Östersundomissa rapistuu 60-lukulaisen arkki­tehtuurin taidonnäyte – talossa järjestettiin aikoinaan ylellisiä juhlia ja kestittiin Kekkosta

Sven Sevelius rakennutti Fantsin tilalle edustus­käyttöön tarkoitetun talon 1960-luvun parhaista materiaaleista. Leveät räystäs­pellit ovat kuparia ja puu­verhoilu tiikkiä.

Seveliuksen talo Östersundomin Fantsintiellä on pahasti ränsistynyt. Talo on purkukunnossa.

20.8. 2:00 | Päivitetty 20.8. 7:17

Poissa on menneiden aikojen loisto. Aurinko on haalistanut hylätyn rakennuksen tiikkiverhoilun ja aika patinoinut räystäiden kuparipaneelit vihreiksi. Pihalla heinä kasvaa korkeana.

Östersundomissa Fantsintiellä sijaitseva kaksikerroksinen talo on huomattavan suurikokoinen. L-kirjaimen muotoinen rakennus ympäröi kolmelta puolelta atrium-tyyppistä pihaa.

Alakerran ulkoseinässä on avotakka, ja sitä vastapäätä puusta veistetty reliefi. Ulkoterassilla ja pihalla kohtaa yllätyksen: maassa on kymmeniä käsiaseen hylsyjä.

Paikka on hiljainen ja autio, mutta 1960- ja 1970-luvuilla täällä oli elämää. Talossa järjestettiin puutarhajuhlia ja pitoja, joissa presidentti Urho Kekkonen oli vakiovieras. Rakennuksen omisti Sven Sevelius, jonka hyvä ystävä presidentti oli.

Kekkonen tapasi tehdä täältä sunnuntaisin aamukävelyitä ja osallistui hirvijahteihin lähimetsissä.

Mutta mitä entiselle arvorakennukselle on tapahtunut ja kuka täällä oikein ammuskelee?

Rakennuksen ulkoseinässä on jäljellä puusta tehty reliefi.

Sven Sevelius (1912–1981) oli kustannustoiminnalla vaurastunut liikemies, juristi ja pääkonsuli. Hän rakennutti omistamalleen Fantsin tilalle 1950-luvulla kaksikerroksisen ja harjakattoisen hirsitalon, joka edusti jugendtyyliä.

Aivan Fantsin vieressä on Rödje-Fantsin tila, jossa sijaitsevasta Helsingin vanhimmasta asuinrakennuksesta HS kirjoitti heinäkuussa artikkelin.

Lue lisää: Kun ihmisiltä kysyy, mikä on Helsingin vanhin talo, saa todennäköisesti väärän vastauksen – Pia Tavastjerna kertoo nyt, millaista oli elämä Helsingin oikeasti vanhimmassa talossa

Vuosikymmenen lopulla Sevelius halusi kuitenkin lisätilaa, joten päärakennuksen yhteyteen tehtiin yli 600 neliömetrin laajennusosa. Talo valmistui tiettävästi vuonna 1962.

Se onkin ainoa rakennus, joka tontilla on vielä jäljellä, sillä hirsistä tehty päärakennus on jo purettu.

Helsingin kaupunginmuseon lausunnossa vuodelta 2019 todetaan laajennusosasta, että se on ”aikansa arkkitehtuuri-ihanteita noudattava ja laadukkaista materiaaleista edustuskäyttöä silmällä pitäen toteutettu.”

Alakerran ulkoseinän avotakka on sekin parhaat päivänsä nähnyt.

Sevelius järjestikin talollaan lukuisia juhlia ja tapaamisia. Etenkin Tunisian presidentin Habib Bourguiban valtiovierailun kunniaksi Fantsissa järjestetty vastaanotto kesäkuussa 1963 oli melkoinen seurapiiritapahtuma, jota myös Helsingin Sanomat oli kutsuttu seuraamaan.

Sevelius oli luovuttanut talonsa juhlapaikaksi, sillä hän oli Tunisian Suomen-pääkonsuli.

Fantsiin saapui noin 500 kutsuvierasta, ja paikalla oli suomalaisen yhteiskunnan kerma presidenttipari etunenässä. Juhlavastaanoton ohjelmassa oli tunisialaisten tanssijoiden esityksiä, musiikkia, ruokaa ja juomaa.

HS:n toimittaja kuvaili ihastellen juhlapaikan tilavuutta ja naisvieraiden hienoja pukuja artikkelissaan. Erityisen huomion saivat tilaisuuden järjestelyt:

Näin suuren juhlan järjestäminen edellyttää melkoisia järjestelyitä, mutta pääkonsuli Sevelius on tunnetusti ensiluokkainen organisaattori ja kaikki sujui täsmälleen nuottien mukaan pariksi iltapäiväksi tunisialaiseksi territorioksi muodostuneella kappaleella suomalaista kartanomaisemaa.

Sven Sevelius (oik.) vietti 50-vuotissyntymäpäiviään Fantsin edustustiloissa 12. joulukuuta 1962. Kuvassa päivänsankaria ja hänen vaimoaan Maila Seveliusta tervehtivät Sanoma Osakeyhtiön kirjapainonjohtaja Risto Kavanne (vas.) sekä varatoimitusjohtaja ja päätoimittaja Aatos Erkko. Tervehdyksensä Seveliukselle toivat myös presidentti Urho Kekkonen vaimoineen sekä pääministeri Ahti Karjalainen.

Seveliusten äveriäs elämä näkyi ja kuului Östersundomin kylällä, joka oli tuolloin Sipoota.

Östersundomissa varttunut ja siellä yhä asuva arkkitehti Jan Fallström muistaa yhä Cadillacit, joita Seveliuksilla oli.

”Cadillac oli todella kova sana siihen aikaan maaseudulla. Isäni oli yhden Seveliuksen pojan kaveri ja pääsi mukaan ajelemaan sillä.”

Suurten amerikanrautojen lisäksi Seveliuksilla oli edustustalossaan Östersundomin ainoa uima-allas ja sähkökiuas. Kun Seveliukset saunoivat, kiukaasta koitui ongelmia koko kylälle: hontelo sähköverkko ei tahtonut kestää suuritehoista laitetta.

”Kylästä loppui sähkö, ja putket paloivat radioissa ja televisioissa”, Fallström kertoo.

”Niin kävi meilläkin. Uskoisin, että meillä maksoi telkkarin korjaaminen pahimmillaan enemmän kuin sähkö.”

Fallströmin äiti Leena Liipola työskenteli ennen avioitumistaan Seveliuksilla sisäkkönä ja pääsi näkemään perheen elämää muita lähempää.

Talossa kävi usein vieraita, ja Sevelius kestitsi niin liikemiehiä, ministereitä kuin vaikkapa Pertti ”Spede” Pasastakin, joka kävi pelaamassa toimitusjohtajan kanssa pokeria.

Presidentti Kekkonen oli vakituinen vieras, mutta silloin Fallströmin äiti ei ollut paikalla. Hänet lähetettiin pois, sillä isäntäväki tunsi vieraansa.

”Äitini oli siihen aikaan mallinkaunis nuori nainen. Kauniit naiset, alkoholi ja Kekkonen olivat tunnetusti huono yhdistelmä.”

Presidentti Urho Kekkonen (oik.) oli tuttu näky metsästysretkillä Östersundomissa. Edessä vasemmalla on Rödje-Fantsin tilan isäntä Nils Blomberg. Kuva on 1960–1970-lukujen taitteesta.

Kekkonen otti säännöllisesti osaa myös Östersundomissa järjestettyihin hirvenmetsästyksiin, joihin syksyisin kokoontui valtakunnan eliittiä.

Fallströmien kotitalo sijaitsi aivan Fantsin tilan tuntumassa. Hirvijahti alkoikin tavallisesti perheen pihamaalta, eivätkä metsämiehet yleensä olleet selvin päin.

”He vain ajoivat pihaamme mitään lupia kyselemättä, jättivät autot siihen, ottivat huikkaa taskumateista ja menivät metsään kovat piipussa”, Fallström muistelee.

Sven sevelius kuoli vuonna 1981, minkä jälkeen rakennukset osti Metsästäjien keskusjärjestö (nykyisin Suomen riistakeskus). Se maksoi kaupasta 2 850 000 markkaa, mikä vastaa arvoltaan noin miljoonaa nykyeuroa.

Järjestö muutti asuinrakennukset toimistotiloiksi ja siirsi toimintansa Fantsiin.

Rakennus oli kuitenkin kärsinyt kosteusvaurioista, joten se peruskorjattiin vuonna 1997. Samalla sen rakenteisiin tehtiin muutoksia.

Suomen riistakeskus myi kiinteistön Helsingin kaupungille elokuussa 2014. Sen jälkeen rakennusta on vuokrattu kuvauskäyttöön useille elokuva- ja televisiotuotantoja tekeville yrityksille.

Fantsin tilan harjakattoinen päärakennus oli kuitenkin päässyt erittäin huonoon kuntoon. Helsingin kaupunki sai luvan purkaa rakennuksen homevaurioiden takia, mikä tapahtuikin vuonna 2017.

Fantsin tilan päärakennus kuvattuna vuonna 2009. Fantsintie 14:ssä sijainnut talo purettiin vuonna 2017. Laajennusosa pilkottaa rakennuksen takaa.

Seveliuksen kiinteistö kuvattuna ylhäältä ilmasta.

Jäljelle jääneellä laajennusosalla ei näytä menevän yhtään paremmin. Talo näyttää pahasti rapistuneelta. Helsingin kaupungin Yritystilat-yksikön päällikkö Antti Halm varmistaa, että niin todella on.

”Konsuli Seveliuksen kiinteistökokonaisuus on lähtökohtaisesti purkukunnossa”, Halm kertoo.

Talon kohtalo näyttää siis sinetöidyltä, mutta Helsingin kaupunki ei toistaiseksi ole tehnyt päätöstä talon tulevaisuudesta.

Mutta miksi rakennuksen pihamaalla on runsaasti hylsyjä?

Viranomaiset harjoittelevat usein purkukuntoisissa rakennuksissa. Niin on tehty Halmin mukaan myös Seveliuksen talossa.

”Hylsyt ovat oletettavasti Puolustusvoimien jäljiltä. Puolustusvoimat harjoittelee kohteessa tiuhaan.”

Seveliuksen talon terassilla on kymmenittäin hylsyjä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat