Alepan myyntidata antaa vihiä siitä, missä ovat Helsingin kissakeskittymät – ”Joillakin alueilla koiran omistaminen olisi epäkäytännöllistä”

Alepan myyntidatan perusteella kissoja on eniten Kannelmäessä, Pihlajistossa sekä Sörnäisissä ja sen lähialueilla.

Kalliolaisen Louna Mokon Liam-kissa syö Suomessa tuotettua ruokaa.

19.8. 7:00

Itäisessä kantakaupungissa ja Pohjois-Helsingissä vaikuttaisi asuvan paljon kissanomistajia.

Asiasta antaa vihiä HOK-Elannolta saatu, Alepa-myymälöitä koskeva myyntidata, jonka mukaan kissanruokaa myydään eniten Sörnäisten postinumeroalueella. Siellä kissanruoan osuus lemmikinruoan menekistä on 65,8 prosenttia.

HS ryhtyi vertailemaan Helsingin Alepa-myymälöiden myyntidataa, sillä kodin lähellä tehdyt päivittäisostokset voivat kertoa yllättäviä asioita ihmisten kulutustottumuksista. Tässä jutussa käytetyt myyntitiedot on kerätty tammi–kesäkuussa 2022.

Pohjois-Helsinki korostuu etenkin, kun tarkastellaan yksittäisiä myymälöitä. Kaikista eniten kissanruokaa ostetaan Alepa Sitratorissa Kannelmäessä, missä kissanruoan osuus myydystä lemmikinruoasta on 69 prosenttia. Pihlajiston Alepassa vastaava lukema on 67 prosenttia ja Pohjois-Haagan Alepassa 63 prosenttia.

Vedenpitäviä päätelmiä ei datan perusteella voi tehdä, sillä moni ostaa kissanruokaa lähikauppansa lisäksi myös netistä tai eläinkaupoista. Myyntidata tarjoaa kuitenkin jonkinlaisia viitteitä kissanomistajien määrästä eri alueilla.

”Sillä voi olla viestinnällistä arvoa, minkä merkkistä ruokaa ostamme ja ostammeko sitä Alepasta vai Mustista ja Mirristä”, kertoo dosentti Henna Syrjälä Vaasan yliopiston markkinoinnin ja viestinnän yksiköstä.

Hän on tutkinut lemmikkeihin liittyviä sosiaalisia prosesseja ja niihin liittyvää kulutusta.

Välillä Liam-kissa saa arkiruokansa lisäksi myös herkkupaloja.

Huomattava kissakeskittymä näyttäisi löytyvän myös itäisestä kantakaupungista, sillä korkeat kissanruoan osuudet toistuvat monissa alueen myymälöissä. Hämeentien ja Helsinginkadun Alepoissa kissanruoan osuus on 66 ja Kallion Alepassa 62 prosenttia. 60 prosentin rajapyykki ylittyy myös Alepa Vallilassa (61 prosenttia), Alepa Sturenkatu 27:ssä (63) ja Alepa Sturenkatu 40:ssa (65).

Kalliossa asuvat myös Liam-kissa ja omistaja Louna Mokko. Mokko ostaa kissalleen ruokaa hyvin varustellusta pikkukaupasta. Se ei kuitenkaan ole Alepa, vaan Hämeentien K-Market. Sieltä saa hänen mukaansa laadukasta Suomessa tuotettua kissanruokaa.

”Liamilla on tarkka ruokavalio. Usein lähikaupasta saatavissa kissanruoissa on viljaa ja sokereita”, Mokko sanoo.

Suomen Kissaliiton arvion mukaan Suomessa on noin 800 000–1 300 000 kissaa. Siksi on itsestäänselvää, että kissanruoan ostajiin kuuluu erilaisia kuluttajia. Osa katsoo hintalappuja tarkasti, osa peräänkuuluttaa raaka-aineiden laatua.

HOK-Elannon myyntidatan perusteella eteläinen kantakaupunki näyttää koiravoittoiselta. Ullanlinnan Alepassa kissanruoan osuus ostetusta lemmikinruoasta oli vain 34 prosenttia, Perämiehenkadulla 39 ja Viiskulmassa 42 prosenttia.

Mokko on sitä mieltä, että Ullanlinnassa asuu enemmän koiria kuin Kalliossa, ja erityisesti pienikokoisia rotukoiria. Hän arvelisi sen johtuvan alueen ikäjakaumasta ja tulotasosta. Ullanlinnan asukkaan vuosittainen keskiarvotulo oli 67 400 euroa vuonna 2019.

Vuonna 2019 kalliolaisten vuositulot olivat keskimäärin 36 594 euroa.

Lemmikkeihin liittyvään kulutuskäyttäytymiseen saattavat tulotason lisäksi vaikuttaa eläinten kasvattajat, eläinlääkärit sekä lähipiiri, Syrjälä tietää.

”Kuluttajatutkimuksen yleinen ajatus on, että lemmikitkin ja niille ostettavat tuotteet voivat olla kulutuksen kohteita. Niiden avulla ihmiset liimaavat itsensä tietynlaisiin ryhmiin tietoisesti tai tiedostamatta”, Syrjälä sanoo.

Urbaani asuminen taas määrittää sitä, millaisen lemmikin omistaminen on järkevää. Lemmikin hankkimista harkitseva joutuu miettimään niin asuntonsa pinta-alan riittävyyttä kuin lähialueiden ulkoilumahdollisuuksiakin.

”Joillakin alueilla kissat ovat suosittuja ehkä siksi, koska koiran omistaminen olisi epäkäytännöllistä”, Syrjälä pohtii.

Liam on seitsemän elinvuotensa aikana ehtinyt asua Punavuoressa, Ullanlinnassa ja Kruununhaassa. Kalliossa se näyttäisi nyt viihtyvän hyvin.

Nuoret ihmiset ovat pakkautuneet itäiseen kantakaupunkiin ja pohjoishelsinkiläisiin kerrostalolähiöihin. Alle kolmekymppisten elämäntapa on usein menevää ja arki saattaa rakentua opiskeluiden sekä osa-aikatöiden ympärille.

Koiran omistaminen on intensiivisyytensä vuoksi jo itsessään tietynlainen harrastus. Koira vaatii paljon omistajan läsnäoloa, ja sen ulkoiluttamiseen täytyy varata aikaa jokaiseen vuorokaudenaikaan. Sen sijaan kissa voi olla itsekseen useammankin tunnin, kunhan ruokaa on riittämiin.

Liam on maatiainen, kuten valtaosa Suomessa asuvista kissoista.

”Olen ajatellut, että kissa on enemmänkin nuorten lemmikki. Sen kanssa voi elää hieman vapaammin”, Mokko miettii.

”Uskoisin, ettei kissasta tule myöskään yhtä helposti imagolemmikkiä, kuten joistakin koirista voi tulla”, hän jatkaa.

Mokko osaa äkkiseltään nimetä vain muutaman kissarodun. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton ja lemmikkitarvikeketju Mustin ja Mirrin vuonna 2012 toteuttaman kyselykartoituksen mukaan 69 prosenttia suomalaisista kissoista on maatiaisia.

Suomen koirakannasta arviolta 70–75 prosenttia on Kennelliittoon rekisteröityjä rotukoiria.

Helsingin kaupungilla ei ole luotettavia tilastoja kissojen ja koirien lukumääristä kaupungin laajuudelta, saati kaupunginosien tarkkuudella.

Tulevaisuudessa asia saattaa olla toisin, sillä kissojen ja koirien rekisteröinnistä ja mikrosiruista tulee pakollista ensi vuoden alussa voimaan astuvan eläinten hyvinvointilain myötä.

Lue lisää: Kissojen ja koirien mikro­sirutus tulossa pakolliseksi – toivotaan auttavan löytö­eläinten palauttamista omistajille ja villien kissa­populaatioiden saamista kuriin

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat