Lukuvuosi alkaa poikkeuksellisen epä­varmuuden keskellä – ”Yliopistoilla on keskeinen tehtävä toivon tuojina”, sanoo rehtori

Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom nosti lukuvuoden avajaispuheessaan esiin yliopistojen ja tutkitun tiedon merkityksen yhteiskunnallisten murrosten keskellä.

Rehtori Sari Lindblom vietti perinteikästä Floran päivää yhdessä kansleri Kaarle Hämerin (vas.) kanssa keväällä 2022.

5.9. 13:34

Helsingin yliopiston lukuvuoden avajaisissa maanantaina puhunut rehtori Sari Lindblom nosti juhlapuheessaan esiin isot yhteiskunnalliset muutokset, joiden keskellä Eurooppa on viime vuodet ollut.

Rehtorin puheessa korostettiin Euroopan pakolaiskriisiä, Brexitiä sekä Unkarin ja Puolan huolestuttavaa oikeusvaltiokehitystä. Euroopan yhtenäisyyttä ovat uhanneet myös maailmanlaajuinen koronapandemia sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

”Kriisit koettelevat aina yhteisön ydintä: arvoja ja identiteettiä. Epävarmuuden ja murrosten keskellä yliopistoilla on keskeinen tehtävä toivon tuojina. Meillä on käytössämme tutkitun tiedon voima, jonka avulla voimme vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan”, totesi Lindblom puheessaan.

Rehtori kertoi puheessaan, että yliopistoissa on vuosisatojen ajan sitkeästi jatkettu työtä yhteiskuntien hyväksi niin sotien, poliittisten kiistojen, kulkutautien kuin monien muiden yhteisöjämme koettelevien kriisien keskellä. Rehtori Lindblom nostaa esiin sivistyksen vastauksena aikamme haasteisiin.

”Sivistys on sekä Helsingin yliopiston arvo että tehtävä, mikä vaatii meiltä aktiivista toimintaa. Uusi tutkittu tieto muokkaa maailmankuvamme ja siksi sivistyskin elää ajassa. Sivistys on tieto- ja taitovaranto, jonka pohjalta osaamme toimia ja ratkaista ongelmia."

Sivistys toimintana on Lindblomin mukaan muun muassa jatkuvaa oppimista ja oman osaamisen kehittämistä läpi elämän. Se on myös yhteiskunnallista vaikuttamista: tutkimuksen esille tuomista yhteiskunnallisessa keskustelussa, yhteistyötä päättäjien kanssa ja tieteen puolesta puhumista.

Lindblomin mukaan kipinä sivistyksen syventämiseen syntyy uteliaisuudesta.

”Kun tutkijamme tekevät työtä kaupunkien ilmanlaadun parantamiseksi tai etsivät kestäviä ruoantuotannon tapoja, on uteliaisuuteen pohjautuva sivistys aktiivisessa käytössä. Innostus löytää ja kehittää uutta on enemmän kuin hetken oivalluksia. Katsomme vuosien ja vuosikymmenien päähän ratkaistessamme globaaleja haasteita tieteen avulla"

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat