Nuorten aikuisten elämä kulminoituu yhteen taika­sanaan – Se kertoo valtavista paineista, joita alle 30-vuotiaat kokevat

Aina, kun teen juttua korkeakoulu­nuorten elämästä, esiin puskee yksi taikasana, kirjoittaa HS:n yliopisto­kirjeenvaihtaja Valtteri Parikka.

1.6. 12:45 | Päivitetty 1.6. 13:28

Mitä nuorille aikuisille kuuluu?

Yksinkertainen kysymys oli suomalaisittain laajan tutkimushankkeen keskiössä, joka perustui yli sadan nuoren ryhmähaastatteluihin ja yli tuhannen nuoren kyselypatteristoon. Tutkimuslaitos E2 Tutkimuksen hankkeessa tutkittiin 20–29-vuotiaita suomalaisia eri puolilta maata.

Huolellisesti laaditut tutkimustulokset eivät varsinaisesti yllättäneet: yli puolet (53 %) 20–29-vuotiaista kantaa tutkimuksen mukaan huolta jaksamisestaan ja henkisestä hyvinvoinnistaan.

Tulos on eittämättä hälyttävä, mutta silti se tunnutaan aktiivisesti sivuutettavan yhteiskunnallisessa keskustelussa. Sivuutus johtuu todennäköisesti siitä, että monimutkaiseen ongelmaan on hyvin vaikea keksiä ratkaisuja.

Lue lisää: Poikkeuksellinen tutkimus maalaa hätkähdyttävän kuvan nuorten aikuisten jaksamisesta – ”Kuinka paljon nykynuorilla tulee kaunaa vanhempia kohtaan?”

Olen työskennellyt HS:n yliopistokirjeenvaihtajana pian 10 kuukautta. Aina, kun teen juttua korkeakoulunuorten elämästä, esiin puskee yksi taikasana.

Taikasana on suorittaminen.

Kun haastattelin opiskelijoita pitkästä etäopintojaksosta, kaikki puhuivat siitä, miten lisääntyvä vapaa-aika vaikutti suorittamiseen. Kun puhuin Helsingin yliopiston pitkäaikaisimman professorin kanssa nykyopiskelijoista, haastattelu tiivistyi suorittamisen filosofiaan.

Kun kysyin yliopiston hallituksen entiseltä puheenjohtajalta Tarja Haloselta mietteitä opiskelun nykytilasta, keskustelu kiinnittyi suorittamisen tasapainoon. Kun etsin yliopistolaisia kiinnostavia kolumniaiheita, yleensä teemaksi toivotaan suorittamista ja jaksamista.

Päällimmäisenä mieleen on kuitenkin jäänyt juttu runsaassa vuodessa oikeustieteen maisteriksi valmistuneesta Lotta Yli-Hukkala-Siirasta.

Yli-Hukkala-Siira kertoi nauttivansa hurjasta opiskelurytmistään, joka tuntui hänestä luontevalta ja miellyttävältä. Uutinen supersuorituksesta aiheutti lukijoissa valtavan tunnemyrskyn. Sain kymmeniä tuohtuneita viestejä ihmisiltä, jotka pelkäsivät uutiseni saavan nuorison murtumaan lopullisesti suorituspaineiden edessä. Lukijoiden reaktiot vaikuttivat minusta joko erilaisuuden pelolta tai ehdalta kateudelta.

Tuolloin aloin miettiä, miksi niin monella tuntuu olevan tarve verrata omaa tai läheistensä suoritustasoaan muihin. Digitalisaation luoma reaaliaikainen elämisen kilpavarustelu lienee yksi syy.

”Miksi niin monella tuntuu olevan tarve verrata omaa tai läheistensä suoritustasoaan muihin”

E2 Tutkimuksen raportissa nuorten aikuisten ajatusmaailmaa avattiin monelta kantilta.

Tuloksissa valokeilaan nousivat viime aikojen poikkeusajat. Enemmistö (82 %) nuorista aikuisista arvioi, että koronaviruspandemia on lisännyt heidän ikäryhmänsä pahoinvointia. Vajaa puolet (44 %) puolestaan koki, että korona on heikentänyt heidän tulevaisuudenuskoaan.

Lisäksi runsas enemmistö (63 %) nuorista aikuisista koki turvallisuuden tunteensa heikentyneen Ukrainan sodan seurauksena. Nuoret naiset (75 %) kokivat näin selvästi useammin kuin samanikäiset miehet (53 %).

Epävarmat poikkeusajat eivät kuitenkaan selitä kaikkea. Tulosten mukaan valtaosa nuorista aikuisista (77 %) piti mielenterveysongelmia nuorten pahoinvoinnin pääsyynä. Jopa kolmasosa koki elämänsä merkityksettömäksi ja pelkäsi yksinäisyyttä.

Poliittisesti asian ratkomista lähestytään usein resurssi- ja budjettinäkökulmasta. Nuorten mielenterveyspalvelut tarvitsevat lisää rahaa ja oppilaitoksiin tarvitaan enemmän henkilökuntaa.

Määrärahojen lisääminen ongelmissa olevien nuorten tukemiseen on kuitenkin vain tietynlainen laastariratkaisu. Tärkeämpää olisi pystyä vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi nuorten aikuisten ajatusmaailmaan – siihen, ettei koko elämä kulminoidu mahdollisimman menestyksekkääseen suorittamiseen.

Se on helpommin sanottu kuin tehty.

”Määrärahojen lisääminen ongelmissa olevien nuorten tukemiseen on kuitenkin vain tietynlainen laastariratkaisu”

Ansiokkaasti kasattu tutkimusraportti tarjoaa kuitenkin rivien välissä yhden ratkaisuehdotuksen ajatusmaailman muutokseen. Ratkaisu tulee suoraan nuorten aikuisten suusta.

Tutkimukseen haastatellut nuoret kertovat kokevansa pärjäämisen pakkoa. Vaatimusten ristipaineessa he toivovat elämältä ennen kaikkea kohtuullisuutta.

Kohtuullisuus voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei nuorten elämien taitekohtiin ladattaisi enää yhtään enempää odotuksia. Muiden muassa ylioppilaskirjoitusten merkitystä nuorten tulevaisuudelle on kasvatettu viime vuosina määrätietoisesti. Yhteiskunnan rakenteet toivovat tällä hetkellä, että kansalaiset päättäisivät jo alle parikymppisenä sen, miksi he haluavat kasvaa.

E2-tutkimuslaitoksen haastattelussa eräs nuori kiteytti asian omalla ilmaisullaan harvinaisen hyvin. Hän toivoo järjestelmältä aikaa harkita ja kehittyä.

”Kun saisi välillä itseään kasata ihmisenä, ja kasvaa sillä tavalla enempi aikuiseksi. Ja saisi miettiä sitä, että hei, mikä mua kiinnostaisi. Että se ois sallittu.”

Lue lisää: Näkökulma: Ylikuormittuneita opiskelijoita kutsuttiin syöttöporsaiksi, mutta ehkä ensin olisi kannattanut vilkaista tilastoja (8.7.2019)

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat