Hälyttävä tutkimus­tulos julki: Juuri kun opiskelijat tottuivat jatkuvaan poikkeus­tilaan, tapahtui ikävä käänne

Yliopistot siirtyivät pois korona-ajan erikoisjärjestelyistä, mutta uudet kriisit alkoivat horjuttaa nuorten jaksamista.

Helsingin yliopiston opiskelijoiden hyvinvointi on jälleen notkahtanut huonompaan suuntaan, kertoo tuore kyselytutkimus.

2.9. 7:00

Helsingin yliopiston opiskelijoiden hyvinvointi on jälleen notkahtanut huonompaan suuntaan, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kasvatustieteen akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aron ja yliopistonlehtori Lauri Hietajärven tutkimusryhmä on kerännyt ainutlaatuisen aineiston siitä, miten Helsingin yliopiston opiskelijat ovat jaksaneet läpi koronapandemian.

Tutkimusryhmä on kerännyt kyselytutkimuksella tietoa opiskelijoiden jaksamistilanteesta nyt viisi kertaa. Ensimmäinen mittauskerta oli keväällä 2020 juuri, kun koronarajoitukset astuivat ensi kertaa voimaan. Sen jälkeen mittauksia on jatkettu puolen vuoden välein.

Jokaisella mittauskerralla kyselyyn on vastannut nimettömänä noin 1 500 opiskelijaa.

”Nähtävissä oli jo etäopetuksen jälkeistä toipumisvaihetta, mutta sitten iskivät uudet kriisit”, Salmela-Aro kertoo.

”Ajateltiin, että tämä menee nopeasti ohi.”

Akatemiaprofessori Salmela-Aro jakaa opiskelijoiden hyvinvoinnin neljään vaiheeseen sen mukaan, mitä kustakin mittauskerrasta on ilmennyt. Jo ensimmäisellä mittauskerralla oli havaittavissa kevyt muutos huonompaan opiskelijoiden jaksamisen osalta.

”Ensimmäinen vaihe toukokuussa 2020 oli tietynlainen šokkivaihe. Se oli lyhytaikainen jakso, jonka aikana oli tilanteen kieltämistäkin. Ajateltiin, että tämä menee nopeasti ohi.”

Seuraavalla mittauskerralla joulukuussa 2020 nähtävissä oli jo huolestuttava kehitys. Sitä Salmela-Aro nimittää ”reaktiovaiheeksi”.

”Opiskelijoiden väsymys alkoi näkyä tutkimustuloksissa. Myös motivaatio heikkeni voimakkaasti. Tuli selväksi, ettei etäopinnot toimi kaikilla. Monella opiskelijalla oli selvästi into ja ilo kateissa etäopintojen keskellä.”

Keväällä 2021 opiskelijat tottuivat käsittelemään jatkuvaa poikkeustilaa, Salmela-Aro arvioi. Tutkimustulokset antoivat positiivisia signaaleja, kun rajoituksia höllennettiin. Opiskelijat löysivät keinoja parantaa omaa motivaatiotaan, vaikkakin kasvanut pahoinvointi näkyi edelleen tilastojen taustalla. Tätä kuvataan ”käsittelyvaiheeksi”.

Talvella 2021 tutkimusaineisto alkoi selvimmin jakautua. Toiset opiskelijat siirtyivät hiljalleen kohti ”uutta normaalia”, mutta osalla vaikeudet olivat syventyneet. Salmela-Arvo kutsuu ajanjaksoa tutkimuksessaan ”uudelleensuuntautumiseksi ja toipumiseksi”.

”Tuli takapakkia, kun maailma kohtasi taas kriisejä.”

Kiinnostavaa tutkimustuloksissa on se, mitä kyselyaineisto paljasti toukokuussa 2022. Yliopistot siirtyivät pois korona-ajan erikoisjärjestelyistä, mutta maailma alkoi kohdata toisia kriisejä: suurimpana Venäjän hyökkäys Ukrainaan monine eurooppalaisine lieveilmiöineen.

”Tuli takapakkia, kun maailma kohtasi taas kriisejä. Taloudelliset huolet nousivat myös uudella tavalla esiin”, Salmela-Aro sanoo.

Täsmälleen samanlaista kuvaa nuorten jaksamisesta piirsivät E2-tutkimuslaitoksen tutkimustulokset samalta ajankohdalta viime keväältä. E2:n mukaan yli puolet suomalaisista 20–29-vuotiaista (53 %) nuorista kantoi huolta jaksamisestaan ja henkisestä hyvinvoinnistaan.

Tuolloin enemmistö (63 %) nuorista aikuisista koki turvallisuuden tunteensa heikentyneen Ukrainan sodan seurauksena. Nuoret naiset (75 %) kokivat näin selvästi useammin kuin samanikäiset miehet (53 %).

Salmela-Aro on seurannut erityisen huolestuneena sitä, mitä miten pitkään opiskelijoiden huono jaksamistila sivuutettiin.

Hän uskoo, että pitkät poikkeusajat jättävät osaan opiskelijoista jälkiä, jotka eivät poistu aivan heti. Erityisesti nuorimmille opiskelijoille tilanteet ovat olleet vaikeita.

”Vasta viime keväänä nuorten ääni tuli kunnolla kuuluviin. Siinä meni hämmästyttävän pitkään.”

Tutkimus on julkaistu: Salmela-Aro, K. Upadyaya, K. Ronkainen I & Hietajärvi L (2022). Study burnout and engagement during COVID-19 among university students: The role of demands, resources and psychological needs. Journal of Happiness Studies.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat