Helsinki muuttaa osan suojateistä ”ylityspaikoiksi”

Helsingissä ratkotaan suojattomien jalankulkijoiden ongelmaa uudella keinolla. Suojateitä korvataan ylityspaikoilla.

Mannerheimintie on yksi Helsingin joukkoliikenteen pääväyliä.

17.8. 13:37

Helsingissä on havaittavissa liikennekulttuurin muutos, joka vaikuttaa erityisesti jalankulkijoihin: osa suojateistä korvataan ylityspaikoilla.

Esimerkiksi Mannerheimintiellä Töölön hallin raitiovaunupysäkin pohjoispäädyn suojatie aiotaan korvata ylityspaikalla. Se tarkoittaa, että ensi keväänä alkavassa laajassa Mannerheimintien peruskorjauksessa suojatie poistetaan, eikä tilalle tule mitään. Pysäkin eteläpäädyn valo-ohjattu suojatie jää paikoilleen.

Käytännössä ”ylityspaikka” tarkoittaa sitä, että kadun ylittämistä ei estetä esimerkiksi aidalla, mutta auton ei tarvitse antaa tietä.

”Kadun ylitys mahdollistetaan rakenteellisesti. Reunakiviä madalletaan, eikä kulkua ajoradalle ole estetty”, kertoo Mannerheimintien remontin pohjoisen osan projekti­päällikkö Mika Kaalikoski.

”Jalankulkija on väistämisvelvollinen ajoradalle astuessaan.”

Ylityspaikkoja perustellaan jalankulkijan turvallisuudella.

Usean ajokaistan yli kulkevat suojatiet ilman liikennevaloja ovat turvattomia, Kaalikoski kertoo.

”Niistä haluttaisiin yleisesti ottaen päästä eroon.”

Ne aiheuttavat lisäksi viivytyksiä, ja isoilla joukkoliikenteen pääkaduilla viivytykset heikentävät raitioliikenteen luotettavuutta. Suojateitä onkin tarkoitus vähentää nimenomaan paikoista, joissa suojatie ylittää raiteet.

Raitioteiden pysäkkien ja jalankulkijaylitysten kehittämistoimenpiteet -julkaisussa on listattu 68 paikkaa, missä suojatie muutetaan ylityspaikaksi.

Helsingissä pyritään tulevaisuudessa luopumaan vaaralliseksi määritellyistä suojateistä.

Erityisen riskialttiiksi on todettu useamman kaistan ylitykset, joissa niin sanottu ”giljotiini-ilmiö” on mahdollinen.

Sillä tarkoitetaan tilanteita, joissa autoilija ajaa suojatien eteen pysähtyneen auton ohi samalla kun jalankulkija on suojatiellä. Helsingissä giljotiinin aiheuttaja voidaan määrätä ajokieltoon.

”Pitkän aikavälin tavoite on, ettei sellaisia suojateitä enää olisi, vaan pyrimme löytämään ratkaisuja, jotta ne saadaan turvalliseksi”, kertoo Helsingin kaupungin liikenneinsinööri Jussi Yli-Seppälä.

Lue lisää: Video näyttää, miten tylysti autoilijat ohittavat tietä ylittävän jalankulkijan Helsingissä – ”Giljotiinista” voi nyt napsahtaa ajokielto

Pelkillä merkinnöillä varustettu kaksikaistainen suojatie on jalankulkijalle vaarallinen.

”Ylityspaikat ovat uusi vaihtoehto tiettyihin tilanteisiin. Ne eivät ole ensisijainen ratkaisu”, kertoo Helsingin kaupungin Länsi-Helsingin raitiotiehankkeen projektipäällikkö Anton Silvo.

Suojateitä on aiemmin tehty tarpeettoman paljon ja myös vaarallisiin paikkoihin, Silvo kertoo.

Suojatie ei Silvon mukaan itsessään tee ylityksestä turvallista, mutta se sujuvoittaa jalankulkua, sillä autoilla on velvollisuus väistää jalankulkijoita suojatiellä.

”Turvallisuus syntyy välisaarekkeista, hidasteista, nopeusrajoituksista, kavennuksista ja lopulta liikennevaloista, jos mikään muu ei auta”, Silvo sanoo.

Lain mukaan jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille, on annettava esteetön kulku. Giljotiini-ilmiö ja monet muut suojateiden vaarat syntyvät siitä, että autoilijat eivät noudata lakia.

Miksi jalankulkijoiden oikeuksia kavennetaan, jos ongelmat piilevät autoilijoissa?

Projektipäällikkö Kaalikoski tiedostaa autoilijoiden roolin tilanteessa.

”Tapaturmatilastojen mukaan näitä henkilövahinkoihin johtavia onnettomuuksia tapahtuu suojateillä. Ne ovat todistetusti turvattomia”, Kaalikoski sanoo.

”Ylityspaikka voi olla vaihtoehto sille, että tien ylitysmahdollisuus poistetaan kokonaan. Se antaa vähän joustavuutta”, Silvo pohtii.

Yli-Seppälän mukaan liikennesuunnittelussa pyritään siihen, että ratkaisut toimivat teorian lisäksi myös käytännössä.

Esimerkiksi vilkas liikenne voi aiheuttaa sen, että tietylle suojatielle laitetaan liikennevalot, vaikka jalankulkijoiden pitäisi lain perusteella päästä ajoradan yli koska vaan.

”Tietenkin autoilijan pitäisi pysähtyä antamaan tietä jalankulkijalle. Mutta kyllä esimerkiksi punaisia päin ajamistakin tapahtuu, vaikka kaikki tietävät sen olevan kiellettyä”, Yli-Seppälä sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat