Espoolaisen ruokakaupan epä­onninen käännös muutti kehotuksen suorastaan härskiksi – HS:n lukijat vinkkasivat lähi­tienoon hilpeimmät kieli­kukkaset

HS pyysi lukijoilta vinkkejä käännöskukkasista. Saimme sekä hauskoja että hämmentäviä esimerkkejä eri puolilta Uuttamaata.

Moni on kiinnittänyt huomiota tähän helsinkiläisen tien nimeen.

7.6. 7:00

Helsingin Sanomat on kevään aikana uutisoinut enemmän tai vähemmän epäonnistuneista käännöksistä.

Esimerkiksi Seurasaaren Antti, Antti, Antti -opastekyltti on herättänyt monessa ohikulkijassa hilpeyttä. Antin talon kyltissä Antti on kirjoitettu peräjälkeen niin ruotsin, suomen kuin englanninkin kielellä.

Lue lisää: Hilpeä käännös­kukkanen jäi opaste­kylttiin Seurasaaressa – sen tajuttuaan saaren pomokin alkaa nauraa

Nyt pyysimme lukijoilta vinkkejä erikoisista käännöksistä. Saimmekin niitä kiitettävästi eri puolilta Uuttamaata. Suurin osa koski käännöksiä suomesta ruotsiksi.

Espoolainen Mikko Lindfors oli esimerkiksi huomannut Nuuksion Sorlammen luontopolulla erikoisen opaskyltin.

”Suurin osa ruotsinkielisistä teksteistä oli vain muotoa ’ruotsiksi’, ’sama ruotsiksi’ tai ’xxx’. Tämä on tosin jo vuodelta 2019, mutta kyltti ehti olla paikallaan suhteellisen kauan. Nyt se on jo korjattu”, hän kertoo.

Tässä Nuuksion opaskyltissä käännökset olivat kenties unohtuneet. Sittemmin virheet on korjattu.

Joskus virheet ovat niin merkittäviä, ettei koko tekstiä ymmärrä. Näin oli esimerkiksi HS:n aiemmin uutisoimassa tapauksessa, jossa Olympiastadionin varoituskyltin ruotsinkielisestä tekstistä oli mahdotonta saada selvää.

Lue lisää: Olympiastadionin varoitus­kyltistä löytyi käsittämätön käännös – ”Uskon, että Google translatekin olisi pystynyt parempaan”

Useimmiten virheet ovat kuitenkin pieniä ja lähinnä huvittavia. Turussa asuva Sven Forsell on löytänyt tällaisen esimerkin Porvoon moottoritieltä.

”Helsinkiin päin tultaessa Kehä III:n liittymän jälkeen on hirvivaaramerkki, jonka lisäkilvessä lukee ’vilt stängsel upphör’. Tarkoitus on varmasti ollut ilmoittaa riista-aidan päättymisestä eikä ’villin aidan päättymisestä’”, Forsell kertoo.

Kyseisessä esimerkissä mukaan on eksynyt vain yksi ylimääräinen välilyönti, mutta se muuttaa tekstin sanomaa huomattavasti hupaisampaan suuntaan.

Yksi lukija kertoi, kuinka hissin hälytyspainikkeen teksti oli ruotsiksi ”hjälp kommer” eli ”apu tulee”. Suomeksi siinä luki vain ”hälytyspainike”.

Espoolaisessa uimahallissa lukija kiinnitti huomiota siihen, että hyppyallas oli ruotsiksi ”hoppande pool”, eli suomennettuna ”hyppivä allas”. Helsinkiläisessä uimahallissa puolestaan altaan reunalla oleva kyltti kehotti suomeksi ”älä kiipeä”. Englanniksi luki ”you will not climb”, eli ”et tule kiipeämään”.

Lukija Inkeri Palmroth kertoo esimerkin Inkoosta:

”Tämä on enemmänkin hauskasta päästä, mutta kotikunnassani Inkoossa näkyy keväisin ja syksyisin kylttejä, joissa lukee ’ringbyte’. Tiedän kyllä, että sillä tarkoitetaan auton renkaiden vaihtoa, mutta aina se jaksaa hymyilyttää. Se tuo väistämättä mieleen kihlautumiseen tai avioitumiseen viittaavan kiertoilmaisun.”

Ruotsiksi oikea sana auton renkaille on ”däck”. Sana ”ring” puolestaan tarkoittaa muun muassa sormusta, joten ”ringbyte” vie kieltämättä ajatukset sormusten vaihtoon.

Palmroth kuitenkin muistuttaa, että monet ruotsinkieliset inkoolaiset eivät välttämättä pitäisi tätä käännösvirheenä vaan paikalliseen murteeseen kuuluvana ilmaisuna.

Joskus pieni virhe voi kääntää viattoman sanoman suorastaan härskiksi. Tämän huomasi lukija Max Wikström Espoossa sijaitsevassa ruokakaupassa.

”Kaupan tuulikaapissa on kyltti käsidesiaseman yhteydessä. Pandemian alusta asti kyltissä on lukenut suomeksi ’Tule meille puhtain käsin’. Ruotsiksi puolestaan ’Kom hos oss med rena händer’. Olen siveellisyyssyistä vältellyt kehotusta, vaikka kuuliainen mies olenkin”, Wikström naurahtaa.

Kyltin ruotsinkielinen käännös olisi suomeksi ”tule meillä puhtain käsin”, joka saa heti kaksimielisemmän sävyn. Wikström kertoo antaneensa kyltistä palautetta jo toukokuussa 2020.

Joskus pieni virhe voi muuttaa tekstiä rivompaan suuntaan kuin mitä ehkä alun perin oli tarkoitus.

Saimme myös nimettömän vinkin koskien helsinkiläistä tietä.

Itäkeskuksessa on pieni tie, jonka nimi on suomeksi Voikukantie, ruotsiksi Smörblommevägen. Ensivilkaisulla voisi ehkä ajatella, että nimi on ihan oikein käännetty. Sana voihan on ruotsiksi ”smör” ja kukka on ”blomma”.

Toisin kuin voisi luulla, voikukka ei kuitenkaan ole ruotsiksi smörblomma vaan maskros. Smörblomma taas on suomeksi niittyleinikki.

Voikukka on oikeasti ruotsiksi maskros. Smörblomma tarkoittaa niittyleinikkiä.

Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen kertoo, että kyseessä on vanha tien nimi. Nimi on peräisin vähintään 1940-luvulta, mutta se on mahdollisesti vielä vanhempi.

”Koska se on niin vanha nimi, on vaikea tietää, mikä sen taustalla on. Mutta kyllä tämmöisiä pieniä käännösvirheitä voi olla, esimerkiksi juuri kasvien ja eläinten nimissä, jotka ovat hyvin tarkkoja.”

Kyseisestä tiestä on hänen muistaakseen aina silloin tällöin tullut palautetta, mutta sitä ei olla muuttamassa.

”Ihmiset ovat siihen tottuneet ja käyttävät sitä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat