Kaverukset tekivät kengännauha­budjetilla ammattilaistason elokuvan – Taustalla soittaa 40 hengen orkesteri ja ammattilais­kamera saatiin lainaan "kaverihinnalla"

Kaverukset rahoittivat elokuvaprojektin kokonaan omasta pussistaan. Tuotantotiimillä on vahvat verkostot elokuvamaailmaan, mikä mahdollisti ammattimaisen tuotannon pikkubudjetilla.

Sampo Yrjö-Koskisen tuottama Maniamies-elokuva esitetään lauantaina Bio Rexissä.

30.7. 7:00 | Päivitetty 30.7. 10:31

”Kengännauhabudjetilla tässä ollaan menty.”

Niin Sampo Yrjö-Koskinen kuvailee tuottamansa Maniamies-lyhytelokuvan toteutusta.

Puolen tunnin pituinen elokuva rahoitettiin pitkälti tuotantotiimin pussista, muun muassa opintolainoja hyödyntäen. Yrjö-Koskinen kertoo, että elokuvaprojekteille voi olla Suomessa hankala saada rahoitusta ilman aiempaa näyttöä.

Yrjö-Koskisella tai elokuvan ohjanneella ja käsikirjoittaneella Ilmo Muurosella ei ole aiempaa kokemusta elokuvatuotannoista. Kymmenvuotinen ystävyys ja kiinnostus kulttuuriin olivat pohja, jolle yhteinen intohimoprojekti rakentui. Syntyi kulttuurituotantoyhtiö Liitto, jonka nimissä elokuva on tehty.

Kun projekti alkoi vuonna 2019, Yrjö-Koskinen ja Muuronen olivat vielä opiskelijoita. Yhdessä vaiheessa he molemmat opiskelivat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa, mutta Muuronen siirtyi opiskelemaan kirjallisuutta Helsingin yliopistoon.

Maniamies pohjautuu Muurosen kirjoittamaan novelliin, jonka hän antoi Yrjö-Koskiselle luettavaksi.

”Tuli mieleen, että tästähän voisi tehdä leffan”, Yrjö-Koskinen sanoo.

Kulttuuri on aina kiinnostanut Sampo Yrjö-Koskista.

Teos näkee ensi-iltansa lauantaina Bio Rexissä. Kolmen vuoden työstämisen jälkeen se tuntuu Yrjö-Koskisesta käsittämättömältä.

On ilmennyt tilanteita, jolloin jostain täytyi nyhjäistä rahaa esimerkiksi tilavuokriin. Siksi Yrjö-Koskisella ja Muurosella on uponnut elokuvaprojektiin omaa rahaa yhteensä muutaman tuhannen euron verran.

”Itsekin olen jopa elänyt niukalla ruokavaliolla ihan vain siksi, että saataisiin jokin asia leffassa kuntoon”, Yrjö-Koskinen kertoo.

Yrjö-Koskinen arvioi elokuvan lopulliseksi budjetiksi noin 6 000 euroa.

”Jos olisimme menneet normaalin kaavan kautta, maksaneet kaikki palkat ja todelliset vuokrat, budjetti olisi varmaan 50 000 euron paremmalla puolella.”

Elokuvaa ollaan kuvattu arvokkaissa helsinkiläisissä kohteissa, kuten Bio Rexissä ja Ritarihuoneella.

Kustannukset haluttiin pitää mahdollisimman alhaalla tinkimättä siitä, miltä elokuva näyttää ulospäin.

Tuotantotiimillä on vahvat verkostot elokuvamaailmaan, mikä mahdollisti ammattimaisen tuotannon pikkubudjetilla. Ammattilaisia oli mahdollista saada apuun ilmaiseksi, ja kamerankin sai lainaan hyvällä kaverihinnalla.

Kuvakaappaus Maniamies-elokuvasta.

Äänimaailmaa elokuvaan loi nelikymmenpäinen orkesteri ja elokuvan visuaalinen jälki on huolella viimeisteltyä. Elokuvaa ollaan kuvattu arvokkaissa helsinkiläisissä kohteissa, kuten Bio Rexissä ja Ritarihuoneella.

”Käytimme esteettisesti kauniita ja kuvauksellisia tiloja, joita ei ole mielestäni paljoa hyödynnetty suomalaisissa elokuvissa.”

Projekti kuulostaa vähintäänkin kunnianhimoiselta.

”Sitä tämä on ollutkin alusta asti. Ajateltiin, että nyt vaan tehdään, ja keksitään sitten, miten tehdään.”

Elokuvan päähenkilö on nuori, idealistinen mies, jolla on suuria haaveita. Sitten hän törmää kyvyttömyyteensä vaikuttaa ympäröivään maailmaan. Pääosaa esittää Jussi-palkitussa Tove-elokuvassakin näytellyt Wilhelm Enckell.

Päähenkilö tapaa yhden päivän aikana erilaisia ihmisiä, ja kaikki muuttuu aina vain hullummaksi. Sen tarkemmin Yrjö-Koskinen ei halua avata juonta, sillä se voisi vaikuttaa katselukokemukseen.

Maniamies saattaa herättää kysymyksiä mielialahäiriöön viittaavalla nimellään. Yrjö-Koskinen kuvailee mielenterveyden olevan herkkä aihe, jota ei kuitenkaan haluttu käsitellä turhan varovaisesti.

”Jos ammutaan vähän yli, niin niitä asioita voidaan ehkä käsitelläkin avoimemmin”, Yrjö-Koskinen pohtii.

Elokuvan ajatuksena ei silti suoranaisesti ole käsitellä mielenterveyden ongelmia.

”Se on lähinnä tapa esitellä päähenkilö ja tuoda esiin universaalimpia teemoja.”

Elokuvan keskiössä ovat kunnianhimo, itsekeskeisyys ja kaiken hallittavuuden illuusio.

Näitä teemoja haluttiin asettaa naurunalaisiksi tragikomiikan keinoin. Yrjö-Koskisen mielestä suomalaisessa elokuvassa nähdään suuria tunteita liian harvoin.

”Skenestä puuttuu ehkä tietynlainen räiskyvyys. Usein ollaan jotenkin vähän liian varovaisia, eikä haluta ampua yli.”

Oikaisu 30.7. kello 10.31: Oikaistu kuvaajan nimi jutun viimeisessä kuvassa.

Lue lisää: Nuoret kerääntyvät katsomaan uutuus­elokuvaa puvut päällä Helsingissä – Nyt he kertovat, mistä ilmiössä on kyse

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat