Saako päihteidenkäyttäjä apua sairauksiinsa?

Päihteiden­käyttäjät kertovat saaneensa asiatonta kohtelua hätä­keskuksesta ja terveys­viranomaisilta.

A-klinikkasäätiön projektityöntekijä Kajsa Santonen soitti hätäpuhelun Helsingin Vaasanpuistikossa miehelle, joka ei reagoinut herättelyyn.


31.7. 2:00 | Päivitetty 31.7. 20:19

Mies ei juuri reagoi puhutteluun tai ravisteluun. Hän makaa Helsingin Vaasan­puistikossa seinää vasten lompakko rintansa päällä ja vaipuu aina uudestaan tiedottomaan tilaan.

A-klinikkasäätiön projektityöntekijä Kajsa Santonen soittaa hätäpuhelun. Hän kuvailee miestä hätäkeskus­päivystäjälle: Pulssi tuntuu heikosti, ja hengitys on raskasta. Mies ei saa silmiään auki.

Hätäkeskuksen päivystäjä kysyy, lähetetäänkö paikalle poliisi vai ensihoito. Santosesta kysymys on outo ja vastaus siihen itsestäänselvä.

Kun ambulanssin pillit hetken päästä soivat, mies kampeaakin itsensä yllättäen ylös.

Ensihoito katsastaa nopeasti tilanteen, kiittää Santosta ”hyvästä duunista” ja lähtee pois.

Santonen tarjoaa miehelle vettä ja proteiinipirtelön. Tämän jälkeen mies hoipertelee pois ja Santonen jää huolestuneena katsomaan hänen peräänsä.

”Ihmisiä viedään putkaan, vaikka he tarvitsisivat terveyden­huoltoa. He tietävät, että jos nyt ei nouse, niin käy huonosti.”

Vastaavaa näkee aina silloin tällöin, Santonen kertoo. Huumeiden­käyttäjät eivät usein halua olla viranomaisten kanssa tekemisissä huonojen kokemusten tai rangaistuksen pelon vuoksi.

”Kysyin mieheltä, että pelästyitkö. Hän katsoi minua ja sanoi, että pelastuin.”

HS kertoi viime viikolla tapauksesta, jossa päihteiden­käyttäjä ei uskaltanut soittaa hätäkeskukseen, koska pelkäsi, ettei häntä uskota.

Lue lisää: Kuolemaa tekevän ystävät eivät uskaltaneet soittaa apua – Katutyöntekijä kertoo murheellisesta tapahtuma­sarjasta

Uutisen jälkeen kaupunki­toimitukselle on tullut vinkkejä, joissa väitetään, että päihteidenkäyttäjät saavat eriarvoista kohtelua hätäkeskukselta ja terveyden­huollossa. Yhteydenotoissa nousee esiin kokemus, että päihteiden­käyttäjän on toisinaan vaikeampi saada asiallista apua kuin sellaisen henkilön, joka ei ole päihtynyt.

HS jalkautui Helsingin Vuosaareen ja Sörnäisiin kysymään asiasta päihteiden­käyttäjiltä yhdessä Santosen kanssa.

Sörnäisissä tavattu mies koki, että hänet nähdessään terveydenhoitoalan ammattilaiset päättävät heti mielessään, ettei hänelle voi määrätä esimerkiksi kipulääkkeitä.

Sörnäisten metroasemalla mies polttaa tupakkaa ennen metroon nousemista. Hän kokee päihteidenkäyttäjien olevan hätä­keskus­päivystäjien ja viranomaisten silmissä ”ihan kakkosluokan kansalaisia”.

”Tiettyihin osoitteisiin ei edes lähetetä ambulanssia vaan aina poliisi, ja sitten voi jo olla liian myöhäistä.”

Vuosaaressa toisella, vähän vanhemmalla miehellä on vastaavia kokemuksia. Hänestä tuntuu, ettei päihteiden­käyttäjien sanaa aina oteta tosissaan.

”Lähtökohtaisesti kaikki valehtelevat aina. Niin viranomaiset tuntuvat ajattelevan.”

Molemmat miehet kokevat, että päihteiden­käyttäjänä on vaikea saada apua, koska kaikkien vaivojen ja kipujen ajatellaan liittyvän suoraan päihteiden­käyttöön. Välillä he jättävät menemättä esimerkiksi lääkäriin, koska eivät usko saavansa sopivaa hoitoa.

Nainen kertoo, että häntä puukotettiin kerran jalkaan. Hän koki hätäkeskuspäivystäjän naureskelleen asialle.

Vaasanpuistikon asvaltilla istuu kolme nuorta naista, joista yhdellä on kipsissä käsi ja toisella jalka. He kertovat käyneensä sairaalassa edellisenä yönä murtumien vuoksi.

Yksi naisista kertoo, että aluksi kaikki meni hyvin. Sitten hänet puhallutettiin, ja sen jälkeen terveyden­huollon ammattilaisten kohtelu muuttui hänen mukaansa täysin. Paikalle oli uhattu soittaa vartijat, kun hän oli pyytänyt saada siskonsa mukaan tueksi, nainen sanoo.

”Menkääpä itse joskus humalassa tai vähän sekavana sairaalaan ja katsokaa, miten teitä kohdellaan.”

Nainen kertoo myös, että häntä puukotettiin kerran jalkaan. Hän koki hätä­keskus­päivystäjän naureskelleen asialle.

Toinen nainen kertoo kärsineensä epilepsia­kohtauksista lapsesta saakka. Ensihoitaja oli hänen mukaansa pitänyt kohtausta vain vieroitus­oireina.

”Haluaisin vain, että meitä kohdeltaisiin ihan samalla tavalla kuin kaikkia muitakin”, yksi naisista sanoo.

A-klinikkasäätiön projektityöntekijä Kajsa Santonen keskusteli Vaasanpuistikossa naisten kanssa, jotka olivat käyneet edellisenä yönä sairaalassa.

Projektityöntekijä Kajsa Santosta päihteiden­käyttäjien kokemukset eivät yllätä. Hän on todistanut useita vastaavan­kaltaisia tilanteita myös itse.

Toisaalta asia ei ole täysin mustavalkoinen.

Meilahden yhteis­päivystyksen osaston­ylilääkäri Jani Mononen kertoo, että päihdesairaus tai vieroitusoireisto voivat aiheuttaa potilaassa esimerkiksi epävakautta, impulsiivisuutta tai harhaisuutta, mikä taas voi johtaa päivystyksessä vaikeisiin tai jopa uhkaaviin tilanteisiin.

”Tällaisten tilanteiden hoitaminen vaatii suurta taitoa. Perusperiaate on kuitenkin se, että potilaan päihteiden­käyttö ei saa vaikuttaa hoitoon huonontavasti.”

Vaikea päihdesairaus voi Monosen mukaan myös vaikuttaa potilaan kykyyn sitoutua hoitoon ja joskus myös madaltaa kynnystä mennä päivystykseen, vaikka vaivan voisi hoitaa asianmukaisesti omalla terveysasemalla.

Lisäksi päihtyneen kohtaaminen voi toisinaan viedä paljon hoito­henkilö­kunnan aikaa. Päihteiden­käyttäjää ei välttämättä voi olla tavallisella osastolla vaan hänen hoitamisensa vaatii valvotun hoitoympäristön.

Molemmilla osapuolilla saattaa siis olla huonoja kokemuksia taustalla ja ennakko­asenteita toista kohtaan, Kajsa Santonen sanoo.

”Silloin kohtaaminen on jo alun alkaen jännitteinen.”

Santonen kertoo kuulleensa tapauksesta, jossa henkilö kuoli illanistujaisissa yliannostukseen. Paikalla oli hetkeä aiemmin käynyt ensihoito, joka oli Santosen mukaan vain ”naurahtanut tilanteelle”.

Erään kerran Santonen soitti apua metsässä maanneelle tajuttomalle miehelle, jonka olemus viittasi yliannostukseen. Ambulanssilla kesti Santosen mukaan saapua paikalle, ja ensihoitajilla oli kuulusteleva ja aggressiivinen äänensävy. Ensihoitajat päättivät, ettei mies tarvitse hoitoa.

”He lähtivät tömistellen pois vähän sellaisella ’tuhlasitte meidän aikaa’ -asenteella”, Santonen sanoo.

”Ei soittajan pidä tietää, millaista apua paikalle tarvitaan.”

Santonen kertoo kohdanneensa hätäkeskuksessa ja terveyden­huollossa myös paljon osaavia ammattilaisia, joilla on työhön inhimillinen ote. Jotkut Helsingin Sanomien haastattelemista päihdetyön ammattilaisista kertoivat, että heidän soittoihinsa on aina vastattu asiallisesti ja apu on tullut nopeasti paikalle.

Santosen mielestä vaikuttaakin siltä, että toisinaan päihde­ammattilaisen ja niin kutsutun tavallisen kaupunkilaisen avunpyyntöihin suhtaudutaan eri tavoin. Päihteiden­käyttäjää ei aina uskota yhtä lailla.

”Jos kohtelu on joskus asiatonta silloin kun me soitetaan, niin millaista se on silloin kun me ei olla paikalla?”

Santonen sanoo päihteiden­käyttäjien kantavan leimaa, joka seuraa heitä kaikkiin kanssakäymisiin.

”Ihan kuin käyttäjän kivut eivät olisi samoja kuin muiden”, hän sanoo.

”Vaikka kuinka julistamme tietävämme, että kyseessä on sairaus, niin yhteiskunnan rakenteissa ja asenteissa on todella syvällä ajatus siitä, että addiktiosta johtuva käytös olisi oma valinta. Että päihteiden­käyttäjien pitäisi vain ottaa itseään niskasta kiinni.”

A-klinikkasäätiön projektityöntekijä Kajsa Santonen siivosi Helsingin Vuosaaresta ruiskuja ja piikkejä. Hänen mukaansa miehet kohtaavat auktoriteeteilta asiatonta kohtelua yleensä naisia useammin. Naisten asiatonta kohtelua tapahtuu sitä vastoin enemmän lähisuhteissa.

Apua soittavan tai apua tarvitsevan päihtymys ei saa vaikuttaa hätä­keskus­päivystäjän tekemään riskinarvioon, Turun hätä­keskuksen apulais­päällikkö Juha Talka sanoo HS:lle.

”On ikävää kuulla, että joillakin on tällainen kokemus. Sisäinen ohjeistus on, että aina lähdetään siitä, että soittaja soittaa todellisesta hädästä ja on avun tarpeessa.”

Virkamiesmäiseen lähestymis­tapaan kuuluu Talkan mukaan myös oikea kielenkäyttö ja äänensävy. Päihtymyksen ja sen asteen kyselemisen taustalla on sairauksien poissulkeminen ja oikean viranomaisen valitseminen.

Talkan mielestä hätä­keskus­päivystäjän ei kuulu kysyä soittajalta, tarvitaanko paikalle poliisi vai ambulanssi.

”Ei soittajan pidä tietää, millaista apua paikalle tarvitaan, vaan hänen tehtävänsä on pyrkiä tekemään laadukas hätäpuhelu.”

”Ei sivistyneessä yhteiskunnassa pitäisi joutua miettimään, vaikuttaako päihtymys avunsaantiin vai ei.”

Hätä­keskus­päivystäjä selvittää soittajalta tilanteen kysymys-vastaus-menetelmällä ja tekee sen pohjalta riskinarvion, jonka perusteella määräytyy, mille viranomaiselle tehtävä tarvittaessa ohjautuu ja millaisella kiireellisyydellä.

”Yhteiskunnassa on käyty keskustelua siitä, mille taholle päihtyneet kuuluvat. Hätä­keskus­puhelun perusteella päätetään, lähetetäänkö poliisi vai ambulanssi. Mutta onko esimerkiksi putka oikea paikka päihtyneelle?” Talka pohtii.

Karkeasti ottaen noin puolet hätäkeskukseen tulleista puheluista ei johda toimenpiteisiin. Osassa puheluista soittajalle annetaan ohjeita ja neuvontaa. Osa puheluista taas on aiheettomia.

Talka muistuttaa, että hätäkeskukseen kuuluu soittaa vain, kun tarvitaan välitöntä apua. Henkilön voimakas päihtymys ei vielä itsessään välttämättä vaadi hoitoa, vaan henkilöllä täytyy olla lisäksi akuutti terveysuhka.

Talkan mukaan joskus vastaan voivat tulla myös viranomais­resurssit. Jos ambulanssin vapautumista joutuu odottamaan, avun saapuminen voi kestää kauemmin.

Talka sanoo, että hänellä ”särähtää ikävällä tavalla korvaan” se, että apua ei uskalleta soittaa. Hän kannustaa luottamaan viranomaisiin, koska tilanne harvoin ainakaan paranee sillä, ettei apua soiteta.

Jos viranomais­toiminnassa tulee puutteita, hätä­keskukselle ja muille viranomais­laitoksille voi lähettää palautetta tai tehdä toiminnasta kantelun, Talka kertoo.

”Ei sivistyneessä yhteiskunnassa pitäisi joutua miettimään, vaikuttaako päihtymys avunsaantiin vai ei.”

Oikaisu 31.7. kello 20.17: Artikkelin otsikossa kerrottiin aiemmin faktana tapauksesta, jota HS ei ole pystynyt varmistamaan riippumattomasti. Otsikko on vaihdettu.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat