakennetaan vanhempien sukupolvien ehdoilla.

Tulosten mukaan yli puolet suomalaisista 20–29-vuotiaista nuorista (53 %) kantaa huolta jaksamisestaan ja henkisestä hyvinvoinnistaan.

30.5. 13:00

Tutkimuslaitos E2-tutkimus on selvittänyt poikkeuksellisen monipuolisilla aineistoilla sitä, mitä nuorille aikuisille kuuluu tällä hetkellä. Tutkimusajankohta on erityisen mielenkiintoinen, sillä suomalaista yhteiskuntaa on koetellut viime aikoina niin koronaviruspandemia kuin Euroopan järkkynyt turvallisuustilannekin.

Tutkimustulokset ovat jaksamisen kannalta tälläkin kertaa hälyttäviä. Tulosten mukaan yli puolet suomalaisista 20–29-vuotiaista (53 %) nuorista kantaa huolta jaksamisestaan ja henkisestä hyvinvoinnistaan.

Enemmistö (63 %) nuorista aikuisista kokee turvallisuuden tunteensa heikentyneen Ukrainan sodan seurauksena. Nuoret naiset (75 %) kokevat näin selvästi useammin kuin samanikäiset miehet (53 %).

Valtaosa nuorista aikuisista (77 %) pitää mielenterveysongelmia pahoinvoinnin pääsyynä. Kolmasosa kokee elämänsä merkityksettömäksi ja pelkää yksinäisyyttä.

Tutkimus perustuu Helsingissä, Oulussa ja Vaasassa toteutettuihin 20–29-vuotiaiden ryhmähaastatteluihin, joihin osallistui 110 nuorta aikuista.

Haastateltavina oli niin korkeakoulu- ja ammattikoulutaustaisia, maahanmuuttajataustaisia, tukipalveluiden piirissä olevia kuin fyysisesti vammaisia nuoria. Lisäksi raportissa käytettiin kyselyaineistoa (koko maata edustava otos 20–29- vuotiaita nuoria, 1126 henkilöä).

Haastattelut toteutettiin lokakuun 2021 ja helmikuun 2022 välisenä aikana. Kysely tehtiin maaliskuussa 2022.

Opiskelijoita ylioppilaskirjoituksissa Ressun lukiossa Helsingissä maanantaiaamuna 13. syyskuuta 2021.

Haastatellut nuoret kokevat tutkimuksen mukaan pärjäämisen pakkoa. Se ilmenee monista tutkimushaastatteluista.

Vaatimusten ristipaineessa he toivovat työelämältä kohtuullisuutta. Yksi nuorista kuvaa asiaa näin tutkimuksen loppuraportissa:

“Pitää koko ajan olla paras kaikessa, töissä ja täällä opiskeluissa. Ei saa pettää vanhempia tai ystäviä tai ketä ikinä.”

Haastatellut maahanmuuttajataustaiset nuoret sekä fyysisesti vammaiset ja toimintarajoitteiset nuoret kokevat syrjintää arjessaan. Maahanmuuttajataustainen nuori toteaa:

“Sää huomaat olevas erilainen. Ympäristö tavallaan muistuttaa sua, et hei, sinä olet erilainen. Katseet kiinnittyy sinuun. Sua seurataan, sua katotaan. Suhun kiinnitetään enemmän huomiota.”

Tutkimuksesta selviää, että nuorten aikuisten mielestä Suomea rakennetaan vanhempien sukupolvien ehdoilla.

Valtaosa nuorista aikuisista (62 %) ajattelee, että Suomen tulevaisuutta pitäisi rakentaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden varaan. Nuoret kokevat kysely- ja haastatteluaineistojen perusteella, että Suomea rakennetaan vanhempien sukupolvien sekä valta- ja talouseliitin ehdoilla.

Puolet nuorista (51 %) kokee, ettei heitä ole kuunneltu riittävästi korona-ajan päätöksenteossa.

Osa haastatelluista kyseenalaistaa sukupolvien välisen solidaarisuuden ja kokee pettymystä vanhempien sukupolvien toimintaan. Eräs nuori kuvaa asiaa näin:

"Kuinka paljon nykynuorilla tulee kaunaa vanhempia kohtaan ja kuinka moni sitten haluaa auttaa tulevia eläkeläisiä? Moni varmaan haluaa lähtee pois täältä sen takia, että tällä hetkellä tehdään semmosia päätöksiä, jotka selvästi tuhoaa niitten nykyisten nuorten tulevaisuutta."

Tutkimuksesta myös selviää, että nuorten aikuisten maailmassa koronaviruspandemia on tuottanut sekä hyvää että huonoa.

Enemmistö (82 %) nuorista aikuisista arvioi, että korona on lisännyt heidän ikäryhmänsä pahoinvointia. Vajaa puolet (44 %) puolestaan kokee, että korona on heikentänyt heidän tulevaisuudenuskoaan.

Toisaalta osa nuorista pitää myönteisenä koronan tuomaa etäopiskelua, uusia harrastusmahdollisuuksia ja oman elämän arvostuksen vahvistumista.

Tutkimus luo katsauksen myös maanpuolustustahtoon. Tulosten mukaan monet suomalaiset nuoret ovat halukkaita puolustamaan isänmaataan.

Noin puolet nuorista (47 %) olisi sodan syttyessä valmis puolustamaan Suomea asein. Miehistä näin ajattelee valtaosa (63 %) ja naisista vajaa kolmasosa (29 %). Valtaosa nuorista (79 %) olisi valmis Suomen puolustamiseen muutoin kuin aseellisesti. Tulokset ovat linjassa muiden tuoreiden kyselyiden kanssa.

Lue lisää: Kysely: Suomalaisten maan­puolustus­tahto on nyt suurempi kuin koskaan

Puolet nuorista aikuisista (49 %) kokee, että asevelvollisuuden pitäisi koskea kaikkia Suomen kansalaisia sukupuoleen katsomatta. Eri mieltä asiasta on 38 prosenttia. Miehistä yhtäläistä asevelvollisuutta kannattaa yli puolet (58 %) ja naisista reilu kolmasosa (38 %).

Kaartin jääkärirykmentin ja Panssariprikaatin Helsingin ilmatorjuntarykmentin varusmiehet vannoivat sotilasvalansa Helsingin 1944 suurpommitusten hengessä Senaatintorilla vuonna 2022.

Tutkimustyötä ovat tukeneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Svenska Kulturfonden, STTK, Työeläkevakuuttajat Tela, Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Vaasan kaupunki, Vaasanseudun Kehitys, Väinö Tannerin säätiö ja Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan maakuntarahasto.

Hankkeen loppuraportin “’Sä teet tän elämän itelles´: Alle 30-vuotiaiden nuorten aikuisten näkemyksiä hyvästä elämästä” ovat tehneet tutkimusavustajat YTM Eija Eronen ja FM Vilma Niskanen, asiantuntija FM Roosa Veijola ja ohjelmajohtaja VTT Jenni Simonen.

Lue myös: Viisi poikkeusajan opiskelijaa kertoo, mitä heille nyt kuuluu

Lue lisää: Suomessa on unohdettu ihmisryhmä, joka unohdetaan taas

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat