Helsingin ytimessä lymyilee ikivanha talo, joka remontoitiin kuluja säästelemättä: ”Pelkästään maan alle on laitettu miljoona euroa, eikä se näy missään”

Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva vanha tulli- ja pakkahuone sai uuden elämän juutalaisten kulttuurikeskuksena. HS vieraili katsomassa, miltä talossa näyttää nyt.

Juhlasalin katto on jälleen korkealla ja lattia suorassa. Ennen remonttia juhlasali oli jaettu kahteen eri kerrokseen ja lattia oli vinossa. Kuvassa tuottaja Shani Armon.

18.6. 7:00

Aleksanterinkadun ja Mariankadun kulmassa on talo, jonka pääsisäänkäynti ei ensisilmäyksellä hahmotu. Syynä on rakennuksen eriskummallinen sijoittuminen tontille. Se on kääntänyt selkänsä merelle ja katselee kohti Ritarihuonetta.

Syy vinoon sijoittumiseen löytyy historiasta.

”Vanha tulli- ja pakkahuone rakennettiin 1700-luvulla osaksi kaupungin puolustuslinjaa”, kertoo pääsuunnittelija, arkkitehti Simo Freese.

Rakennuksen oli tarkoitus olla osa maalinnoitusta, mutta varsinaista maalinnoitusta ei koskaan toteutettu.

Remontti alkoi vuonna 2018 ja ennen pääurakan alkua lattioiden alla tehtiin arkeologisia kaivauksia. Arkkitehti Simo Freese kertoo, että kaivauksissa löytyi monenlaisia muistoja 1600- ja 1700-luvun elämästä: viinilasien palasia, kivisavikeramiikka ja punasaviastioita.

Vuosisatojen aikana tulli- ja pakkahuone on muuntautunut varsin monenlaisiin käyttötarkoituksiin. Tullitoiminnan loputtua talossa on toiminut Kruununhaan poliisiasema, Helsingin rakennusviraston pysäköinninvalvonta ja Suomalaisen kirjallisuuden seura (SKS) kirjamyymälöineen.

Nyt täysin remontoituun rakennukseen on muuttanut juutalainen kulttuurikeskus. Keskuksessa järjestetään koulutuksia ja juhlia. Alakerrassa toimii päiväkoti. Taloon on suunnitteilla myös juutalaisten historiasta ja kulttuurista kertova kaikille avoin museo.

Näihin tiloihin on suunnitteilla Suomen juutalaisten historiasta kertova museo. Museon on tarkoitus aueta yleisölle vuonna 2026.

Kansainvälinen Chabad Lubavitch -järjestö osti tulli- ja pakkahuoneen kaupungilta vuonna 2015.

Ainoa ostajaehdokas sai talon erittäin edullisesti, rakennus maksoi vain 110 000 euroa. Mutta siihen oli syynsä. Talo oli erittäin huonokuntoinen ja tiedossa oli, että siihen täytyi tehdä kallis peruskorjaus.

Kaupan aikoihin Helsingin kaupungin tilakeskus arvioi, että suojellun rakennuksen korjaustyöt voisivat maksaa kolme miljoonaa euroa. Arvio meni reilusti alakanttiin. Lopullinen hintalappu korjauksille oli 6,5 miljoonaa euroa.

Voisi kuvitella, että kyseisellä summalla rakennukseen olisi saatu kullalla silattuja pöytiä, mutta näin ei ole.

Suurin osa rahasta on mennyt rakenteiden korjauksiin.

”Pelkästään maan alle on laitettu miljoona euroa, eikä se näy missään”, sanoo Simo Freese.

Rakennus oli paalutettava, sillä se oli liikkunut ja sen rungossa oli halkeamia. Lisäksi maatasossa oli mikrobikasvustoa aiheuttavaa kosteutta. Freesen mukaan joissakin kohdissa kallio oli kaksi metriä, toisissa 15 metriä kivijalan alapuolella.

”Nyt se on paalutettu, eikä talo taatusti enää painu.”

Remonttikustannuksia lisäsi myös se, että talon alakertaan rakennettiin juutalainen päiväkoti. Kaupungilla on omat vaatimuksensa päiväkotirakennuksille ja siksi muun muassa painovoimainen ilmastointi täytyi vaihtaa koneelliseen. Taloon rakennettiin lisäksi hissi.

Oman osansa kustannuksista ovat haukanneet turvallisuusjärjestelmät, mutta niistä Suomen Chabad Lubavitch -järjestö ei halua puhua.

”Emme valitettavasti voi jakaa tarkempaa tietoa yksityiskohdista, mutta kyllä, Mariankadun suunnittelussa olemme joutuneet ottamaan turvallisuuden huomioon”, kertoo tuottaja Shani Arnon.

Juutalaisyhteisöihin kohdistuneita väkivallantekoja ei Suomessa ole ollut, mutta Helsingin juutalainen seurakunta saa toisinaan uhkailuviestejä. Seurakunta on jo vuosia panostanut voimakkaasti turvallisuuteen. Seurakunnan turvallisuusmenot ovat noin 450 000 euroa vuodessa.

Tulli- ja pakkahuoneen remontissa Mariankadun puolelle rakennettiin uusi silta. Näin taloon saatiin esteetön sisäänkäynti. Samassa kohdassa on aiemminkin ollut silta, kun rakennuksessa toimi huutokauppakamari.

Sisällä talossa remontin näkyvimmät muutokset tapahtuivat huonetiloissa. Vuosien saatossa taloon oli rakennettu useita väliseiniä. Erityisen paljon niitä pystytettiin silloin, kun rakennus toimi poliisilaitoksena.

Nyt suuri osa seinistä on purettu. Vanhan huutokauppasalin katto on jälleen korkealla, kun myöhemmin lisätty välikerros on poistettu. 90-paikkaisessa salissa on tarkoitus järjestää juutalaisen kalenterin liittyviä juhlia ja tapahtumia.

Salia vuokrataan myös ulkopuolisille kokous- tai tapahtumakäyttöön.

”Viime viikonloppuna täällä oli juuri karonkka. Tähän on kätevä siirtyä läheisen yliopiston tiloista”, kertoo Chabad Lubavitch -järjestön toimintavastaava Ariel Nadbornik.

Tulevaisuudessa talo saattaa vilahtaa myös televisiossa, sillä Nadbornik on saanut kyselyjä muutamilta tuotantoyhtiöltä. Tilaa on kyselty muun muassa treffiohjelmaa varten.

Alakertaan rakennettu päiväkoti toimii vanhoissa sellitiloissa. Poliisilaitosajoista muistuttavat ikkunoissa edelleen olevat kalterit. Yksi entisistä selleistä on nyt keittiö.

Talon käyttäjien uskonto näkyy kiintoisalla tavalla keittiön vaaleanpunaisissa ja -sinisissä kaapeissa.

”Juutalaisuudessa liha- ja maitotuotteet pidetään erillään, niitä ei saa sekoittaa tai valmistaa keskenään. Sinisellä puolella on maitotuotteet ja vaaleanpunaisella liha”, kertoo Shani Arnon.

Juutalaisuudessa liha- ja maitotuotteita ei saa sekoittaa keskenään. Päiväkodin keittiössä pinkillä puolella käsitellään lihatuotteita ja sinisellä maitotuotteita.

Juutalainen elämäntapa vaikutti myös itse rakentamiseen. Juutalaiseen uskontoon kuuluu sapatin vietto. Sapatti alkaa perjantaina auringonlaskun aikaan ja päättyy lauantaina pimeän tulon jälkeen.

”Työt lopetettiin perjantaisin aiemmin. Talvella työt loppuivat jo 14.20”, kertoo Freese.

Suomen Chabad Lubavitch -järjestön puheenjohtaja, rabbi Benyamin Wolff uudessa työhuoneessaan.

Suomen juutalaisyhteisö on pieni, siihen kuuluu noin 1500 henkilöä. Miten Chabad Lubavitch -järjestöllä on ollut varaa näin kalliiseen remonttiin Suomen Chabad Lubavitch -järjestön puheenjohtaja, rabbi Benyamin Wolff?

”Rahoituksesta kolmasosa saatiin lahjoituksina, kolmasosa on lainaa ja kolmasosa on työn alla.”

Juhlasalin seinään on jätetty näkyviin talon seinissä aiemmin olleita maalikerroksia.

Lue lisää: Juutalaiskeskus muuttaa arvotaloon presidentin naapuriin

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat