Neljä pässiä kuljetettiin paketti­autossa yhdelle Helsingin kauneimmista saarista – Niillä on saaren kallioisilla rinteillä äärimmäisen tärkeä tehtävä

Neljä pässiä laiduntaa Vallisaaressa lokakuulle asti. Laiduntamisen on tarkoitus monipuolistaa saaren luontoa.

Neljä pässiä laiduntaa nyt Vallisaaressa.

2.8. 7:00 | Päivitetty 3.8. 8:42

On varhainen heinäkuun aamu. Kirkkonummelainen lampuri Reetta Kandolin ajaa pakettiautolla autolautalle ja suuntaa Vallisaareen.

Pakettiauton kyydissä on neljä pässiä, joilla on tärkeä tehtävä: ne laiduntavat Vallisaaressa heinäkuun lopusta lokakuulle.

Turska on vaalea, Myrskyn sarvet ovat vaaleat, Porthos on saanut nimensä kolmesta muskettisoturista ja Digger on se, jolla on mustavalkoinen villa”, Kandolin esittelee Vallisaaren laiduntajat.

Lampuri Reetta Kandolin kiinnostui mahdollisuudesta elää Vallisaaressa urbaania saaristoelämää.

Kandolin ja pässit saapuvat Vallisaareen Metsähallituksen pyynnöstä. Pässit laiduntavat saaren pohjoisosassa. Tarkoitus on, että pässien laiduntaminen edesauttaisi monipuolisemman lajiston kehittymistä alueella, joka on osin rehevöitynyttä ja umpeen kasvanutta.

Pässien 4,4 hehtaarin kokoisessa aitauksessa Metsähallituksen suunnittelija Helena Lundén kertoo, että täälläkin haitallinen vieraslaji lupiini pyrkii peittämään maan kokonaan. Lundénin mukaan lampaat ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä, koska ne syövät lupiinikasvia.

”Vallisaaressa on pitkä laidunhistoria. Puolustusvoimien kaudella saaressa oli hevosia, mutta kun autot yleistyivät, hevoslaidunta loppui saaressa aina siihen saakka, kunnes Kandolin toi pässit Vallisaareen”, Lundén sanoo.

Metsähallituksen suunnittelija Helena Lundén tekee paljon yhteistyötä lampureiden kanssa.

Aiemmin ihmisvoimin tehty niittäminen on nyt siis lampaiden tehtävä. Ihmisvoimin tehtävä niittäminen tulisi paljon kalliimmaksi kuin pässien laiduntaminen.

Ahvenanmaanlampaat syövät muun muassa lehtiä ja kukkia. Talvella pässeille joudutaan kantamaan vettä, mutta kesällä ne juovat merivettä.

”Aitauksesta vapauduttuaan pässit syövät pihlajaa. Talvisin niille syötetään heinää. Eläimet ovat tärkeitä, koska kun ne syövät, ihmisten ei tarvitse niittää”, Kandolin sanoo.

Metsähallitus haki lampaita ja lampuria Vallisaareen Laidunpankin kautta. Laidunpankissa voi ilmoittaa vapaista laitumista tai laiduneläimistä tai etsiä eläimiä maisemanhoitajiksi.

Vallisaaren ei ollut helppo saada lampaita, koska kyseessä on saari, jonne pitää tulla lautalla. Lisäksi ihmisten käyttäytyminen on aika ajoin ilkivaltaista eläimiä kohtaan.

Lampaille saatetaan syöttää niille haitallista pullaa tai koira saatetaan päästää laidunalueelle vapaaksi. Myös humalaisista ihmisistä on harmia, Lundén kertoo.

Lampuri Kandolin on itse kasvanut saaristossa ja Vallisaari tarjosi mahdollisuuden elää urbaania saaristoelämää. Hän haluaa tavoittaa ihmisiä Vallisaaressa ja välittää tietoa laidunnan tärkeydestä.

Kandolin hoitaa Vallisaaressa pässejä viikonloppuisin ja Metsähallitus arkisin.

Reetta Kandolinin paimenkoira Peku matkusti mukaan Vallisaareen pakettiautossa pelkääjän paikalla.

Kandolinin pässit ovat rodultaan ahvenanmaanlampaita. Ahvenanmaanlampaat ovat maatiaisia, eli perinteinen pitkälle jalostamaton kotieläinrotu.

Kandolin kertoo, että ahvenanmaanlampaat ovat sukua viikinkilampaille.

”Ahvenanmaanlammas on suomenlampaan ja kainuunlampaan kanssa arvokkaita eläimiä, koska jos ilmastonmuutos etenee huonoon suuntaan, nämä lajit selviytyvät paremmin kuin jalostetut lampaat”, Kandolin sanoo.

Ahvenanmaanlampailla on kaksiosainen villa. Hius- tai harjasmainen viitta on päällä ja pehmeä alusvilla alla. Näin ne kestävät paremmin säätä.

Helena Lundén (vas) ja Reetta Kandolin ovat tyytyväisiä siihen, että Vallisaareen saatiin lampaita.

Kun kuvaaja on ottanut valokuvat ja toimittaja ja kuvaaja ovat siirtymässä pois laidunalueelta, yksi päässeistä karkaa. Onneksi kokenut lampuri palauttaa pässin muutamassa minuutissa takaisin aitaukseen ja laitumen portti laitetaan kiinni.

Turska, Myrsky, Porthos ja Digger jatkavat töitään niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Lue lisää: Tulkaa takaisin, toivovat helsinkiläisen saaren yrittäjät – Viime kesän rummutettu hittikohde hiljeni, vaikka paikka on nyt entistä ehompi

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat