Näitä viittä vinkkiä orjallisesti seuraten opiskelija voi säästää suuren summan rahaa

HS keräsi viisi vinkkiä, jotka helpottavat opiskelijoiden kestävää taloudenpitoa. Nyyti ry:n asiantuntijan mukaan itselleen pitää kuitenkin olla armollinen, vaikka raha-asiat eivät sujuisi odotetusti.

Asuminen on opiskelijallekin kenties suurin rahareikä.

30.8. 7:00 | Päivitetty 30.8. 9:08

Elämän siirtymät ovat aina taloudellisia mahdollisuuksia mutta samalla myös riskejä, sanoo opiskelijoiden mielenterveyttä edistävän Nyyti ry:n asiantuntija Marjo Siltanen.

Opiskelijoiden toimeentulon niukkuudesta on puhuttu maailmansivu, mutta tänä syksynä tilanteessa on vielä lisäkierrettä. Inflaatio on heikentänyt ihmisten ostovoimaa merkittävällä tavalla, mikä näkyy erityisesti pienituloisimpien ihmisten kukkarossa. Ja opiskelijoiden joukossa pienituloisuus on yleistä.

”Taloushuolet lisäävät ehdottomasti opiskelijoiden stressikuormaa. Aihetta ei pitäisi lainkaan hävetä, vaan siitä pitäisi pystyä puhumaan mahdollisimman rohkeasti ja avoimesti”, Siltanen sanoo.

HS keräsi viisi napakkaa vinkkiä, joilla opiskelija voi lisätä hallinnantunnetta päivittäisissä raha-asioissaan.

1. Muodosta käsitys omasta taloudesta

Oman arjen budjetointi kuulostaa tylsältä ja turhalta, mutta sen olisi toivonut tehneensä viimeistään siinä vaiheessa, kun taloudellisia ongelmia on jo muodostunut, Siltanen sanoo.

Opiskelijan on tärkeää ymmärtää se, mistä rahaa tulee ja mihin se menee. Kuinka usein voi bilettää, kuinka usein voi woltata ja kuinka paljon voi laittaa rahaa uusiin vaatteisiin? Paljonko pakolliset menot maksavat kuukaudessa? Kuinka paljon duunista tulee rahaa käteen? Mitä maksavat bussiliput kotiseudulle ja takaisin? Haittaa ei ole siitäkään, jos pystyy edes vähän säästämään itselleen ”puskuria” pahan päivän varalle tai yleisesti tulevaisuuteen.

Nokkela vinkki on kirjata kaikki tulot ja menot ylös. Jos ei halua käyttää kynää ja ruutupaperia, netistä löytyy valtavasti erilaisia budjetointipohjia. Yksi hyvä Excel-pohjainen budjettilaskuri löytyy esimerkiksi Marttaliiton sivuilta.

Tärkeää on myös tutustua Kelan opiskelijatukiin ja esimerkiksi tulorajoihin. Jos ansaitsee liikaa, alkaa menettää tukia, jolloin työ ei lisää enää samalla tavalla käytettävissä olevan rahan määrää. Lisäksi esimerkiksi parisuhde voi vaikuttaa yllättävillä tavoilla maksettaviin tukiin. Kelan verkkosivuilta löytää vastauksen lähes kaikkeen mieltä askarruttavaan – myöskään yhteydenottoa Kelaan ei kannata arkailla.

”Kannattaa tsekata kaikki omaan talouteen vaikuttavat asiat ja muodostaa kokonaiskäsitys omasta rahanmenosta”, Siltanen tiivistää.

Oman talouden hahmottaminen on tärkeä peruskivi opiskelijalle.

2. Asuminen on usein suurin rahareikä

Asuminen, erityisesti Helsingissä, on merkittävä rahareikä opiskelijalle.

”Asunnon valinnassa kannattaa miettiä, mitä oikeasti tarvitsee. Myös sitä on mietittävä, toteuttaako liian isoa unelmaa liian aikaisin”, Siltanen neuvoo.

Yleisesti ottaen jokaisen kohtuuhintaista asuntoa etsivän opiskelijan kannattaa aivan ensimmäisenä laittaa hakemus oman alueensa opiskelija-asuntosäätiöön. Pääkaupunkiseudulla säätiö on nimeltään HOAS. Jos olet Helsingin yliopiston päätoiminen opiskelija, voit hakea vuokra-asuntoa myös ylioppilaskunta HYY:n tai osakunnan kautta.

Samassa yhteydessä kannattaa miettiä sitä, olisiko mahdollista asua jonkun kanssa kimppakämpässä. Eläminen kimpassa on usein merkittävästi halvempaa kuin yksin. Kämppikset voivat jakaa keskenään sähkölaskut, siivoustarvikkeet tai vaikkapa tupaantuliaiskutsujen kulut. Myös sijainnilla on väliä: jos matkat kasvavat pitkiksi, sekin voi lisätä yllättäen kustannuksia.

Yksityisiltä vuokramarkkinoilta asuntoa hankittaessa kannattaa kiinnittää huomiota korostetulla tavalla kuukausivuokraan sekä sähkö- ja vesimaksuun. Vain sadan euron ero asumismenoissa maksaa asujalle vuodessa jo 1 200 euroa. Asunnon hankkimisessa kannattaa myös hyödyntää kaikki omat verkostot: olisiko esimerkiksi kaveripiirissä tai työpaikalla tietoa vapaista asunnoista? Facebookin vuokrausryhmät ovat myös hyviä.

Tarkkana kannattaa olla myös sen kanssa, ettei oma vuokra-asunto ole koskaan tyhjillään. Jos esimerkiksi muuttaa kesäksi toiselle paikkakunnalle, on vanhasta kämpästä hyvä hankkiutua eroon tai löytää sinne alivuokralainen. Kahden vuokran maksaminen on monen taloudelle silkkaa myrkkyä.

3. Kuluta harkiten

”Pikavippejä on syytä välttää”, sanoo Nyyti ry:n Siltanen erinomaisena yleisohjeena.

Opiskelijan on paras tehdä vain sellaisia hankintoja, johon omat rahat oikeasti riittävät. Kalliita osamaksuja tai kulutusluottoja ei kannata ottaa – varsinkin kun vaihtoehtona on varsin hyväehtoinen valtion takaama opintolaina.

Ruokakaupassa on hyvä käydä kylläisenä ja ostaa suunnitellusti isompi määrä ruokaa kerralla. Yleisesti ottaen isot kaupat ovat usein pieniä halvempia, ja iltaisin ruokaa saattaa olla alennuksessa. Kauppalista on kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokas säästövinkki.

Syöminen opiskelijaravintoloissa on usein kotiruokaa halvempi ratkaisu. Pelkästään Helsingissä opiskelijaruokaloita on jo monta kymmentä!

Kodin irtaimiston, vaatteiden, elektroniikan ja muun kohdalla on edullista sekä ympäristöystävällistä suosia kierrätystä. Heräteostokset harvoin kannattavat. Lisäksi esimerkiksi oppikirjoja kannattaa lähtökohtaisesti lainata kirjastosta tai e-kirjoina ostamisen sijaan.

Myös automaattiveloituksella vaivihkaa kulkevat kulut on hyvä tarkastaa säännöllisesti: ethän vain maksa kahdesta Netflixistä tai käyttämättömästä äänikirjapalvelusta? Melkein kaiken voi myös kilpailuttaa: olisiko toinen kotivakuutus halvempi tai saisiko pyykkikoneen korjauksen edullisemmin toisaalta?

Sekin on muistettava, että julkinen liikenne on yksityisautoilua halvempaa, ja pyöräily on vielä julkista liikennettäkin halvempaa.

”Aina kaikki ei vaan mene putkeen.”

4. Yksi tärkeä kysymys

”Onko teillä mitään opiskelija-alennuksia?” on kysymys, joka kannattaa muistaa.

”Kun opiskelijakortin pitää mukana, voi säästää satoja euroja”, Siltanen sanoo.

Opiskelijahintoja saa hyvin yllättävistäkin paikoista, kunhan muistaa kysyä. Esimerkiksi jotkin parturit, vaateliikkeet, ravintolat, teatterit, kuntosalit, keilahallit ja puhelinliittymät tarjoavat opiskelijaetuja.

Myös matkanteossa opiskelija säästää pitkän pennin. VR tarjoaa opiskelijoille jopa puolta normaalia halvempia junalippuja, ja monista busseistakin saa opiskelija-alennusta. Jopa risteilyistä tarjotaan opiskelija-alennusta! Opiskelijakortin etuisuuksista voi lukea lisää Frankin verkkosivuilta.

Opiskelija-alennuksen mahdollisuus kannattaa selvittää totisesti joka ikisessä paikassa, sillä esimerkiksi tavallisista Keskon ruokakaupoista saa viiden prosentin opiskelijoiden ostohyvityksen ja Helsingin Sanomatkin voi tilata opiskelija-alennuksella. Elokuviinkin pääsee arkisin päiväsaikaan muuta väkeä halvemmalla.

Opiskelijakortti kulkee mukana niin kännykässä kuin fyysisenä korttinakin. Kuva vuodelta 2015.

5. Ole armollinen itsellesi

Nyyti ry:n asiantuntija Marjo Siltanen haluaa myös muistuttaa, ettei ole maailmanloppu, vaikka oma talous sakkaisi.

”Itselle pitää olla armollinen. Aina kaikki ei vaan mene putkeen”, Siltanen sanoo.

Siltasen mukaan mahdolliset talousongelmat kannattaa ottaa mahdollisimman aikaisin puheeksi, jotta niihin on helpompi puuttua. Jossain vaiheessa tulee nimittäin piste, jolloin ne on pakko ottaa puheeksi. Niin käy viimeistään siinä vaiheessa, kun velat käyvät mahdottomiksi maksaa. Asioiden peittely ei auta juuri ketään, ja kaikesta on mahdollista selvitä.

”Aina voi pyytää apua”, Siltanen neuvoo.

Kenelle tahansa puhuminen yleensä auttaa, mutta talousongelmissa avustaa myös joukko ammattilaisia. Tarvittaessa yhteydessä voi olla esimerkiksi Takuusäätiöön, joka on erikoistunut monenlaisiin taloudellisiin pulmiin.

Jutun neuvot koottu useista lähteistä: muun muassa Studentum, Vertaa ensin, Isic, Pörssi ry ja Kouluasiaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat