Tuhannet autot putkahtivat kuin tyhjästä uudelleen Helsingin sisääntulo­väylille, kertovat yllättävät tilastot

Liikennemäärät laskivat Helsingin sisääntuloväylillä koronakriisin keskellä, mutta nyt tiet ovat taas täynnä autoja. Mitä oikein tapahtui?

Perjantain menoliikennettä Tuusulanväylällä heti Kehä I:n liittymän pohjoispuolella.

19.9. 7:00 | Päivitetty 19.9. 7:29

Kun koronapandemia ajoi ihmiset etätöihin, se näkyi myös Helsingin sisääntuloväylillä. Liikenne väheni selvästi.

Nyt kriisin helpottaessa liikennemäärät ovat yllättäen palanneet ennalleen. Mitä oikein tapahtui?

Finntrafficin tieliikennekeskus laski HS:lle keskimääräiset liikennemäärät Helsingin sisääntuloväylillä arkivuorokausina kuukauden aikana kolmena eri ajankohtana.

Liikennemäärät laskettiin helmikuulta 2020 eli ennen koronakriisin alkua, maaliskuussa 2021 koronarajoitusten aikana sekä tämän vuoden elokuussa, jolloin koronapandemia oli rauhoittumassa.

Kaikilla mittauspisteillä liikennemäärät putosivat noin 20 prosenttia tai ylikin, kun verrataan helmikuun 2020 ja maaliskuun 2021 lukemia.

Sittemmin liikennemäärät ryöpsähtivät liki entiselle tasolleen. Tarkemmat tiedot liikennemääristä löytyvät oheisesta grafiikasta.

Muutamissa mittauspisteissä koronavuoden 2021 pudotukset olivat erityisen suuria.

Tuusulanväylällä Tuomarinkartanon kohdalla liikenne väheni noin 38 prosenttia vuotta edeltävään verrattuna. Turunväylällä Huopalahden kohdalla sama luki oli noin 37 prosenttia vähemmän.

Jos joku toivoi, että liikenne vähenisi pysyvästi koronakriisin myötä, hän pettyi.

”Luvuista paistaa se, että Helsingin sisääntuloteiden liikennemäärät olivat elokuussa palautuneet koronaa edeltävälle tasolle. Esimerkiksi onnettomuudet ruuhkauttivat tämän vuoden elokuussa samalla tavalla liikennettä kuin helmikuussa 2020”, Finntrafficin liikennekeskuspäällikkö Kari Tarkki sanoo.

Tulos ei suoraan Tarkin mukaan kerro siitä, että ihmiset olisivat palanneet etätöistä lähitöihin työpaikoilleen.

”Etätöissä ollaan edelleen. Liikennemäärät ovat koko päivän luvut. Lounasaikaan saattaa olla enemmän liikennettä. Myös illalla liikutaan esimerkiksi harrastusten pariin”, Tarkki summaa.

Etätyötä ja sen yleisyyttä tutkineella Työterveyslaitoksen tutkijalla Virpi Ruohomäellä on saman suuntaisia havaintoja.

”Etätöiden yleisyydestä ei ole tuoreita tilastoja. Karkeasti ottaen monilla aloilla on siirrytty osittaiseen etätyöhön. Yritysten välillä on eroja etätyön yleisyydestä. Aloittain on myös paljon vaihtelua, esimerkiksi oppilaitoksissa tehdään lähityötä”, Ruohomäki toteaa.

Myös Ruohomäki sanoo, että liikennemäärissä voi näkyä työmatkojen lisäksi myös vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvä lisääntynyt matkustaminen.

Ruohomäki sanoo, että Suomessa ollaan tällä hetkellä työnteon järjestämisessä murrosvaiheessa.

”Työteon järjestämisessä on useita toimintamalleja. Suomessa malli on joustava ja yhdistää etä- sekä lähityön. Esimerkiksi Yhdysvalloissa malli on tiukempi, etätyöhön on vähemmän mahdollisuuksia.”

Sähkön korkea hinta voi lisätä halukkuutta tehdä töitä työpaikalla etätyön sijaan. Kun töitä ei tehdä kotona, asunnon energiakustannukset laskevat.

”Korkea sähkön hinta voi olla motivaattori siirtyä lähityöhön, jos työpaikka tarjoaa hyvät tilat.”

Lue lisää: Mannerheimintielle tullut kiertoliittymä sotki kuskien pasmat

Lue lisää: ”Näppärä oikotie” halutaan sulkea autoilijoilta Helsingissä

Lue lisää: Savolaiskuski kertoo kylmäävän kokemuksen, millaista on ajaa tämän päivän Helsingissä

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat